Hevoset

Heinä toimii hevoselle uudenvuodenaattonakin kuin rauhoittavat – "Ilotulituksen keskellä hevosilla on käytännössä loputon laiduntamismahdollisuus pihatoissaan"

Hevosyrittäjät kokoontuivat virtuaaliseen ”jouluzoomiin” keskustelemaan hevosen kouluttamisen periaatteista, haasteista ja onnistumisista. ”Tällaisille on kova tarve, kun jokainen on vähän eristyksissä.”
Kati Susi
Ori- ja ruunahevosilla on luonnostaan kova tarve leikkiä ja nyppiä kaveria hampaillaan.

Hevosyrittäjien jouluzoomin aihe, hevosen kouluttaminen, herätti vilkasta keskustelua. Ratsastuksenopettaja Susann Fagerström toteaa, että aiheesta on jokaisella koko ajan paljon opittavaa.

”Oli mukavaa, kun niin kokeneet kuin kokemattomammatkin hevosihmiset kertoivat kokemuksiaan ja kysyivät kysymyksiä zoomissa.”

Puolentoista tunnin verkkotapaamisen aikana hevosyrittäjät ehtivät keskustella muun muassa orihevosen näykkimisen taustalla olevasta synnynnäisistä tarpeista, positiivisen vahvisteen ja ruokapalkkauksen oikeanlaisesta käytöstä sekä seepran kouluttamisesta.

Orien ja ruunien leikkimis- ja pureskelutarve on hevosten kouluttajan Minna Tallbergin mukaan suorastaan mielettömän suuri. Mikäli hevonen ei pääse tätä lajitoveriensa seurassa toteuttamaan, onkin nyppimisen kohde helposti ihminen.

Tallberg kertoo keskustelussa useita tapoja, joilla ihmisen näykkimistä voi hillitä: painikaverit, kouluttaminen erilaisin tehtävin tai yksinkertaisesti vain käsittelytilanteissa heinäverkon asettaminen näykkivän hevosen turvan eteen. Hän kehottaa kokeilemaan eri tapoja.

Ruokapalkinto positiivisena vahvisteena herätti pitkän keskustelun. Yrittäjät totesivat, että hevonen äärimmäisen ruokasuuntautuneena eläimenä ei aina vastaa toivotusti, jos makupaloja käytetään palkkiona.

Tallberg vinkkaa, että usein palkkiona kannattaa käyttää heinätukkua. Siitä hevonen ei mene kierroksille ja heinän syömiseen kuluu enemmän aikaa kuin porkkanan hotkaisemiseen. Se antaa kouluttajalle aikaa miettiä seuraavaa siirtoaan.

”Jos haluat kouluttaa hevosta, anna sille heinää ennen töihin ryhtymistä”, Tallberg neuvoo.

Hän toteaa, että hevosella on suunnattoman suuri pureskelun tarve ja suurella osalla hevoskannastamme on usein nälkä, koska ne eivät pääse toteuttamaan luontaista tarvettaan pureskella noin puolet vuorokaudesta.

”Heinän syöttäminen on kuin antaisi hevosille rauhoittavia. Itselläni on tavoitteena lisätä asteittain heinää niin, että uudenvuodenaaton ilotulituksen keskellä hevosilla on käytännössä loputon laiduntamismahdollisuus pihatoissaan”, Tallberg kertoo.

Hän toteaa, että hevosen pureskelutarpeen ja lihomisen välinen kauhun tasapaino vaatii jatkuvia järjestelyjä.

Vaikka maailmassa on ollut hyviä hevosenkouluttajia tuhansia vuosia, on Suomen kaltaisessa pienessä hevosmaassa ollut Tallbergin mukaan sattumanvaraista, millaiseen oppiin kukin hevosihminen on päätynyt.

Viime vuosina koulutustarjonta ja tiedonhakumahdollisuudet ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Hevosenkouluttajan opintoja tarjotaan entistä laajemmin myös oppilaitoksissa.

”Itse pääsin aikoinaan Tuire Kaimion oppiin. Sen myötä kaikki hevosen kanssa tekeminen helpottui valtavasti ja lähes välittömästi”, Tallberg muistelee.

Fagerström muistaa, miten hänen äitinsä Chrisse Fagerström toimi vuosikymmeniä sitten uudisraivaajana hevosta ymmärtävään koulutukseen.

”Vanhanaikaisella tavalla hevonen pakotettiin menemään yli esteiden, vaikka se olisi pelännyt. Äiti taas teki niin, että esimerkiksi epäonnistuneen estekisan jälkeen kävi tuomaritornista pyytämässä luvan harjoitella radalla kilpailujen päätyttyä. Sitten pelottava este pilkottiin pienempiin osiin ja totutettiin aiemmin sitä pelännyt hevonen nätisti asteittain esteeseen.”

Noin kolmentuhannen hevosyrittäjän Facebook-ryhmässä keskustellaan aktiivisesti alaan liittyvistä asioista. Suuri osa suomalaisista hevosyrittäjistä on pienyrittäjiä, moni aivan yksinäinen puurtaja.

Koronatilanteen taas synkistyessä ryhmän jäsenet, kokeneet hevosalan yrittäjät Fagerström ja Tallberg saivat ajatuksen koota ihmisiä vapaamuotoiseen virtuaalitapaamiseen.

Koollekutsujat ovat tyytyväisiä jouluzoomin saamaan vastaanottoon. Yli sata yrittäjää ilmoittautui mukaan, linjoille uudenvuoden alla ennätti lopulta reilut 50 henkeä.

”Aika moni alan yrittäjä ja ammattilainen tekee töitään yksin, joten tällainen verkostoituminen ja vertaistukiryhmä on paikallaan”, Tallberg totesi virtuaalitapaamisen päätyttyä.

Fagerström kertoo ajattelevansa samoin. ”Yhteisöllisyydelle on kova tarve nyt, kun jokainen on vähän eristyksissä omissa oloissaan. On huippua, kun yrittäjät puhaltavat yhteen hiileen.”

Lue myös:

Hevosille uusivuosi voi olla rauhallinen tai painajainen – "Pitää tarkistaa, onko karsinoissa purut seinillä"

"Pahoittelen, että tilanne on tämä" – Sanni Grahn-Laasonen kommentoi Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen jumiutumista

Uudenvuoden raketit resa hevostiloille myös Islannissa – "ja täällä paukutellaan myös loppiaisena"

Lue muita hevosten hyvinvointiin liittyviä uutisia

MT Hevoset
Lue lisää

Vuoden parhaat: Hevonen on hypersosiaalinen mutustelija, joka tarvitsee paljon liikettä ja selkeän kommunikoinnin, sanoo Andrew McLean

Ravien sääntöihin ja myös muualle hevosalan toimintaan useita muutoksia vuodenvaihteessa – MT Ravinetti kokosi tiedot nippuun

Hevosille uusivuosi voi olla rauhallinen tai painajainen – "Pitää tarkistaa, onko karsinoissa purut seinillä"

Hevonen on hypersosiaalinen mutustelija, joka tarvitsee paljon liikettä ja selkeän kommunikoinnin − Andrew McLean osoittaa kohdat, joissa hevosen mielenterveys kärsii

MT Hevoset