Hevoset

Jännevammojen ehkäisy alkaa jo varsana – hevosen biomekaniikan tutkimuksen uranuurtaja Hilary Clayton kansantajuistaa taitavasti tutkimustuloksiaan

Varsan ensimmäiset kaksi vuotta ratkaisevat sen tulevaisuuden, sillä mikään myöhempi treeni ei korvaa rajuja paineja kavereiden kanssa.
Timo Filpus
Jänteiden elastinen, aaltomaisen kihara rakenne venyy liikkeessä, äärimmäisissä vauhdeissa ja tilanteissa eniten. Jänteet haurastuvat tutkimusten mukaan suhteellisen varhain, jo 11-vuotiaan hevosen pinnallisen koukistajajänteen kudos on 40 prosenttia heikompaa kuin nuorena.

Yli 40 vuotta innovatiivista tutkimusta hevosen biomekaniikasta, liikkumisesta, ontumista ja urheiluhevosten kuntoutuksesta tehnyt arvostettu yhdysvaltalaistutkija Hilary Clayton on hevostiedon kävelevä pankki.

Tänä iltana hän tosin istuu kolmisen tuntia tiukasti tietokoneensa ääressä työhuoneessa Michiganissa ja pitää livewebinaaria osana islanninhevosten kouluttajien ja askellajiratsastuksen ohjaajien ammatillista jatkokoulutusta. Illan teema on rakenteen vaikutus urheiluhevosen suorituskykyyn ja loukkaantumisten ehkäiseminen.

”Kaikilla hevosilla on samanlainen anatomia, eli täsmälleen samat luut ja lihakset. Mutta rotu- ja yksilökohtaiset vaihtelut rakenteessa ovat suuria. Rakenne vaikuttaa oleellisesti hevosen suorittamiseen ja terveenä pysymiseen”, Clayton aloittaa lähetyksensä.

Hän avaa hevosen anatomiaa selittämällä sujuvan yksinkertaisesti, miten lihakset kiinnittyvät luurankoon ja liikuttavat hevosta, sen niveliä ja jänteitä.

Vaikka peruspalikat ovat samanlaiset kaikilla hevosilla, vaikuttaa yksilöllinen rakenne hevosen liikkumiseen; vauhtiin, kestävyyteen, suoritukseen ja askellajien laatuun sekä puhtauteen.

”Hevosta pitää katsoa kiiltävää karvaa ja kaunista väriä syvemmälle. Yritä kouluttaa silmääsi arvioimaan hevosen lihas- ja lihavuuskuntoa ja rakenteen eri osien soveltuvuutta aiottuun tehtävään."

Clayton vertaa norsun, hevosen ja kissaeläimen luuston rakennetta.

”Norsun luurangon pitää kantaa valtava määrä painoa. Siksi sen jalkojen rakenne on pilarimainen, nivelet sijaitsevat päällekkäin. Se rajoittaa liikkumista, ja norsun nopein askellaji onkin lateraalinen hölkkä ilman liitovaihetta.”

Kissaeläimellä taas on erittäin suuret kulmaukset sekä etu- että takajaloissa, mikä sallii valtavan liikelaajuuden ja jättiloikat, mutta ei juurikaan painoa rakenteen päällä.

Hevosen luustorakenteessa etujalat ovat elefanttityyliin rakentuneet kantamaan painoa ja jarruttamaan, kun taas takajalat kissaeläimen tapaisesti ponnistavat ja työntävät.

”Hevosen etujalat kantavat 58 prosenttia sen painosta ja takajalat vain 42 prosenttia. Ideaalihevoselle halutaan rakenne, jossa sen jalkojen liike suuntautuu mahdollisimman paljon rungon eteen eikä taakse. Eli takajalat taipuvat hyvin rungon alle ja etujalan rakenne mahdollistaa laajan liikkeen eteen.”

Tutkija kuvailee perinpohjaisesti jänteiden kehittymisen ja toiminnan. Asentoa ylläpitävien jänteiden, eli ojentajien ja syvien koukistajien, loukkaantumisriski on pienempi kuin elastisten jänteiden.

