Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Hevoset

Lämminveristen pien- ja etäkasvatus lisääntyvät, ennustaa Timo Nurmos

Pihaton ja maneesin yhdistelmä olisi pohjolan oloissa paras varsoville tammoille, totesi Lahdessa jalostusseminaarissa puhunut menestysvalmentaja.
Antti Savolainen
Yhä useampi omistaja vie siitostammansa täysihoitoon. Esimerkiksi Oskari Mäenpään Saharan ravitalli tarjoaa kasvattajille avaimet käteen -paketin tamman siemennyksestä varsan 1,5-vuotissyksyyn asti. Arkistokuva.

Suuret hevoskasvattajat vähenevät Pohjoismaissa ja vastaavasti pienkasvatus, jollaista hevoskasvatus on Suomessa valtaosaltaan, lisääntyy. Siitostammoja tullaan myös entistä enemmän siirtämään etäkasvattamoihin esimerkiksi Ranskaan ja muualle Eurooppaan, jossa tammat ja vieroitetut varsat voivat laiduntaa ympäri vuoden.

Näin ennusti Ruotsin kärkivalmentajiin kuuluva Timo Nurmos, joka on myös itse hevoskasvattaja. Nurmoksen varsat opetetaan ja ajetaan sisään Kempeleessä, mistä ne siirtyvät valmennukseen Ruotsiin.

Nurmos oli yksi Suomen Hippoksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun jalostusseminaarin puhujista viikko sitten perjantaina Lahdessa.

Hän arvioi, että kimppaomisteinen kasvatus ei niinkään välttämättä toimi pienkasvatuksen muotona. Jalostusvalinnat vaativat paneutumista eri tavalla kuin kilpahevosen omistaminen. "Pitää ymmärtää, että jonkin oriin sukuyhdistelmä ei sovi tammalle lainkaan. Lisäksi tulee takaiskuja esimerkiksi, jos tamma jää tyhjäksi", Nurmos perusteli.

Timo Nurmos suosittaa varsoville tammoille pohjoisen oloissa pihattoja. Niiden tulisi olla niin tilavia, että pihaton yhteydessä on myös jaloittelumaneesi.

"Kun tammat varsovat, ne pääsevät liikkumaan mahdollismman paljon. Ei ne lumihangessa kovasti liiku."

"Jos tamman ja varsan panee liian aikaisin ulos märälle laitumelle, laidun menee pilalle. Pitäisi olla erikseen kevät- ja sitten kesälaitumet. Mutta kaikilla ei tietenkään ole niin paljon maata", hän jatkoi.

Nurmos muistutti, että Yhdysvalloissa varsa on automaattisesti liian myöhäinen, jos se syntyy touko- tai kesäkuussa kuten usein Suomessa.

Ruotsissakin halutaan jo ajaa paljon 2-vuotiaille kohdennettuja lähtöjä. Jotta tammat tulisivat kiimaan heti alkuvuodesta, niille annetaan tallissa keinovaloa. Näin päästään astuttamaan parhaimmillaan helmikuun puolivälissä, hän kertoi.

Omissa jalostusvalinnoissaan Nurmos toteaa painottavansa vähemmän isäoriin virallista jalostusindeksiä kuin omia käytännön havaintojaan jonkin hevosen tai sen sukulinjan suorituksista. "Sellaisten oriiden jälkeläisiä, jotka itse ovat huippuhevosia, hyvä asenne, ei kurkku- ja jalkaongelmia", hän toteaa.

Kysymykseen kuinka paljon ranskalaista verta kannattaa yhdistää pohjoismaisiin, amerikkalaispohjaisiin sukulinjoihin, hän ei aseta selvää prosenttilukua.

"Kyllä meille on tullut myös ranskalaisten tammojen varsoja. Niillä on kestävyyttä, mikä toimii derbymatkoilla", hän totesi viitaten Ruotsin ja Suomen ikäkausilähtöjen 2 600 metrin matkoihin.

Toisaalta risteytettäessä ranskalaisia ja amerikkalaisia linjoja tulee hänen mukaansa helposti "valssiaskeleita". Mitä korkeampi ranskalaisosuus, sitä hitaammin varsat kehittyvät.

Kun halutaan jalostaa parasta mahdollista suoritushevosta, tullaan yhä lähemmäs täysverisen rakennetta, totesi seminaarissa puolestaan arvostettu ruotsalaiskasvattaja Staffan Philipsson.

"Rakenteen muutos näkyy liikkeissä. Nykyiset ovat nelivetoisia, kun takapään moottorin lisäksi myös etupää liikkuu tasapainossa."

Hieno esimerkki on tämän hetken huippuihin kuuluva Bold Eagle. Myös Norjan ylpeys, kylmäveritamma Lannem Silje edustaa uutta juoksijatyyppiä, hän sanoi.

Philipssonin mukaan ravurit ottavat täysverisiä kiinni nopeamman jalostuskierron ansiosta. "Uskon, että tulevaisuudessa ravurit pystyvät ravaamaan yhtä nopeasti kuin täysveriset laukkaavat."

Ruotsissa tehdyt eläinlääketieteen tutkimukset osoittivat jo 1980-luvulla yhteyden rakenteen ja suoritusten välillä. Suorituskykyyn rakenne vaikuttaa kuitenkin vain 5–9 prosenttia, kestävyyteen keskimäärin 11 prosenttia.

Nyt Ruotsissa on menossa yli 1 100:n huutokaupoissa myydyn nuoren ravurin seurantatutkimus.

"Kun varsa on hyvin kehittynyt vuotiaana, se suorittaa hyvin myös 3-vuotiaana", Philipsson summasi ensimmäisiä tuloksia.

Seurantaa jatketaan, jotta saadaan tietoa myös ravurien kestävyydestä.

Philipsson lisäisi Pohjoismaiden keskinäistä yhteistyötä lämminverijalostuksessa. Se toimisi hyvänä vastavoimana vahvalle ranskalaiskasvatukselle.

Lue myös:

Näin Timo Nurmos kuvaa sunnuntaina Prix d`Ameriqueen osallistuvaa Readly Expressiä

Readly Expressin menestyksen salaisuudet - suomalainen säilöheinä ja hyvä vesi

MT Hevoset
Lue lisää

Pihatto lisää hevosten hyvinvointia – Takanevat uskovat liikkeeseen ja laadukkaaseen vapaaseen heinään

Jalostustiedot yhteiseen käyttöön

Markku Lumiaho kasvattaa suomenhevosia, joita ei tarvitse enää erikseen markkinoida: ”Jos ei satsaa, ei pärjää”

Sundsvikin oriasema pärjäsi monipuolisuudella – astutukset kokonaisuutena pohjalukemissa

MT Hevoset