Hevoset

Suomalainen hevostalous työllistää yhtä monia kuin Lapin matkailu ja puolitoista kertaa peliteollisuuden verran

Hevoset 11.04.2018

Hevosmatkailussa, greencare-toiminnassa ja hevosten terveyspalveluissa on Luken arvion mukaan potentiaalia luoda edelleen lisää työtä.


Jukka Pasonen
Hevostaloudessa työllistyy täysaikaisiksi työvuosiksi laskien suunnilleen yhtä paljon ihmisiä kuin metsäkoneenkuljettajina ja Lapin matkailussa.

Hevostalous työllistää saman verran suomalaisia kuin Lapin matkailu ja puolitoista kertaa peliteollisuuden verran. Hevosyritykset työllistävät vähintään osa-aikaisesti 14 000–15 000 ihmistä, mikä on täysiksi työvuosiksi muunnettuna noin 7 000 henkilötyövuotta.

Luvut ilmenevät Luonnonvarakeskuksessa (Luke) laskelmista, jotka julkistettiin keskiviikkona.

Hevosalan yrityksiä ja toiminnanharjoittajia on tällä hetkellä noin 3 000. Päätoimisten yritysten keskimääräinen liikevaihto on noin 102 000 euroa vuodessa. Suurimmilla se nousee 500 000 euroon.

Yhä useampi yritys on päätoiminen, vaikka sivutoimisten osuus onkin edelleen suuri, kuvaa Luken erikoistutkija Markku Saastamoinen tiedotteessa.

Suurimmat työllistäjät ovat ratsastustallit, hevosten hoitopalvelut ja hevosmatkailu.

"Erityisesti Pohjois-Suomessa matkailu- ja ratsastuspalvelut ovat tärkeitä. Lapissa yli sata matkailu- ja elämyspalveluiden tuottajaa käyttää palveluissaan hevosia."

Hän povaakin seuraavan viiden vuoden aikana kasvua erityisesti hevosmatkailuun sekä ihmisten hyvinvointia edistäviin greencare-palveluihin ja hevosten terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Näistä Saastamoisen arvion mukaan erityisosaajia tullaan tarvitsemaan erityisesti matkailussa.

Kun verrataan hevostaloutta muihin luonnonvara-aloihin, se on suurempi kuin turkisala (4 800), metsästys- ja riistasektori (3 500) ja myös samaa luokkaa tai jopa suurempi kuin metsäkoneiden kuljettajakunta, joka työllistää 6 500 henkilötyövuotta. Lapin matkailussa työllistyy täysinä henkilötyövuosina 7 000 ja peliteollisuudessa 3 000 ihmistä.

Hevosta kohti laskien Suomessa tehdään 0.09 henkilötyövuotta, mikä on eurooppalaista keskitasoa.

Päälle tulevat kerrannaisvaikutukset. Koska hevosyritykset ostavat paljon palveluita, alalla on tämän kautta paljon aluetaloudellista merkitystä ja se on merkittävä erilaisten verojen maksaja.

Lukessa lasketaan, että jokainen hevonen kuluttaa kotimaista maataloustuotantoa 1,6–1,8 eurolla päivässä, mikä on kaksinkertainen summa verrattuna suomalaisen kuluttajan keskiarvoon. Tiloilta ostettavien rehujen arvo kipuaa lähes 50 miljoonaan euroon vuodessa, ja reilun 74 000 hevosen ruokkimiseen ja laitumiksi tarvitaan 100 000 hehtaaria peltoa.

Toisaalta hevosenlanta on yksi ravinteiden kierrätyksen muodoista. Lisäksi tallit käyttävät metsäteollisuuden sivuvirtoja kuivikkeina.

Suomessa maan hiilen tarve on suuri, ja tilanteen korjaaminen karjattomilla ja nurmettomilla alueilla ei ole helppoa. Hevosen tarvitseman nurmen viljely lisää maiden orgaanista massaa eli hiilipitoisuutta, ja hevosenlannan käyttö maanparannuksessa nostaa hiilitasetta, Markku Saastamoinen painottaa.

Hevosista suurin osa asuu maan lounais- ja eteläosissa suurimpien kaupunkien läheisyydessä eli niillä alueilla, joilla muiden kotieläintilojen määrä on vähentynyt selvästi.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT