Hevoset

Tästä on hevosen hyvinvointi tehty – paljon liikuntaa, jotain mitä pureskella ja mieluisaa seuraa

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hevonen pääsee liikkumaan omaehtoisesti eli että se voi valita liikkumisensa itse, sanoo käytöskouluttaja Jaana Pohjola.
Jarkko Sirkiä
Turpaväli ei ole tarpeen: kaverukset Kaapo ja Goda tarhaavat yhdessä Kilon tallilla Espoossa.

Hevosen luontainen hyvinvointi rakentuu kolmen peruspilarin varaan. Hevonen haluaa liikkua ja syödä ympäri vuorokauden sekä seurustella muiden hevosten kanssa. Kun hevonen tuodaan talliin, kaikki nämä vaikeutuvat.

"Lähimmäs hevosen normaalia tilannetta päästään kesällä laidunkauden aikana”", arvioi eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola.

Pahimmillaan lajityypillisen käyttäytymisen estäminen voi johtaa hevosen stressaantumiseen, käytöshäiriöihin ja sairastumiseen. Pohjola lohduttaa, että jokaisessa tallissa on kuitenkin mahdollista lisätä hyvinvointia pienillä ratkaisuilla.

Pukkilassa asuva yrittäjä auttaa hevosten, koirien ja kissojen omistajia erilaisissa ongelmatilanteissa. Hän on opiskellut eläinten käyttäytymisen neuvontaa Britanniassa ja erikoistunut hevosten lastausongelmiin sekä niiden käyttäytymiseen.

Tutkimusten mukaan pelkkä katsekontakti toiseen hevoseen ei riitä vaan hevosen pitää päästä koskettamaan lajitoveriaan.

Hevosia kannattaa siksi tarhata ryhmissä. Jos se ei ole mahdollista, sekin auttaa, että hevoset yltävät koskettamaan toisiaan aitojen yli. Luukut tai väljät kalterit karsinoissa lisäävät kontakteja. Myös ihminen voi jäljitellä hevosten välistä vuorovaikutusta.

"Hevosten syke laskee, kun ne rapsuttavat toisiaan sään kohdalta. Myös omistajan kannattaa matkia sään rapsuttamista”", Pohjola kannustaa.

Hevosten omistajat kiinnittävät usein paljon huomiota eläimensä fyysiseen kuntoon. Hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin tärkeää, että hevonen pääsee liikkumaan omaehtoisesti eli että se voi valita liikkumisensa itse.

Yleensä hevosten arkiliikunta tallioloissa jää hyvin vähäiseksi. Omistajan olisikin hyvä tietää, paljonko hevonen päivittäin liikkuu. Se onnistuu esimerkiksi aktiivisuus- tai gps-mittareilla. Sen jälkeen liikuntamäärää voi lisätä pienillä ratkaisuilla.

"Tarhassa juomapisteen ja heinät voi sijoittaa eri kohtiin. Hevosta voi myös kävelyttää pidemmän matkan tarhaan", neuvoja vinkkaa.

Vaikein ratkaistava asia on hevosten jatkuva tarve pureskella. Laitumella hevosen leuat jauhavat jopa 60 000 kertaa vuorokaudessa.

Samaan aikaan harrastehevosten lihominen on merkittävä ongelma, joka näkyy erilaisina vaivoina ja vaikuttaa myös vakavampien sairauksien takana.

"Markkinoilta ei löydy heinää, jota hevoset voisivat syödä rajattomasti ilman lihomista", sanoo Jaana Pohjola.

Heinän sijoittaminen verkkoon pidentää syömiseen käytettyä aikaa. Hän kehottaa lisäksi miettimään tapoja, joilla pureskelua voi lisätä ilman lihomisriskiä.

"Tarhaan voi sijoittaa niukkaravinteista syötävää esimerkiksi oksia. Suomenhevosteni kohdalla siirryin olkikuivitukseen, koska joudun rajoittamaan heinän määrää. Kun hevosilla on tarve pureskella, on parempi, että ne pureskelevat terveellisiä asioita kuin vaikka hiekkaa tai tallirakenteita."

Lue keskiviikon hevosteemasivulta, kuinka eri puolilla maata sijaitsevat ratsastuskoulut huolehtivat hevostensa hyvinvoinnista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Irlantilaisviljelijä syyttää eläinlääkäriopiskelijoita herkkähipiäisyydestä ja maataloudesta vieraantumisesta – "He palasivat sikalasta itkien"

Vihreät haluaa avata eläinsuojelulain uudestaan: Parsinavetat sekä porsitus- ja tiineytyshäkit kiellettävä siirtymäajalla

Keskustelu kotieläintuotannosta on yksipuolista