Hevosen jalkojen elastiset jänteet venyvät ja palautuvat liikkeessä. Pinnalliset koukistajajänteet ja hankositeet ovat rasituksessa suurimmassa loukkaantumisriskissä. Nämä jänteet kehittyvät hevosella valmiiksi jo varsa-aikana.

Clayton korostaa, että varsojen pitää päästä liikkumaan paljon ja vaihtelevilla pohjilla kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana, jotta niiden elastiset jänteet kehittyvät urheiluhevosen tehtäviin riittävän vahvoiksi ja toimiviksi.

”Tätä jänteiden kehittymisvaihetta ei tutkimusten mukaan voi millään korjata myöhemmin hevosen elämässä. Mäkiä, esteitä ja lauma, jossa painia. Niitä varsa tarvitsee, jotta siitä kehittyy urheiluhevonen”, Clayton korostaa.

Pinnallisen koukistajajänteen vammariski kasvaa erityisesti hevosen ikääntyessä. Clayton kehottaa tutkimaan säännöllisesti aikuisten, erityisesti yli 11-vuotiaiden hevosten jalan takaosassa sijaitsevat pinnalliset koukistajajänteet.

”Tutkimusten mukaan pinnallinen koukistajajänne on yli 11-vuotiaalla hevosella jo 40 prosenttia heikompi kuin nuorella hevosella. Älkää siis ylitreenatko vanhempia hevosia.”

Jännevammojen syntyyn vaikuttaa Claytonin mukaan hevosen koon, rakenteen ja painon ohella rasituksen ja vauhdin määrä.

Vuohisen painuessa lähelle maata jänne venyy eniten. Äärimmäisessä venytyksessä jänteen normaalisti aaltomainen kudosrakenne venyy lähes suoraksi ja kireäksi. Mikäli jänne venyessään saavuttaa niin sanotun periksiantamispisteen, seuraa kudoksen repeämä. Syntyy jännevamma.

Ratsuhevosten valmennukseen Hilary Clayton antaa muutaman täsmäneuvon.

”Vaihtele harjoituksia, ratsasta erilaisilla pohjilla. Monipuolinen harjoittelu stimuloi eri lihaksia ja jänteitä sekä vähentää yksipuolisen, toistuvan rasituksen taakkaa. Mäkien ratsastamisesta on hyötyä myös hevosen tasapainon kehittymiselle ja vahvistumiselle”, Clayton selittää.

”Vältä hevosen uuvuttamista erityisesti pehmeillä, upottavilla pohjilla. Ja muista keventää vanhempien hevosten rasitusta ja tutkia jänteet päivittäin pientenkin vammojen löytämiseksi”, Clayton ohjeistaa.

Lue myös:

Pinnallisen koukistajajänteen syvemmät vammat yleistyneet ravureilla, käyttötapa vaikuttaa: ratsuilla vauriot yleensä jalan eri kohdassa

Biologiset plasmahoidot ohittaneet viime vuosina suosiossa kirurgian hevosten jännevammojen hoidossa

Hevosenomistaja, tunnistatko nämä viisi asiaa – ne ovat hevosen lihaskunnon perusta

Kati Susi
”Varsojen pitää päästä liikkumaan paljon ja vaihtelevilla pohjilla kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana, jotta niiden elastiset jänteet kehittyvät urheiluhevosen tehtäviin riittävän vahvoiksi ja toimiviksi”, korostaa Hilary Clayton.
MT Hevoset
Lue lisää

Biologiset plasmahoidot ohittaneet viime vuosina suosiossa kirurgian hevosten jännevammojen hoidossa

Pinnallisen koukistajajänteen syvemmät vammat yleistyneet ravureilla, käyttötapa vaikuttaa: ratsuilla vauriot yleensä jalan eri kohdassa

Tammojen verestä kerättävää hormonia yhdessä eläinlääkkeessä Suomessa – Professori: "Käyttö on marginaalista"

"Että hevonen on viiden vanha ja kilpailee, on muutaman kerran jotain askaretta joutunut tekemään", Sanna Päivike toteaa MT Hevosissa kasvatuksesta

MT Hevoset