Hevoset

Laura Biskop korjaa rikkinäisiä hevosia: "Käänne tapahtuu yleensä ensimmäisen kuukauden jälkeen"

Hevoset 01.09.2018

Kaikkien kuntoutettavien nimiä ei voi mainita.


Antti Savolainen
Laura Biskop hoitaa Tuikun Pojua hierovalla matolla, joka tärisee ja kallistelee hallitusti. Punainen valo tulee infrapunalampusta.
Laura Biskop hoitaa Tuikun Pojua hierovalla matolla, joka tärisee ja kallistelee hallitusti. Punainen valo tulee infrapunalampusta.
Antti Savolainen
Drakula (vas.) kävelee lievää nousua kävelymatolla, joka kehittää ponnistavia lihaksia. Tuikun Poju on vesikävelymatolla, joka kehittää nostavia ja ojentavia lihaksia.
Drakula (vas.) kävelee lievää nousua kävelymatolla, joka kehittää ponnistavia lihaksia. Tuikun Poju on vesikävelymatolla, joka kehittää nostavia ja ojentavia lihaksia.

Laura Biskop on pyörittänyt hevosten kuntoutuskeskusta Kruunupyyssä toukokuusta 2010 lähtien. Hän on edelleen tyytyväinen puolen miljoonan euron alkuinvestoinnin vaatineeseen yritykseensä.

”Työnä tämä on tosi hauskaa. Parasta on, kun näkee, miten kuntoutettavat hevoset etenevät.”

Hevosia tuodaan Kruunupyyhyn ympäri Suomea. Eniten asiakkaita on Pohjois- ja Itä-Suomesta. Hevoset ovat sekä ratsuja että ravureita.

”Sesonki kestää suunnilleen koulujen alkamisesta niiden loppumiseen. Sen aikaa tallissa on usein maksimimäärä eli 17 hevosta. Kesällä on vähän hiljaisempaa, kun ihmisillä on enemmän aikaa touhuta itse hevostensa kanssa.”

Biskop kuntouttaa hevosia kävelymaton, vesikävelymaton, porealtaan, täryyttävän hierontapöydän ja laserin avulla. Apuvälineet ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on oma osaaminen. Biskop tekee myös yhteistyötä eläinlääkärien ja kengittäjien kanssa.

”Yli 90 prosenttia tänne tulevista hevosista saan korjattua. Mutta jos ongelman syyn aiheuttajaa ei korjata siellä kotioloissa, siitä ei ole pitkän päälle hyötyä.”

Biskop listaa viisi syytä, miksi ravurit niin sanotusti hajoavat.

”Väärä kengitys, huono treenialusta, väärä valmennus, rakenteelliset viat ja viimeisenä tapaturmat. Tapaturmissa hevosia hajoaa tosi asiassa todella vähän.”

Kuntoutettavat hevoset ovat tallissa yleensä kahdesta kolmeen kuukautta.

”Ensimmäinen kuukausi voi olla monelle hankala. Esimerkiksi hankoside- tai leikkauspotilailla käänne tapahtuu yleensä ensimmäisen kuukauden jälkeen. Jos en saa hevosta paremmaksi kahdessa kuukaudessa, laitan sen kotiin tai joku toinen saa yrittää. Yritän aina olla omistajia kohtaan mahdollisimman rehellinen.”

Kaikki tulijat eivät välttämättä ole vaivaisia. Joku saattaa lomalle lähtiessään tuoda hevosensa treenaamaan kävelymattojen avulla. Myös muualla asuvia hevosia käytetään jonkin verran hoidettavina. Niidenkin kohdalla Biskop painottaa säännöllisyyden ja pitkäjänteisyyden merkitystä.

”Esimerkiksi Tiina Koskinen käyttää hevosia täällä viikoittain. Hän tekee kaiken muunkin työnsä säntillisesti. Muun muassa Edvard Alen paha haava jalassa saatiin laserin avulla paranemaan nopeasti.”

Biskop on tehnyt linjauksen, ettei kerro potilaidensa nimiä, ellei siitä sovita erikseen.

”Täällä on käynyt kymmenkunta kuninkuustason hevosta ja kouluratsuja maan kärki­tasolta asti. Koiriakin käy jonkin verran laseroitavina.”

Kilpatallia ei tule

Laura Biskopilla on myös muutama valmennettava ravihevonen tallissaan.

”Parin hevosen kilpailuttaminen on työn suola, enemmän harrastus. Varsinaista kilpatallia ei tule. Muutamaa hevosta voin valmentaa. Koen, että minulla on enemmän annettavaa rikki menneiden hevosten korjaamisessa.”

Tunnetuin valmennettava on ykkössarjalainen suomenhevosruuna Tuikun Poju. Se on juossut Biskopilta käsin volttiennätyksensä ja voittanutkin kertaalleen. Ruuna tuli talliin joulukuussa 2016, jolloin sillä oli murtuma nuljuluussa ja hankosidevamma.

”Ensimmäiset kuusi kuukautta mattoiltiin. Siten saatiin rakennettua pohjakuntoa, kun hevosella ei voinut ajaa.”

Kun eläinlääkäri antoi luvan, Biskop alkoi ajaa kerran viikossa vetoja jarrukärryillä. Aluksi kolme–neljä 800 metrin vetoa 30–40 barin paineella. Hiljalleen siitä päästiin täyteen määrään eli kahdeksaan vetoon 70 barilla.

”Suomenhevosilla vauhti on kahta minuuttia. Lämminverisillä 1.40:tä. Sen kovempaa en aja jarrukärryillä koskaan.”

Yhdeksän kuukauden kilpailutauon jälkeen ruunalla ajettiin kaksi hiittiä ennen ensimmäistä starttia. Biskop korostaa, että hän ajaa Tuikun Pojua mahdollisimman vähän.

”Pääosa työstä tehdään näiden seinien sisällä. Tälläkin hetkellä Tuikun Pojua ajetaan kerran viikossa. Lisäksi se on paljon matolla, ja laseria käytetään paljon. Ensimmäisen kerran meillä ollessa sen jalkoja piikitettiin nyt ruunakunkkarien jälkeen.”