Hevoset

Raviradat eivät selviäisi ilman valtiontukea – katso kartalta, miten oma lähiratasi pärjää

Hevoset 16.11.2018

"Tynnyri ei täyty, jos sitä koko ajan tyhjätään", kuvaa yhtälön vaikeutta ratayhtiön toimitusjohtaja.


Jaakko Martikainen
Päärata Vermo pyöritti vuonna 2017 selvästi suurinta liiketoimintaa, jota kasvatti vielä vuoden päätapahtuma, Kuninkuusravit.

Kaksi kolmesta raviradasta teki viime vuonna valtiontuesta huolimatta tappiollisen tuloksen. Maakuntaratoja on 18 ja lisäksi ryhmään kuuluu päärata Vermo.

MT:n radoille teettämään kyselyyn vastasi määräajassa 17 rataa. Niistä vain kuusi oli kirjannut viime vuonna voitollisen tuloksen, ja näistäkin kaksi arvioi tämän vuoden jäävän hieman tappiolle.

Kaikkien ratojen yhteenlaskettu tappio oli viime vuonna vähän vajaa 100 000 euroa, toteaa Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen.

Kun mukaan ei lasketa suoraan hevosenomistajille maksettavia palkintoja, ratojen kautta kulki viime vuonna noin 22,2 miljoonan euron rahavirta. Siitä maa- ja metsätalousministeriön toiminta-avustus, 10, 1 miljoonaa, kattoi 47 prosenttia. Tuki maksetaan Veikkauksen hevospelien tuotoista.

Hippoksen puheenjohtaja Juha Rehula on perännyt raviratojen talouden kertomista suurelle yleisölle avoimemmin, jotta valtiontuen välttämättömyys lajin jatkumiselle ymmärrettäisiin.

"Kyllä siinä on ristiriita, että ulos palkintoina maksetaan enemmän kuin koskaan. Mutta ratojen talous on melkein toisesta päästä. Ei siis pidä paikkansa, että alalla olisi, millä mällätä", sanoo Seinäjoen ravien toiminnanjohtaja Jyri Saranpää.

Raviradat ovat yleishyödyllisiä yhtiöitä tai yhdistyksiä, eikä niiden tarkoitus ole tuottaa osinkoja taustavoimilleen. Haastatellut painottavat ratojen haluavan järjestää laadukkaita tapahtumia, minkä ansiosta raviurheilu tavoittaisi myös uusia katsojia.

"Kaikilla radoilla toiminta on yleishyödyllistä yhtiömuodosta riippumatta ja sen tavoitteena on edistää hevostaloutta. Tätä tehtävää hoidettaessa on tavallaan "väärin” mitata pelkkää raviratojen toiminnan kannattavuutta vuosituloksella", huomauttaa Kouvolan radan toiminnanjohtaja Arto Hytönen.

Kun radat siis hoitavat tehtävänsä hyvin, palkintorahat ohjautuvat hevosenomistajien kautta koko hevosalalle, mikä taas tuo verotuloja niin kunnille kuin valtiollekin.

Hevospelit ovat muiden rahapelien tavoin siirtyneet verkkoon, jossa ne kilpailevat muiden pelimuotojen ja ulkomaisten hevospelien kanssa. Lisäksi pitkittynyt taantuma laski vaihtoja.

Uuden rahapeliyhtiön synty muutti rakenteen lopullisesti. Raviradat ovat ravien aikaan samanlaisia pelien myyntipisteitä kuin esimerkiksi monet R-kioskit, jotka myyvät Veikkauksen pelejä.

Tilanne on haastava, kun raviradat kokoavat näinä päivinä ensi vuoden toimintatukihakemuksia MMM:lle.

"Eväitä tarvittaisiin, niitä ei kauheasti ole. Ei tynnyri täyty, jos sitä koko ajan tyhjätään", viittaa myynnin alamäkeen Teivon raviradan toimitusjohtaja Päivi Lehtonen.

"Raviratojen on etsittävä omaa rahaa 45–50 prosenttia toiminnastaan. Tuntuu, ettei tulot vain riitä", kuvaa Joensuun raviradan toimitusjohtaja Pasi Pykäläinen viitaten radan oman tulovirran ja toimintatuen suhteesta. Samaan suhdelukuun MT päätyi siis kaikkien ratojen osalta.

Esimerkiksi markkinointi on siis katettava muilla tuotoilla. Ilman markkinointia taas ei ole näkyvyyttä.

Joensuun radan keskeinen sijainti on Pykäläisen mukaan sekä vahvuus että heikkous. "Kun olemme kaupunkimiljöössä, meillä ei ole (valmentajille vuokrattavia) talleja radalla."

Moninaiskäyttö eli vuosittaiset Ilosaarirock ja Joensuu-ralli tuovat kyllä tuloja, mutta myös haasteita kilpailukalenteriin.

Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on koventunut. Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön Svensk Travsportin puheenjohtaja Marjaana Alaviuhkola totesi viime viikolla, että lähdöille ei enää löydy samaan tapaan sponsoreita kuin ennen.

Osa pienemmistä radoista selviää, kun raveja pyöritetään käytännössä pitkälti talkoilla.

Maan toiseksi vilkkaimmalla radalla Teivossa ajetaan kuitenkin 45 ravipäivää vuodessa eli lähes joka viikko.

"Viime vuoden Suomi100-päivä, joka tehtiin talkoilla, oli hirveän hieno. Mutta ei me voida normaalisti silleen rykiä. Kaviouran, tuomarien ja kaiken palvelun pitää toimia", painottaa Päivi Lehtonen.

"Tämä on monelle ihan toinen työ. Vaikkei siitä paljon korvausta makseta, niin ihmiset ovat tosi sitoutuneita."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT