Hevoset

Ylimääräinen raha menee hevosiin

Terhi Vanhala pyörittää monen kymmenen hevosen tallia. Osa syntyneistä varsoista jätetään kotiin kasvamaan kilpahevosiksi.
Satu Pitkänen
Terhi Vanhalan tallikissa Lassi tekee oman osansa hommista. Se on jo vajaan vuoden ikään saanut kiinni kaksi hiirtä.

Terhi Vanhala on viimeisen vuoden ajan tehnyt töitä ainoastaan kotona tallillaan.

“Sitä ennen olin töissä muualla, satamassa ja kaupassa. Oli kiva aina tulla kotiin ja alkaa tehdä hommia hevosten kanssa.”

Jääkö rahaa nyt sitten käteen vähemmän, kun palkkatyö on jäänyt pois?

“Eihän hevosihmisellä ikinä ole ylimääräistä rahaa. Jos olisi, sillä ostettaisiin lisää hevosia. Vaikka ne vähän pärjäisivätkin, niin kyllä se raha niihin hevosiin myös menee”, Vanhala nauraa.

Vanhala kuvaa tallin pyörittämisen järjestelyjä hallituksi kaaokseksi. Ehkä parempi sana olisi symbioosi. Vanhalan koti­tilalla Haminan Reitkallin kylässä on ollut hevosia jo taka­vuosina, mutta työhevosista luopumisen jälkeen oli vuosia taukoa, ennen kuin ravihevoset tulivat tilalle.

“Terhi kävi muualla hoitelemassa hevosia, niin jossain vaiheessa sitten sanoin, että voidaanhan niitä hevosia ottaa tänne kotiinkin”, Terhi isä ­Veijo Vanhala muistelee.

Markku ja Leena ­Hanski toivat sittemmin talliin karsina­paikalle I.P. Runon. Nyt tallin hevosista on suuri osa Hanskien omistuksessa, eikä kyse ole enää vuokratuista tallipaikoista, vaan yhteistyöstä.

“Siitä se homma silloin alkoi kasvaa, kun Hanskit alkoivat hankkia siitostammoja. Leena käy tässä ihan joka päivä auttamassa, syöttämässä ja siivoamassa. Taustatiimi on täysin korvaamaton, ilman heitä ei tulisi mistään mitään”, Vanhala sanoo viitaten tallilla käyviin hoitajiin ja harjoittelijoihin, Leena Hanskiin, vanhempiinsa ja serkkuunsa Maarit ­Kastariseen.

Hevosia tiluksilla on tällä hetkellä 42, ja viisi varsaa on vielä tälle kesälle syntymättä.

“Osa on Teemu Keskitalon hevosia, hän hakee ne sitten uuteen kotiinsa, kunhan hevosten tilat on saatu rakennettua”, Vanhala sanoo.

Amatööriohjastajana menestystä niittäneen Keskitalon kanssa yhteistyö alkoi muutama vuosi sitten, kun Hot Beer tarvitsi kuskin Lappeen raveissa.

Kevään seuraava merkkitapahtuma on orivarsojen ruunaaminen, joka on ohjelmassa äitienpäiväviikolla.

“Meillä ei pidetä oriita ollenkaan. Jos joku olisi tarkoitus pitää oriina, se lähetetään muualle opetukseen ja laitumelle. Ei oriiden pitäminen ole toimivaa, kun on näin paljon siitostammoja”, Vanhala toteaa.

Suurin osa hevosista asuu pihatoissa. Varsoilla on iso yhteispihatto, siitostammoilla myös yksiöitä. Kymmenkuntaa starttihevosta treenataan metsä­teillä ja paljon ratsastaen.

“Hiitillä käydään tosi vähän, kun ei ehdi. Apuvalmentajat treenaavat mielellään ratsain, ja hevosia juoksutetaan”, Vanhala kertoo valmennuksestaan.

Seuraava suurempi starttipäivä on Miehikkälän paikallisraveissa äitienpäivänä. Sinne lastataan mukaan neljä hevosta.

“Siellä kun käy, on tunne vähän kuin Vincennesiin menisi. Alakaarre on valtava monttu ja takasuoralla on ylämäki”, kahvi­pöydässä nauretaan.

Varsojen kauppaaminen on haasteellista

Terhi Vanhalan talliin syntyy joka vuosi useita ravurivarsoja, lämminverisiä enemmän kuin suomenhevosia. Tänä vuonna odotetaan kahdeksaa varsaa.

“Ensimmäiset Leemark’s-kasvatit syntyivät vuonna 2009. Yhtenä vuonna taisi syntyä kymmenen varsaa”, Terhi Vanhala muistelee.

Jotkut varsoista kasvatetaan tarkoituksella itselle kilpa­hevosiksi, mutta suurin osa myydään. Leemark’s -varsoja näkyy eri puolilla Suomea. Terhi Vanhalan toistaiseksi nimekkäin kasvatti on viime viikon keskiviikon tamma­derbyn nelonen Real Red. Leemark’s hevosista menestyneimpiä ovat August, Casimir ja Giselle. Suomenhevosista menestynein on Vektoria, joka varsoo pian Costellosta.

“Leemark’s kasvatteja pidän ominani ihan yhtä paljon kuin muitakin omassa tallissa syntyneitä varsoja. Olen ollut mukana niiden orivalinnoissa ja syntymässä. Lukumääräisesti kasvatteja ei vielä ole kauheasti, mutta ikäluokkakilpailujen finalisteja löytyy Derbyä lukuun ottamatta”, Vanhala kertoo.

Hevosten myyminen on haastavaa, monestakin eri syystä. Kolmivuotiaita kyllä kysytään, mutta huippu­sukuinen varsa ei välttämättä saa ostajia liikkeelle. Ypäjän hevoshuutokauppakaan ei saa kasvattajaa vakuuttuneeksi.

“Siellä on ostajan markkinat. Kasvattajat tuskin saavat omiaan takaisin, vaikka saisi näennäisesti hyvän hinnan. Varsat menevät siellä ihan pilkkahintaan verrattuna isäoriiden varsamaksuihin. Ravi­liiga pelasti viime vuonna monta kasvattajaa”, Vanhala toteaa.

“Hot Beerista maksettiin aikanaan tonni, eikä se kelvannut kenellekään. Nyt se on juossut 25 000 euroa. Siinä on minun mielestäni hinta-laatusuhde kohdillaan, se on ollut oikein hyvä harrastehevonen.”

MT Hevoset
Lue lisää

Motin mitalla päähän – kritiikissä on kehityksen siemen

Paavilaisen tallilla suhtaudutaan myönteisesti tulevaan – samaan aikaan ammattimaisen raviurheilun kohtalo arveluttaa

Vastarannan kiiski haluaa orin ja tammat samaan pihaan

Oriasemilla vaihtelevat kokemukset siitoskauden saldosta – Friendly Bourbon ja Parvelan Retu käytetyimmät siitosoriit

MT Hevoset