Hevoset

Hevostallien määrä lähentelee muita kotieläintiloja – tilastointi puuttuu toistaiseksi

Hevoset 09.04.2018

Pitopaikkarekisteri tuonee ensi vuoden jälkeen selvyyttä hevostallien todelliseen määrään.


Kari Salonen
Hevosyrittämisen ja -harrastamisen moninaisuus tekee tallien tilastoinnin toistaiseksi mahdottomaksi. Hevosten pitopaikkarekisterin odotetaan valmistuvan ensi vuonna.

Hevostalleja arvioidaan Suomessa olevan lähes yhtä paljon kuin muita kotieläintiloja yhteensä. Tilanne on syntynyt pikkuhiljaa viime vuosina, kun kotieläintilojen määrä on vähentynyt.

Hippolis julkaisi viime viikolla hevosalan tunnuslukuja sisältävän vuosittaisen katsauksen. Sen mukaan talleja on arviolta 16 000.

Jonkinlaista suuntaa muiden tilojen määrään antaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilasto kotieläintiloista, joka nousee yhteensä 15 440:een. Hevoset on laskettu lampaiden ja vuohien kanssa muuhun laidunkarjaan eli hevostiloja on luvussa vajaa 1 800.

Tilasto on oleelliselta osin vajaa. Luke ei laske mukaan poronomistajia, joita oli viime vuonna 4 430. He siis puuttuvat grafiikan laskelmasta kokonaan.

Toisaalta tilastossa on mukana luokka sekamuotoisen tuotannon tilat, joihin kuuluu muitakin kuin eläintiloja.

Hevostallien lukemakin on vain arvio. Se perustuu hevosten keskimääräiseen määrään eli noin viiteen hevoseen tallia kohti, painottaa Luken erikoistutkija Markku Saastamoinen.

Hevosia oli viime vuonna 74 400.

"Ongelma on, että talleista ei ole mitään rekisteriä. Aluehallintovirasto (avi) rekisteröi vain kuuden hevosen ja sitä suuremmat tallit sen mukaan, mitä niitä ilmoitetaan."

Eläinsuojelulain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden on täyttänyt noin 2 900 tallia, mutta luku on siis todennäköisesti hieman alakanttiin todellisuudesta.

Maatilojen lisäksi hevosia pidetään muunlaisillakin tiloilla ja tonteilla. Lisäksi osa talleista sijaitsee raviradoilla ja ratsastuskeskuksissa.

"Meillä hevostalouden kuva on niin monimuotoinen", toteaa MTK:n hevosasiamies Maarit Hollmén.

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän tiedot yritysten päätoimialasta eivät ole ajan tasalla. Maatalouden tukihakemuksessa hevosten ilmoittaminen on vapaaehtoista, koska niistä ei makseta tukia.

Hevostilojen tarkka määrä olisi monesta syystä tärkeä. Yksi keskeinen syy ovat tallien ympäristövaikutukset.

"Kun hevostalleja on pistemäisinä eri puolilla, ne vaikuttavat myös ympäristöön pistemäisinä kuormittajina tai kuormittamisen riskeinä sen mukaan, miten niissä ympäristöön liittyvät asiat on huomioitu", Markku Saastamoinen toteaa.

Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira) on valmisteilla hevosten pitopaikkarekisteri. Sen käyttöönotto on kirjattu viime huhtikuussa voimaan tulleeseen kansalliseen asetukseen hevoseläinten tunnistamisesta, kertoo ylitarkastaja Sanna Varjus.

Asetuksen mukaan hevosten pitopaikat tulee rekisteröidä viimeistään joulukuussa 2020. "Rekisterin käyttöönotto on vielä avoin. Ensi vuonna saamme sen toivottavasti avattua."

Suomi on Varjuksen mukaan sopivasti etunojassa ottamassa tallirekisterin käyttöön, sillä vaatimus siitä tulee joka tapauksessa voimaan vuonna 2021 EU:n uuden eläinterveyssäännöstön osana.

Hevosten rekisteröinti on haluttu toteuttaa suoraan sähköisenä eikä sotkea sitä osaksi kuntien maaseutusihteerien hoitamaa eläintenpidon rekisteriä, joka perustuu tukiin.

Pitopaikkarekisteri koskee yhdenkin hevosen, ponin tai aasin pitämistä. Rekisteristä ei tule julkista, vaan se on viranomaisten ja tutkimuksen käyttöön.

"Jokainen, joka kirjautuu sinne viedäkseen omat tietonsa, näkee vain ne. Ainoastaan viranomaiset näkevät kaikki tiedot."

Varjuksen mukaan tarkoitus on siis siirtää vanhat tiedot suoraan osaksi uutta tallirekisteriä. Nykyisin ilmoitusvelvolliset tallinpitäjät selvinnevät siis tietojensa tarkistamisella.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT