Hevoset

Ravivalmentaja huolissaan lajin kehityssuunnasta – Lisää harrastajia kaivataan

Hevoset 18.08.2018

"Minun mielestä tässä on mietinnän paikka koko lajille", Markus Pulkkinen sanoo.


Antti Savolainen
3-vuotias La Verne kuuluu Markus Pulkkisen tulevaisuuden toivoihin. Tamman isä on Inspiration Ride ja emä Bwt Hardcore, jonka ennätys on 1.14,8a.

Kuhmolainen ravivalmentaja Markus Pulkkinen, 38, aloitti ammattimaisen valmennustallin pidon vuonna 2002. Maatilalla tehtiin silloin sukupolvenvaihdos.

"Hevonen on hieno eläin. Isällä oli harrasteravureita jo aiemmin, ja minulle oli selvää, että haluan tehdä töitä niiden kanssa."

Hän on huolissaan raviurheilun kehityssuunnasta. Etenkin kotimaakunta Kainuussa kaivataan kipeästi uusia hevoskasvattajia ja muutenkin lisää ihmisiä lajin pariin.

"Ihan viimeisimmän viiden vuoden aikana tilanne on muuttunut paljon. Johonkin 2012–2013 asti meillekin tuli vuosittain opetukseen reilut kymmenen varsaa. Nyt niitä tulee ehkä kaksi tai kolme."

Hän huomauttaa, että varsamäärän vähentyminen koskee koko Kainuuta. Moni vanhan polven kasvattaja piti maatalouden ohella paria siitostammaa. Useimmat kasvattajista ovat kuitenkin lopettaneet.

"Kainuuseen syntyi muutama vuosi sitten noin 70 varsaa per vuosi. Nyt niitä on tainnut alimmillaan syntyä parikymmentä. Jos varsamäärät vielä laskevat, niin muutaman vuoden päästä ollaan tuontihevosten varassa."

Ravien peruminen ja varsin vajaiden lähtöjen ajaminen on puhuttanut raviväkeä varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Syiksi on nostettu pienentyneet ikäluokat ja lähiratojen kilpailupäivien sijoittaminen peräkkäin kalenteriin.

Pulkkinen painottaa, että ongelma on ollut olemassa jo vuosia. Hänen mielestään asiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sekä Suomen Hippoksessa että raviratojen yhteistyössä.

"Kesäaikaan puolitoista–kaksi viikkoa ajetaan peräkkäisinä päivinä tämän alueen radoilla kilpaa, kun kesäradatkin ovat mukana. Ja sama tilanne on talvella Etelä-Suomessa."

"Minun mielestä tässä on mietinnän paikka koko lajille. Tämä homma voi olla hyvin erinäköistä viiden vuoden päästä. Mutta mikä se viisastenkivi sitten onkaan?"

Pulkkisen tallissa on 15 hevosta, joista ajohevosia on kymmenen. Valtaosa valmennettavista on uraansa aloittelevia nuoria hevosia.

Omia hevosista on noin kolmannes. Vuosittain yksi tai kaksi tammaa varsoo. Lämminverinen on tallin valtarotu.

"Aiemmin varsoille ja hevosille ylipäätään oli helpompi löytää ostajia. Nyt pitää melkein itse ensin hommata se hevonen ja kerätä porukka sen omistajaksi. Minulla itselläni olisi kehittymisen paikka markkinoinnissa ja some-puolessa. Olen sen verran vanhan koulukunnan miehiä, että tykkään ennemmin soittaa suoraan ihmiselle kuin käyttää somea."

Pulkkisen mielestä palkintotason parin vuoden takainen nousu on tehnyt hyvää raviurheilulle. Vastaavasti yleinen kustannustason nousu tuntuu niin valmentajalla kuin hevosenomistajallakin.

Hevosen lahjat ratkaisevat

Markus Pulkkisella on kymmenkunta ajohevosta. Hän kertoo, että on vuosien mittaan ehtinyt kokeilla erilaisia treenisysteemejä.

"Kun miettii, miten eri tavoin on treenattu, niin koko ajan vahvistuu ajatus, että hevosen lahjakkuus on lopulta se ratkaiseva tekijä. Jos vain hevosella on lahjoja ja se saa riittävästi ajoa, niin se voi menestyä."

Nykyisin tallin hevosilla ajetaan intervallivetoja kahdesti viikossa jarrukärryistä. Vetojen määrä vaihtelee tilanteesta ja hevosesta riippuen neljän ja kahdeksan välillä. Lisäksi varsoilla ajetaan sen päälle hölkkälenkkejä kerran tai kahdesti viikossa.

"Vetoja ajaessa tarkkailen sykettä, vauhtia ja varsinkin sitä, miltä hevonen tuntuu."

Pääosa valmennettavista on lämminverisiä. Suomenhevosten valmennus sujuu pääpiirteissään samalla kaavalla.

Treenipaikat ovat kohdallaan. Käytössä on 2,2 kilometrin metsälenkki sekä 960 metrin rata. Järvessä uitetaan kesäisin ja jäällä ajetaan talvella.

Aiheeseen liittyvät artikkelit