Hevoset

Konkariohjastaja: "Kyllä tämä yhdenlaista huumetta on"

Hevoset 17.11.2018 Haapajärvi

Putkimiehen työstä eläköitynyt Keijo Hakala hyppää edelleen mielellään kilpa- ja treenikärryille.


Antti Savolainen
Keijo Hakalalle ovat mieleisiä niin suomenhevoset kuin lämminverisetkin. Kaksivuotias tamma Come On Day on juossut jo koelähdön 1.21-kyytiä.
Keijo Hakalalle ovat mieleisiä niin suomenhevoset kuin lämminverisetkin. Kaksivuotias tamma Come On Day on juossut jo koelähdön 1.21-kyytiä.
Antti Savolainen
Keijo Hakalan ohjastajauran kohokohta tähän mennessä on ollut Arvid Åvallin Tammaderbyn voitto Lucky Finnillä vuonna 1999.
Keijo Hakalan ohjastajauran kohokohta tähän mennessä on ollut Arvid Åvallin Tammaderbyn voitto Lucky Finnillä vuonna 1999.

Haapajärvinen Keijo Hakala (64) on ajanut kilpaa kirjoitushetkellä 6 144 ravilähdössä ja voittanut niistä 475. Kolmen parhaan joukkoon hän on ohjastanut ajokkinsa lähes joka neljäs kerta.

"Ihan tyytyväinen pitää olla tuloksiin. Välillä olen saanut ajaa hyviä hevosia ja välillä tavallisempia."

Vuosituhannen vaihteessa mies ajoi yli 300 lähtöä vuodessa ja viime vuosinakin starttimäärä on vaihdellut 200 kahta puolta.

"Kilvanajo kiinnostaa edelleen kovasti, mutta monen silmissä mies huononee heti, kun ykkösiä ei tänä vuonna ole tullut niin tiuhaan", Hakala naurahtaa.

Tuhansista ravilähdöistä ja kymmenistä tuhansista valmennuslenkeistä huolimatta ravit ja hevoset ovat hänelle "vain" harrastus. Hiljattain eläköitynyt Hakala työskenteli lähes 40 vuoden ajan putkimiehenä.

"Minulla oli hyvä työnantaja ja sain lähteä raveihin aina kun tarvitsi. Mutta töissä ollessa tein sitten urakalla tunnit täyteen ja työt valmiiksi, tarvittaessa yötä myöten."

Monen päällimmäinen mielikuva Keijo Hakalasta on lainaohjastaja, mutta hän on myös treenannut hevosia vuosikymmeniä.

"Ensimmäisen oman hevosen ostin -73. Sen myin kun menin naimisiin Hilkan kanssa ja tarvittiin rahaa. Vuodesta -78 lähtien omia hevosia on ollut jatkuvasti, yhdestä viiteen yhtä aikaa. Lisäksi vieraita hevosia oli valmennuksessa pitkään sen verran, että keskimääräinen pääluku oli seitsemän."

Vuosien varrella Hakalan tallissa on käynyt satoja hevosia. Myös sellaisia, joilla kukaan muu ei ole halunnut tai uskaltanut kokeilla.

"Varsinkin 80-luvulla tuotiin paljon vaikeita hevosia kokeiltavaksi. Ajan vielä nykyäänkin myös sellaisilla hevosilla, joilla ammattilaiset eivät halua ajaa. Pari kertaa on pitänyt lähdön aikanakin hypätä pois kärryiltä, kun joku hevonen on alkanut potkia oikein tosissaan."

Parhaillaan omassa tallissa on kaksivuotias tamma Come On Day, jolla on jo ajettu koelähtö 1.21-vauhtia ja vuosikas ori Swordgrimbill (i. Pilgrims Taj, e. Nelli Miss 1.11,5a, ei. Lindy Lane).

"Olen aina tykännyt laittaa hevosia varsasta asti. Ajolle olen opettanut noin 100 varsaa."

Raviurheilu ja hevosten kanssa touhuaminen vetävät edelleen vahvasti Hakalaa puoleensa. Hän ajaa kilpaa, valmentaa ja on mukana Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hevosjalostusliittojen näyttelylautakunnassa.

"Joskus tuntuu kun tulee yöllä kotiin raveista, ei ole pärjännyt ja saanut vielä sakkojakin, että nyt saa riittää, lopetan koko homman. Aamulla kun herää, niin tekee jo mieli taas ajamaan. Kyllä tämä yhdenlaista huumetta on", Hakala nauraa.

Jokaisen hevosmiehen tavoin Keijo Hakala haaveilee edelleen pääsevänsä vielä oikein hyvän hevosen rattaille. Tähänastisen uran suurin voitto ohjastajana on vuodelta 1999 Arvid Åvallin Tammaderbystä Lucky Finnillä.

Omista valmennettavista parhaiten on jäänyt mieleen Grainfield Alex, jota hän rakensi varsasta asti. Ruuna juoksi kahdeksan voittoa, ennen kuin ura päättyi kuusivuotiaana sydämenlaajentuman takia.

"Se on ollut vaikein varsa opettaa, mitä tässä on näitä ollut. Se kokeili kaikki temput ja varmaan 30. ajokerta oli sellainen, että se ei noussut pystyyn tai kääntynyt yhtäkkiä jonnekin. Sanoin vaan sille aina, että ajohevoseksi sinut on ostettu ja sinulla myös ajetaan."

Lähes keskellä Suomea asuva Hakala ajaa kilpaa laajalla säteellä ja on seurannut raviurheilua vuosikymmeniä. Monen muun tavoin hän on huolissaan yleisön, mutta myös hevosten ja hevosenomistajien vähenemisestä. Kilpailupäiviä on jouduttu jopa perumaan hevosten puutteen takia.

"Toivon, että kilpailupäivistä päätettäessä kilpailukalenterin laatijat katsoisivat myös karttaa. Täälläpäin radat kilpailevat samoista hevosista, eikä samalle viikolle mahdu kovin monia raveja vierekkäisillä radoilla."

"Kesäradoilla käy paljon väkeä ja niille pitäisi saada lisääkin kilpailupäiviä. Olen miettinyt, että voisivatko maakuntaradat ajaa sitten talvella enemmän. Se turvaisi ammattilaisten leivän ympäri vuoden", kesärata Haapajärven ravien puheenjohtajanakin toiminut Hakala tuumii.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT