Hevoset

Vanhojen suomenhevosten haudat auki: ainutlaatuiselle tutkimushankkeelle myönnettiin 109 000 euron rahoitus

Tutkimuksessa selvitetään suomenhevosen geeniperimää muinais-dna:n avulla. Suunnitelmissa on avata esimerkiksi Suomen ensimmäisen ravikuninkaan hauta.
Sanne Katainen
Suomenhevonen on yhä monimuotoinen rotu, mutta se on kokenut muutoksia matkalla vuosisadan taitteesta nykypäivään. Kuvassa biologi Karin Hemmann ja Elsa-varsa.

Suomenhevosten alkuperästä tiedetään pian lisää.

Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt 109 000 euron rahoituksen suomenhevosen alkuperää käsittelevän perustutkimuksen toteuttamiseen.

"Tutkimushankkeen innovatiivisuus ja monitieteisyys vakuuttivat: tutkijat ovat olleet luovia ratkaistessaan bioaineistojen keräyksen. Näytteitä, esimerkiksi jouhia ja hampaita, on hankittu kansalaiskeräyksellä vuodesta 2017", perustelee rahoitusta säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk.

Ihmiset ovat lähettäneet tutkijoille esimerkiksi vanhasta keinuhevosesta, nuken hiuksista ja hiusharjoista kerättyjä jouhia. Niistä eristetyn dna:n avulla voidaan selvittää, millainen vuosisadan alun suomenhevonen oli.

Tutkimuksessa selvitetään esimerkiksi, oliko ravikuningas Murtossa vierasta verta ja kantoiko se niin kutsuttua ravigeeniä (MT 27.7.2018).

"Kansainvälisesti ainutlaatuista on myös hevoshautojen arkeologinen tutkimus. Hautanäytteistä voidaan laboratoriotutkimuksilla eristää muinais-dna:ta", Båsk jatkaa.

Suunnitelmissa on avata esimerkiksi Suomen ensimmäisen ravikuninkaan, Huovin, hauta.

Tutkijoille rahoituksen saaminen oli jymy-yllätys.

"Tämä tuli erittäin suurena, iloisena yllätyksenä. Oli todellakin tiedossa, kuinka kiven alla tutkimusrahoitus on", riemuitsee biologi Karin Hemmann. Tutkimus on ollut jo tähän mennessä hevosihmisten yhteinen voimainponnistus. Yksityisiltä henkilöiltä ja yhdistyksiltä on saatu jo noin 135 näytettä.

Jouhien lisäksi dna:n keruuta varten on lähetetty esimerkiksi suomenhevosten hampaita ja nahanpalasia.

Rahoitus mahdollistaa monitieteisen tutkimuksen, dna:n eristämisen ja sen tutkimuksen. "Lisäksi tutkimuksessa on hyvin vahva kulttuurillinen puoli. Selvitetään, mikä on saanut ihmiset keräämään hevosen jouhia ja muita näytteitä."

Hankkeen (Suomenhevosen historiallisten bioaineistojen kartoitus, keruu, tutkimus ja jakaminen) jälkeen voidaan tietää enemmän siitä, millainen oli vuosisadan alun suomenhevonen, miten suomenhevonen on levinnyt ja miten sen eri ominaisuudet ovat periytyneet.

Mukana on Hemmannin ja arkeologi Tuija Kirkisen lisäksi tutkimusryhmä, johon kuuluu jäseniä esimerkiksi Ypäjän hevosopistolta. Hankkeesta vastaa Helsingin yliopiston Kulttuurien osasto.

Suomenhevosvarsojen määrä on ollut viime vuodet laskussa. Hankkeen kautta tavoitteena on myös nostaa kansallisrodun profiilia ja arvostusta.

Näytteiden keruu ennen vuotta 1950 syntyneistä hevosista jatkuu.

Kerro tiedoistasi puhelimitse: 050 3482 639/Karin tai sähköpostilla: karin.hemmann@helsinki.fi

Lue lisää:

Suomenhevosten salapoliisit etsivät kuolleiden hevosten jouhitukoista vihjeitä menneisyydestä – "Murton vierasverisyys on ihan mahdollista"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

”Hyvällä hevosella on mukava ajella lenkkiäkin”

Ravurijalostuksen tilanne ristiriitainen – radoille saatu huippuhevosia mutta kasvatus hiipuu

Eläkkeelle jäänyt järjestöagrologi: ”Hevosala vaatii intohimoa ja sitkeyttä"