Hevoset

Anniina Lindfors toteutti unelmansa omasta tallista – ”Nyt tehdään lisää karsinoita”

Ravihevoset ovat Anniina Lindforsille ”vain” harrastus, vaikka ne kaiken vapaa-ajan vievätkin.
Antti Savolainen
Anniina Lindfors on huolissaan raviharrastajien puolesta. ”Erilaisia maksuja tulee koko ajan lisää. Jos ajatellaan, että harrastajalla on hevonen, joka kilpailee muutaman kerran vuodessa, niin starttia kohden maksettavaa tulee jo aika paljon. Jos rahalle saisi vastinetta, niin se olisi eri asia. Mutta esimerkiksi kilpailuvakuutus ei korvaa enää käytännössä mitään.”

Anniina Lindfors (29) on harrastanut hevosia ja raviurheilua pienestä asti. Ensimmäisen kerran hän istui hevosen selässä kuuden vanhana ja ensimmäisen oman hevosen hän sai 10-vuotiaana.

”Hevoset ovat kuitenkin olleet koko ajan vain harrastus, se on ollut mielestäni parempi tie. Käyn päivätöissä muualla ja kaikki muu aika kuluu tallilla.”

Lindfors toteutti hiljattain haaveensa ja osti Harjavallasta tallin, jossa harrastusta voi syventää entisestään.

”Olen ollut tässä vuokralaisena kolme ja puoli vuotta. Nyt pääsen kehittämään omaa toimintaa pidemmällä tähtäimellä.”

10 hehtaarin tontilla on kymmenpaikkainen talli ja oma harjoitusrata. Pääosa karsinoista on omien ja kimppahevosten käytössä. Vieraita valmennettavia on pari kappaletta.

”Talliin tehdään nyt lisää karsinoita. Ensi kesänä tehdään ratsastuskenttä ja lisää tarhoja. Tarkoitus on tarjota tallipaikkoja erilaisina paketteina. Periaatteessa olen valmis myös ottamaan hevosia valmennukseen.”

Raviurheilussa Lindforsia kiinnostaa itse hevosen lisäksi kilpaileminen.

”Olen hankkinut pääasiassa lahjakkaita, mutta vaivoista kärsineitä hevosia edullisesti. Niiden ja tietysti hevosten kanssa ylipäätään pitää uskoa sitkeästi siihen, mitä tekee. Epäonnistumisiakin kun tulee ihan tarpeeksi.”

”Ja sitten se tunne, kun pääsee ajamaan hyvällä hevosella. On hienoa kun hevosella on hyvät ohjat.”

Lindforsin valmennettavista parhaiten on pärjännyt viime aikoina tähtijuoksijaruuna Villilän Vesa, joka oli viime vuonna seitsemän kertaa totosijoilla 12 startissa.

”Sillä on aivan älytön kilpailupää. Se voisi olla ensimmäinen V75- tai V64-voittajani. Se on ollut tässä jo kolmisen vuotta, mutta 2017 heinäkuussa leikattiin etupolvista karpaalikanavat ja siitä toivuttuaan se on parantanut paljon. Myös hankositeen kanssa oli aiemmin ongelmia.”

Helmikuussa radoille on tulossa muitakin valmennettavia. Joukossa on muun muassa uransa aloittava Wilhelm Nashin pikkusisko Daisy Nash.

”Täälläpäin on vain hankala löytää lämminveriselle pehmeää alkua, kun sarjamääritykset ovat paalulta nolla ja kahdestakympistä heti tonnin nousulla.”

Lindfors on myös hevoskasvattaja. Ensi keväälle on tulossa sekä lämminveri- että suomenhevosvarsa.

”Aika paljon on myös tähän kasvatuspuoleen mahtunut huonoa tuuria mukaan. Viime kesänä kotikasvattini syntyi kitalakihalkioisena. Yleensä kitalakihalkioiset varsat lopetetaan, mutta tämä on selvinnyt ja kehittynyt tähän asti ihan hyvin.”

Anniina Lindfros valmentaa hevosiaan yksilöllisesti. Menetelmän merkitys korostuu varsinkin niiden hevosten kanssa, joilla on ollut aiemmin loukkaantumisia.

”Joillain ajetaan kovempaa, joillain hiljempaa. Hiittikärryjen lisäksi myös jarrukärryt ovat käytössä joillakin. Ja monella hevosella myös ratsastetaan”, hän kuvailee.

Omalle, lähes 1 000 metrin radalle pääsee heti tallin pihasta. Radan kurveja on kallistettu sen verran, että harjoituksissa voi tarvittaessa päästää reippaamminkin.

”Tosi harvoin tarvitsee lähteä muualle ajamaan. Rata on selvästi tehty hyvin silloin aikanaan, ja tietysti sitä huolletaan jatkuvasti. Joskus voidaan käydä Kokemäellä ajamassa suoralla tai Porissa treenaamassa radalla tai suoralla”, Lindfors sanoo.

Talvella pääsee ajamaan myös metsäteitä pitkin, mutta kesällä niiden pinta on liian karkea. Kesäaikaan hevosia voi uittaa sitä varten kaivetussa lammessa.

Terveydenhoito on Lindforsin tallissa vähintään yhtä suuressa roolissa kuin valmentaminenkin. Jalat kylmätään säännöllisesti ajon päälle. Myös kääriminen, pliistraus ja savi ovat käytössä.

”Tarpeen vaatiessa jalkoja piikitetään, mutta tosi harvoin sitä on tarvinnut tehdä. Olisikohan neljästi kolmen vuoden aikana.”

Ruokinta perustuu hyvään heinään, jota hevosilla on saatavilla ympäri vuorokauden. Ruokintaa täydennetään väkirehuilla kunkin hevosen tarpeen mukaan.

”Ja siitä olen tosi tarkka, että hevosilla on heinää edessä autossakin.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MT Ravit Isto Kuismalla Kouvolassa: "Äijien kanssa kun sai raveissa kulkee, siitähän se lähti"

Tuore toiminnanjohtaja ideoi uutta raviradalle

Raviurheilutähti Risto Tupamäki on kuollut – IS: kohtalokas tapaturma sattui metsätöissä