Hevoset

Hevosinfluenssa leviää vauhdilla Euroopassa – Näin vältät taudin

Hevoset 27.02.2019

Ruotsissa tautia jo esiintyy, ja pian se todennäköisesti saavuttaa Suomen.


Antti Savolainen
Hevosinfluenssa ei ole hengenvaarallinen tauti, mutta se aiheuttaa pitkän tauon kilpahevosen valmennukseen.

Alkuvuodesta hevosinfluenssaa on raportoitu useissa Euroopan maissa ja lisää tapauksia ilmenee päivittäin. Ruotsissa on helmikuussa todettu yksittäisiä hevosinfluenssaan sairastuneita tuontihevosia.

Suomesta tautia ei ole vielä löytynyt, mutta hevosten aktiivinen liikkuminen tuo taudin varmasti meillekin.

Hevosinfluenssa tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana eläimestä toiseen. Tartunnan leviämisen pysäyttämiseksi terveet hevoset kannattaa rokottaa.

Tauti on erittäin herkästi tarttuva ja sen saanut hevonen erittää virusta jo kaksi päivää ennen oireiden puhkeamista, eli terve hevonenkin voi tartuttaa muita.

Suomen edellisestä laajasta epidemiasta on kulunut yli kymmenen vuotta.

Hevosinfluenssan oireita ovat kuume, ruokahaluttomuus, yskä ja sierainvuoto. Sairastunut hevonen erittää virusta reilun viikon ajan.

Tautiin ei ole tepsivää lääkettä, ja paras hoito onkin lepo. Toipuminen kestää yleensä vähintään kuukauden.

Hevosinfluenssa ei ole hengenvaarallinen tauti, mutta se aiheuttaa pitkän tauon kilpahevosen valmennukseen.

Hevosinfluenssaan liittyvät jälkitaudit, kuten hengitysteiden bakteeritulehdukset ja sydänlihastulehdus, pitkittävät toipumista. Tauti ei tartu ihmiseen, mutta yksittäisiä tartuntoja hevosista koiriin on todettu.

Kaikki tartunnan saaneet eivät saa näkyviä oireita mutta voivat silti levittää tautia. Erityisesti rokotetuilla hevosilla tartunta on usein lieväoireinen tai kokonaan oireeton.

Suomessa oli keväällä 2007 laaja hevosinfluenssaepidemia ja 2008 loppuvuodesta pienempi tautipurkaus. Arvioiden mukaan jopa tuhansia hevosia sairastui. Osa sairastui vakavasti ja sairasti pitkään.

Epidemiat koettelivat erityisesti ravihevosia, ratsuissa sairastuneita oli selvästi vähemmän. Suurin osa ravihevosista oli rokottamattomia, kun taas ratsujen rokottaminen oli jo tuolloin huomattavasti yleisempää.

Kevään 2007 epidemiasta tehdyn kyselytutkimuksen mukaan rokotetut hevoset sairastuivat selvästi lievemmin tai eivät ollenkaan.

Rokotetut hevoset eivät myöskään tarvinneet lääkitystä oireista toipumiseen, ja omistajille aiheutuneet kustannukset jäivät pienemmiksi.

Influenssaepidemiat aiheuttivat paljon poisjääntejä raveista. Esimerkiksi huhtikuussa 2007 poissaoloja oli yli 80 prosenttia enemmän kuin seuraavana vuonna samaan aikaan.

Suomessa ravihevosten rokotuspakko astui voimaan vuonna 2010.

Kilpailevien hevosten, sekä ratsujen että ravureiden, rokottaminen hevosinfluenssaa vastaan on pakollista. Kilpailusäännöt antavat minimivaatimukset hevosten rokottamiselle, mutta ne eivät takaa parasta suojaa tautia vastaan.

Parhaan suojan saavuttamiseksi puolen vuoden ikäinen varsa rokotetaan influenssaa vastaan kaksi kertaa 4–6 viikon välein. Näiden rokotusten jälkeen varsa saa influenssasuojan 3–4 kuukauden ajaksi.

Kolmas rokote varsalle kannattaakin antaa jo noin kolme kuukautta toisen rokotuksen jälkeen. Kolmannen rokotteen jälkeen suoja kestää jo noin puoli vuotta, ja tehosterokote annetaan jatkossa puolen vuoden välein neljävuotiaaksi asti.

Aikuisille säännöllisesti rokotetuille hevosille riittää tehosterokotus vuoden välein. Tiineet tammat rokotetaan influenssaa vastaan 4–6 viikkoa ennen oletettua varsomisajankohtaa, jotta varsa saa ternimaidosta vasta-aineet tautia vastaan.

Nyt kun hevosinfluenssa epidemia on todennäköinen, aikuisillekin hevosille kannattaa antaa ylimääräinen tehosterokote, jos edellisestä rokotuksesta on kulunut yli puoli vuotta.

Suomen Hippoksen säännön mukaan ravihevoselle annetaan kaksi rokotetta 21–92 päivän välein ja sen jälkeen tehoste vuosittain.

Tällä ohjelmalla jää paljon erityisesti nuoria hevosia ilman asianmukaista hevosinfluenssasuojaa. Hevosinfluenssaan sairastuvat herkimmin 2–3-vuotiaat hevoset.

Huhujen mukaan ravihevosilla harrastetaan jonkin verran myös ’paperilla rokottamista’ eli hevosen passiin tehdään rokotusmerkintä, mutta rokote ei päädy hevoseen.

Mitä enemmän Suomessa on hevosia, joiden influenssasuoja on puutteellinen, sitä todennäköisempää on hevosinfluenssan leviäminen täällä epidemiaksi.

Hevosinfluenssan nopea tunnistaminen on tärkeää, jotta toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi osataan ryhtyä.

Kuumeisesta ja yskivästä hevosesta kannattaa ottaa näyte influenssaviruksen varalta. Virus tunnistetaan sierainlimanäytteestä, joka on helppo ja kivuton ottaa.

Influenssatapauksesta tiedottaminen ja nopeat karanteenitoimet voivat estää viruksen leviämisen.

Virus ei säily erityisen hyvin ympäristössä, mutta se voi kulkeutua hevosesta toiseen esimerkiksi hoitotarvikkeiden ja vaatteiden mukana.

Influenssaviruksen on todettu myös siirtyneen lyhyitä matkoja tuulen kuljettamana.

Näin vältät taudin

1 Rokota hevonen

2 Vältä yhteiskuljetuksia

3 Pane talliin tulevat uudet hevoset karanteeniin (14 vuorokaudeksi).

4 Pane myös kilpailumatkoilta palaavat hevoset karanteeniin harkinnan mukaan

5 Vaihda vaatteet ja pese kädet eri tallien välillä

6 Vältä kontakteja vieraisiin hevosiin

Kirjoittaja Katja Hautala on tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri (hevosen taudit)

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT