Hevoset

Tavallisten ihmisten tavallisilla hevosilla

”On aivan uskomatonta, miten yksi ainoa hyvä hetki pyyhkii mielestä kaiken huonon.”
Antti Savolainen
Minttu Mäkinen valmentaa hevosia Seinäjoen raviradalla. Tulevaisuuden haaveisiin kuuluu oma maapaikka.

Minttu Mäkisellä, 34, on Seinäjoen raviradalla kymmenkunta valmennettavaa hevosta. Lisäksi tallissa käy lyhyempiä ajanjaksoja opetettavia varsoja sekä hevosia, jotka tarvitsevat vaikkapa lyhyen jakson ratatreeniä.

”Tallissa on tavallisten, mukavien ihmisten tavallisia hevosia. Niillä sitten yritetään ja joskus pärjätäänkin. Suurin osa on vakioasiakkaita pidemmältä ajalta ja joskus tulee uusiakin mukaan”, Mäkinen kuvailee.

Hän korostaa, että asiakasta on palveltava. Joskus joutuu silti nostamaan kädet pystyyn ja toteamaan, että voisi olla parempi laittaa hevonen pois tai viedä se muualle treeniin.

Mäkisen valmennustilastoissa näkyy melkoinen harppaus ylöspäin vuosina 2017–2018.

Valmennettavat olivat vuonna 2017 kolmen parhaan joukossa joka kolmas kerta ja 2018 joka viides kerta. Rahaa ne juoksivat reilut 20 000 euroa molempina vuosina.

”Ehkä parina niitä edeltävänä vuonna oli vähemmän starttihevosia. Itsekin mietin jo vähän välillä, mitä tekisin isona. Ja päätin, että teen tätä edelleen täysillä. Mutta ei siinä mitään mullistavaa muutosta tehty oikeastaan mihinkään, kun verrataan aiempaan.”

Mäkisen mielestä ravien palkintotaso on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Magic Monday -lähtöjen ansiosta vähän isommasta rahasta pääsee ajamaan ympäri maata myös arkena. Vastapainona kulut ovat kasvaneet paljon viime vuosina.

”Alalla on kyllä yritystä. Se näkyy siinäkin, että on tullut lisää ennakkomaksullisia kilpailuja aikuisille hevosille, jotka eivät ole jostain syystä pärjänneet ikäluokkalähdöissä”, Mäkinen sanoo.

Varsojen opettaminen on Mäkiselle erityisen mieleistä työtä.

”Se on ihan älyttömän mukavaa, kun näkee, miten ne oppivat koko ajan lisää. Olen joskus miettinyt, että voisin vaikka keskittyä varsojen opettamiseen. Varsinkin jos niitä jäisi aina muutama omaan talliinkin treeniin.”

Hevoset ovat olleet Mäkiselle tärkeitä pikkutytöstä asti. Kotona ei ollut hevosia, mutta ratsastustunneilla hän kävi jo varhain ja siirtyi pian hoitamaan ravihevosia. Kiuruveden hevoskoulun jälkeen leipä on aina irronnut hevosten parista.

”En tiedä miksi, mutta olen aina tykännyt hevosista. Periaatteessa voisin yhtä hyvin olla jossain muussakin ammatissa, jossa ollaan tekemisissä eläinten kanssa.”

Reilut kymmenen vuotta joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa ravivalmentajana työskennellyt Mäkinen korostaa, että hänelle ammatin tähtihetkiä ei ole pelkkä menestyminen kilpailuissa.

”Tämän työn palkka eivät ole voitot, vaan se kun saa vietyä hevosta eteenpäin tai palvelemaan paremmin ihmistä. Ne hetket, kun näkee, että työ menee oikeaan suuntaan. On aivan uskomatonta, miten yksi ainoa hyvä hetki pyyhkii mielestä kaiken huonon.”

Minttu Mäkisen tallin hevosia valmennetaan yksilöllisesti. Niitä ajetaan kolmesti viikossa tai joka kolmas päivä.

”Yhdistävä tekijä aikuisilla hevosilla on hiljaiset vauhdit ja jarrukärryt. Myös treenipäivistä pidetään tiukasti kiinni, että toistoja kertyy riittävästi. Kilpailukaudella treeni on enemmänkin ylläpitävää.”

Varsoilla Mäkinen ajaa hiittejä raviradalla, ja aikuisilla hevosilla on ohjelmassa noin 500 metrin vetoja joko radalla tai läheisellä suoralla. Vetojen määrä riippuu hevosesta ja valmennuksen vaiheesta.

Varsat saavat jarrukärryt peräänsä vasta, kun ovat kasvaneet tarpeeksi.

”Hevosia treenataan määrällisesti aika paljon, mutta olen tarkka siitä, etteivät ne väsy treeneissä. Osaltaan siksikin tykkään ajaa vetoja, sillä silloin rasituksen määrää on helpompi kontrolloida.”

Valtaosa tallin hevosista on lämminverisiä, mutta suomenhevosia treenataan samankaltaisesti.

”Vaikka moni on eri mieltä, niin minusta rata on hyvä treenipaikka myös vanhemmalle hevoselle. Monesti ne rauhoittuvat, kun tajuavat, että radalla voi myös kävellä, eikä aina ajeta kilpailuvauhtia.”

Hevosten oikeasta liikkumisesta Mäkinen on tarkka. Hän pyrkii vahvistamaan heikkoja kohtia valmennuksella.

”Hevoset pysyvät terveinä, kun liikkuvat oikein. Jos vaikka joku jalka on heikompi, sitä yritetään saada paremmaksi treenillä. Tietysti eläinlääkäriäkin käytetään apuna, jos on tarve. Ylipäätään liike on lääke.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

PTT:n taloustutka: Miksi eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan Seinäjoelle?

Kärsiikö Seinäjoen keskusta Ideaparkista? – Näin erimieliset tutkija ja kaupunginjohtaja vastaavat

Henkilöauto törmäsi marjanpoimijoiden pikkubussin keulaan, useita loukkaantui vakavasti