Hevoset

Tuhansia ajokilometrejä ja hevosesta huolehtimista yön pikkutunneille – Groomit ovat ratsastusurheilun kulissien tähtiä

Sanne Katainen

Viime viikonloppuna Suomessa nähtiin urheilutähtiä.

Helsinki International Horse Show'ssa kilpaillut sveitsiläinen esteratsastaja Steve Guerdat on myös tuore MM-mitalisti.

Kaikki tähdet eivät kuitenkaan näy parrasvaloissa.

Yleisössä Guerdatin suoritusta kuvaa älypuhelimellaan 36-vuotias Emma Uusi-Simola. Hän on hevosenhoitaja eli groomi.

Guerdat on se, joka hyppää radan.

Mutta Uusi-Simola on se, joka ajoi Guerdatin hevoset Helsinkiin 2 400 kilometrin matkan.

Hän on se, joka hoitaa kisaratsut kuntoon, ruokkii ne ja huolehtii yötä myöten, että niillä on kaikki hyvin.

Kisoissa groomit ovat hevosten kanssa lähes kellon ympäri. Hevosen on aina oltava ykkönen, Uusi-Simola sanoo.

Groomeista noin puolet on miehiä. Ammatilla voi elää, mutta rahan takia sitä ei kannata tehdä.

Uusi-Simola ei usko, että suomalaisuus olisi maailmalla erityinen valttikortti. "Suomesta on kyllä tullut hyviä ihmisiä. Se voi johtua siitä, että suomalaisten on pakkokin lähteä."

Suomessa kilparatsastajat muuttavat usein parempien harjoitusolojen perässä ulkomaille.

Perässä tulevat groomit.

Voin olla kotona paikallaan kaksi viikkoa. Sitten tylsistyn. – Emma Uusi-Simola

Myös Uusi-Simola lähti ratsastusurheilun perässä maailmalle yli 15 vuotta sitten.

Lukio oli takana ja suunnitelmat auki. Hänellä oli kaksi hevosta, muttei kiinnostusta kilpailla niillä. "Olin menettänyt intoni ratsastukseen."

Sitten hän kuuli tallinpitäjältä, että Saksassa asuva pitkän linjan hevoskauppias Yrjö Suomus etsi myyntitallilleen työntekijää.

Uusi-Simola oli 19-vuotias, kun hän kapusi lentokoneeseen. Vanhemmat eivät varsinaisesti hyppineet riemusta. "He kuitenkin ymmärsivät, että haluan nähdä tämän jutun."

Sillä matkalla Uusi-Simola on edelleen. Hän on tehnyt groomin töitä lisäksi Itävallassa, Hollannissa ja Sveitsissä.

Kisakauden keskellä kilparatsastus muistuttaa kiertävää sirkusta.

Groomit yöpyvät yleensä lähellä hevosia, hevosenkuljetusautossa. Niissä on erilliset yöpymistilat suihkuineen.

Uusi-Simola ajaa mieluummin öisin: silloin on viileämpää.

Hän on huomannut viihtyvänsä parhaiten tien päällä ja kilpailuissa. "Voin olla kotona paikallaan kaksi viikkoa. Sitten tylsistyn."

Vanhemmat silloin tällöin kyselevät, milloin tytär palaa kouluun. "Ensin sen piti olla Rion olympialaisten jälkeen. Sieltä ei saatu mitalia, joten sitten seuraavien olympialaisten jälkeen."

Groomi on ammatti, josta jäädään harvoin eläkkeelle. Moni hevosenhoitaja palaa lopulta Suomeen reppu täynnä kokemuksia.

Sanne Katainen
Hevosurheilu kiinnostaa Emma Uusi-Simolaa harrastelua ja hevosten kanssa puuhailua enemmän. Hän on esteratsastuksen maailman ranking-listan kakkosena olevan sveitsiläisen Steve Guerdatin groomi. ”En pidä turhasta hössötyksestä hevosten ympärillä. Kilpaurheilussa keskitytään perusasioihin.”. Guerdat valmistautuu 160 cm luokan verryttelyyn hevosellaan Ulysse des Forets.

Turenkilainselle Erja Heinämäelle rakkain hoidettava on ollut esteratsastaja Anna-Julia Kontion saturatsu: valkoinen Fardon.

Se ei luottanut heti ihmisiin, mistä Kontio varoittikin groomiaan. Fardon ei kuitenkaan ollut inhottava, Heinämäki täydentää. "Fardon kertoi aina, jos sitä ahdisti."

