Hevoset

Nuorten kylmäveristen valmennuksen tavoitteet: puhdas ja rytmikäs ravi sekä porukassa tekemisen ilo

Ruotsin kärkivalmentaja tavoittelee nuorten kylmäveristen kanssa samaa kuin suomalaiset kollegansa.
Pekka Fali

Ruotsalainen valmentaja Jan-Olov Persson jakoi Suomen Hippoksen jalostusseminaarissa viime perjantaina kokemuksiaan nuorten kylmäveristen valmennuksesta.

Legendaarisen Järvsöfaksin kasvattaja ja valmentaja aloittaa vuotiaiden varsojen ohjalle opettamisen helmikuussa.

"Tavoite on saada varsat noin 10 kertaa kärryn eteen kevään aikana. Tärkeintä on, että ne oppivat sen turvallisesti."

Varsinainen ajovalmennus alkaa 1,5-vuotissyksynä. Aluksi ajetaan kerran viikossa kolmen kilometrin lenkkejä. Vuoden loppuun mennessä treeni nostetaan 12 kilometriin.

Perssonin talli on lähellä Hudiksvallin rataa. Kilometrin radan sisällä on 800 metrin diagonaalirata, jolla varsoja totutetaan porukassa ajoon.

"Rytminen, puhdas ravi on tärkeintä. Vasta sitten ryhdytään lisäämään vauhtia", Persson tähdentää.

2-vuotiskaudella lisätään vauhtiharjoittelua, jonka ohessa suoritetaan rasitustestejä. Maitohapon muodostumista lihaksistoon seurataan.

"Kun ajamme hevosia yhdessä, on tärkeää, että mukana on hevosia, joilla on yhtä hyvä 'moottori'. Maitohapon kestävyys on tärkeä mittari oikealle rasitustasolle."

Lisäksi ohjelmassa on kouluratsastuksen harjoitteita ohjastaen hevosia kentällä. Se kehittää muun muassa hevosten kykyä kantaa itsensä tasapainossa.

Siinä missä Ruotsissa jo 35–40 prosenttia kylmäveristen 3-vuotisikäluokasta tulee radalle, suomenhevosilla tähtäin on useimmiten aloittaa 4-vuotiskaudesta. Muutoin valmennus on perusteiltaan samankaltaista.

Antti Ojanperän mukaan varsat opetetaan vuotiaina keväällä ja säännöllinen ajoharjoittelu aloitetaan syksyllä. "Neljä kertaa viikossa ovat valjaissa. Oleellista ei ole määrä, vaan että ne ravaisivat hyvin."

Katja Melkko ajaa kolme kertaa viikossa, aina kaverin kanssa. "Varsalla pitää olla mukavaa lähteä töihin, että se oppii nauttimaan eikä koe hommaa vastenmieliseksi."

Niin Ojanperä, Melkko kuin Tapio Perttunen kertovat Perssonin tavoin nostavansa ajomäärän vähitellen noin 12 kilometrin lenkkeihin. Huolellinen pohjakunnon ja lihaksiston rakentaminen on keskeistä starttiin tulon kannalta.

"Hevoselta ei radallakaan vaadita enempää kuin mihin se pystyy. Ne oppivat hommaan, viisastuvat ja aikuistuvat startti startilta", Melkko kuvaa.

Pariisin kylmäverilähdöt viime kuussa voittanut Josveis on Ojanperän tallissa hyvä esimerkki siitä, että moni suomenhevonen kehittyy silti hitaammin.

"Nyt 9-vuotiaan Jussin motivaatio ei ollut nuorena kohdallaan. Pitää olla malttia mennä hevosen mukaan. Liika kiire ei ole hyvästä."

Eipä ollut teinitähti moninkertainen ravikuningas Saran Salamakaan.

"5-vuotiaana derbykarsinnassa oltiin hyvin neljäntenä, mutta 500 metriä ennen maalia sen ravi katosi. Itku siinä meinasi tulla", Perttunen muisteli.

Kolmikko toivoi radoille erityisesti lisää suomenhevosten nollasarjan lähtöjä, joissa olisi mahdollisuus niin nuorten kuin hitaammin kehittyvien hakea kilpailemiseen rutiinia. Myös tammat kaipaisivat enemmän omia lähtöjä.

Rovaniemen seminaarin toisessa paneelissa annettiin varovaisen innostunutta kannatusta kylmäveristen yhteispohjoismaisen kisan elvyttämiselle. Pöydän ympärillä oli niin Suomen, Ruotsin kuin Norjan kylmäveriosaajia.

Jan-Olov Persson harmitteli, että takavuosina pyörinyt sarja kuivui kasaan.

”Se pitäisi ehkä aloittaa jo maalis–huhtikuussa. Sitten kesällä on astutuskausi ja isoimmat kilpailut kaikissa kolmessa maassa heinä–elokuussa. Finaali voisi olla syyskuussa tai vasta lokakuussa”, hän hahmotteli.

”Tehtäisiin hyvä työ, kun voitaisiin yhdistää aikatauluja niin, että päällekkäisyyksiä ei olisi”, sanoi Norjan keskusjärjestön kilpailu- ja jalostusjohtaja Tron Gravdal.

Kylmäverilähtöjen lisääminen on hänen mukaansa poliittinen päätös, mutta itse hän kannattaisi sitä rotujen näkyvyyden lisäämiseksi.

Toisena vaihtoehtona nostettiin esiin 4–6-vuotiaille suunniteltu kasvattajakisa.

”Kilpailumahdollisuudet olisivat tervetulleita ja toisivat ylipäätään väriä kilpailuihin”, perusteli Katja Melkko.

Tapio Perttunen kokeilisi T75/T76 -ravien kylmäverilähtöjen avaamista: ”Naapureista ei kuitenkaan tule niin paljon hevosia tännepäin, kun meillä on pienemmät palkinnot.”

MT Hevoset
Lue lisää

Protektionismi vie harvoin asioita eteenpäin kummallakaan puolella rajaa

Piippolan vaarilla on siniverinen monitoimihevonen Tapsan Tahti - ”Sillä oli päällä hirveä vauhti, kun se kiersi laidunta niin kuin ravirataa konsanaan”

Tammojen verestä kerättävää hormonia yhdessä eläinlääkkeessä Suomessa – Professori: "Käyttö on marginaalista"

"Että hevonen on viiden vanha ja kilpailee, on muutaman kerran jotain askaretta joutunut tekemään", Sanna Päivike toteaa MT Hevosissa kasvatuksesta

MT Hevoset