Hevoseen hän tutustui, kun Kontio etsi hoitajaa Bratislavan Nations Cup -kilpailuihin. Tuolloin opintosihteerinä työskennelleen Heinämäen elämässä oli sopiva tauko. "Ajattelin, että miksei."

Kisat olivat menestys: Suomen joukkue sijoittui kolmanneksi

Sanne Katainen
Erja Heinämäelle groomin työssä ykkösenä ei ole urheilu, vaan hevoset. Kotona hänellä on kaksi Amerikan minihevosta: Fille ja Nuutti.

Juulin isosisko Eva-Maria "Nyppy" Kontio tuli myöhemmin siskonsa kilpailuhoitajaksi.

Heinämäki tuurasi Nyppyä tarvittaessa ja siirtyi Thomas Fuchsin tallin amatöörien groomiksi. "Amatöörit" ovat yleensä varakkaita ratsastajia, jotka pystyvät hankkimaan itselleen kansainvälisen tason kilpahevosen mutta kilpailevat vain harrastusmielessä.

Groomin asema tallilla riippuu paikasta. "Kun on monta vuotta samojen ihmisten kanssa, tulee osaksi tiimiä. Tomas Fuchs aina kestitsee ja saan nukkua heidän talossaan."

Kylmähermoisuus on ammatissa hyödyllinen ominaisuus. Sitä tarvittiin esimerkiksi kisamatkalla Espanjan Olivasta Belgiaan.

Ranskan puolella rengas puhkesi ja auto piti vetää tien sivuun. Kyydissä oli myös Fardon. "Se oli aika iso show. Kukaan ei osannut ranskaa."

20 kilometriä ennen kotia yksi hevosista sai laitakauhun. "Se rupesi heittelehtimään ja kaatui välikköön. Onneksi vieressä oli rauhallinen hevonen."

Toisinaan Heinämäki istui Fardonin seurassa kuljetusautossa, jos matkanteko hermostutti sitä.

Sittemmin Fardon myytiin ranskalaiseen perheeseen Geneveen.

Uudet omistajat ottivat kuitenkin Heinämäkeen yhteyttä, kun edellinen groomi lopetti. "He tiesivät, että olen 'crazy lady' Fardonin suhteen."

Fardonin kanssa oli ollut Genevessä myös vaikeuksia.

Edellinen groomi ei ollut uskaltanut laittaa sitä ulkotarhaan sen käytöksen vuoksi. Heinämäki tervehti Fardonia ja vei sen ulkoilemaan.

Nykyään 37-vuotias Heinämäki työskentelee kisakanslistina ympäri maailmaa. Edelleen hän tekee silloin tällöin mielellään groomin töitä. Freelancerina, jotta ote pysyy sopivan kevyenä.

Maaliskuussa Kontio sai 17-vuotiaan Fardonin omakseen. Kaksikko nähtiin myös tämän vuoden HIHS:ssä.

Kilparatsastajan urasta Heinämäki ei ole koskaan haaveillut. "Kilpailutilanteissa oma jännitys menee yli. En nauti siitä. Pääasia on hevosten kanssa oleminen."

Heinämäki uskoo, että suomalainen hevoskulttuuri on kannustanut oma-aloitteisuuteen. "Suomalaiset groomit eivät kyseenalaista tai jää tuijottelemaan puhelinta, vaan tekevät."

Hän on esimerkiksi pitänyt 15-vuotiaana ratsastustunteja. "Silloin siinä ei ollut mitään outoa. Nyt voi tulla valitusta, jos 12-vuotias laitetaan siivoamaan karsinoita."

Groomin työ on itsenäisen ihmisen työtä. Tiimihenki on kuitenkin iso osa ammatin viehätystä.

Tukiverkosto kiertää mukana kilpailusta toiseen, Uusi-Simola sanoo.

"Aina mukana ovat samat ihmiset ja ystävät."

Saksassa asuvalle Henri Ruosteen nuorelle ja kuumalle Rossetti-ruunalle HIHS oli ensimmäinen Grand Prix -kilpailu.
Lue lisää

Ravimaailman karmea epäsuhta

Miina Kinnunen ja Ghostintheshell valmiina suurkilpailuun: "Mikäli tamma vain ravaa koko matkan, riittää se yllättävänkin pitkälle”

Rekkakuskista apuvalmentajaksi Jenkkeihin – oma talli haaveena, muttei vielä

Piia Heikkinen viihtyy Italiassa huippuhevosten hoitajana – Bleff Dipa toi toisen Derby-voiton