Hevoset

Ravihevoset ovat broilerintuottajalle liitännäiselinkeino ja harrastus: "Tärkeämpää on, että emälinjalta on paljon juoksijoita"

Mikko Niemistön kilpahevoset ovat pääsääntöisesti omia kasvatteja tai varsana ostettuja.
Antti Savolainen
Mikko Niemistö valmentaa hevosiaan Kyrönjoen rantamaisemissa. Lahjakas 2-vuotias suomenhevosori Fransson (i. Frans, e. Vekun Viona, ei. Viesker) on Niemistön menestyshevosen Likserin puoliveli.

Seinäjoella Hautalan kylässä asuva Mikko Niemistö, 37, on ollut hevosten kanssa tekemisissä koko ikänsä.

Erkki-isä ei ole elänyt päivääkään ilman hevosta. Ja minulla on ihan sama tilanne”, hän kertoo.

Erkin hevoset olivat aluksi työhevosia ja suomenhevosravureita. Talon ensimmäinen lämminverinen ostettiin Mikolle. Bell-liitteestä tunnistettavia lämminverisiä on syntynyt kotitilalla nyt jo kolmessa polvessa, suvun kantaemä on Susabell.

Suomenhevosista oli välillä pitkä tauko, kunnes taloon ostettiin varsana Likser. Nyt 6-vuotias ruuna oli 4-vuotiaana ikäluokkansa parhaimmistoa. Se voitti Biofarm Cupin sekä Ilkka-Ajon ja oli Kriteriumissa kolmas. Sen jälkeen ruuna on väläytellyt ajoittain, mutta paras terä on ollut kateissa.

”Vähän sillä on joku hiertänyt. Olisiko jonkinlaista krapulaa 4-vuotiskaudesta”, valmentaja tuumii.

Mikko ja hänen vaimonsa Anu Niemistö ovat maanviljelijöitä. Broilerintuotannon ja viljan viljelyn rinnalla hevoset ovat sekä liitännäiselinkeino että harrastus. Kilpahevosten lisäksi tilalla on pienimuotoista kasvatustoimintaa.

”Mahtavinta on, kun saa varsasta kehitettyä kilpahevosen radalle ja vielä pärjääkin sillä. Lähes kaikilla varsoilla on radalle päästykin. Helpommalla pääsisi, jos ostaisi varsoja muilta, mutta kiva, kun on haastetta.”

Varsojen suvussa Niemistö painottaa emälinjaa.

”Isällä ei lopulta ole niin suurta merkitystä. Tärkeämpää on, että emälinjalta on paljon juoksijoita.”

Mikko Niemistö muistelee, että kipinä hevosiin syttyi pikku poikana jo hienon eläimen katselusta.

”Ja pärjääminen on vuosien varrella ruokkinut innostusta. Kilvan ajo on sitten palkinto itselle siitä työstä, mitä hevosten kanssa tehdään. Lähtöjen ajaminen ei lopulta ole niin ihmeellistä. Kun on hyvä hevonen, niin se auttaa paljon”, hän sanoo reilun 800 startin ja lähes sadan voiton kokemuksella.

Kilpailu raviurheilussa on tiukentunut paljon viime vuosina. ”Laji on mennyt eteenpäin. Tosissaan pitää tehdä hommia, että pärjää. Tällä hetkellä tuntuu, että ajohevosia on liikaakin. Jonkun voisi myydä, kun ei meinaa ehtiä kaikkia treenata tarpeeksi.”

Tulevaisuudelta Niemistö toivoo, että se paras hevonen olisi vielä tulossa.

”Koitetaan tehdä uusia varsoja ja pärjätä niillä. Ja Solvallassa olisi hieno käydä kilpailemassa omalla hevosella. Se on vielä kokematta.”

Mikko Niemistön kilpahevoset ovat pääsääntöisesti omia kasvatteja tai varsana ostettuja. Suomenhevosen ja lämminverisen rakentaminen kilpahevoseksi tehdään samalla kaavalla, mutta suomenhevosten kohdalla vauhdit ovat luonnollisesti hitaampia.

”Varsoja ajetaan säännöllisesti, ne ovat valjaissa 5–6 päivänä viikossa. Kerrallaan ei ajeta kovin paljoa, mutta toistoja kertyy. Joskus 3-vuotiaana vasta harvennetaan ajokertoja ja nostetaan hiljalleen vauhtia. Hevosesta riippuen vastusta aletaan hakea 3–4-vuotiaana jarrukärryillä, kun täällä on niin tasaista. Aikuisilla hevosilla ajokertoja on viikossa 2–3.”

Ajopaikkana on Kyrönjoen rantaan itse tehty suora.

”Siinä pystyy laskemaan 500–600 metriä niin kovaa, kuin hevonen kulkee. Sitten tulee 90 asteen mutka, ja taas 500–600 metriä suoraa, jossa on pieni nousukin. Kaikkia hevosia treenataan intervallityyppisesti, koska muuhun tässä ei oikein ole mahdollisuuksia.”

Tarpeen vaatiessa käydään myös läheisellä Seinäjoen raviradalla hiitillä.

Niemistö tunnetaan valmentajana, jonka hevoset kannattaa huomioida peleissä. Voittoprosentti viimeisen neljän vuoden ajalta on 22. Totossa valmennettavat ovat olleet samalla ajanjaksolla 40 prosenttia starteista.

”Kyllä mä pyrin siihen, että radalle tullessa on oikeasti mahdollisuus pärjätä.”

Jos hevonen tuntuu riittävän hyvältä, reissuun lähdetään pidemmällekin.

”Niin kauas kuin tie kantaa. Omalla kasvatilla on käyty Uumajassa ja Bergsåkerissakin kilpailemassa.”

Antti Savolainen
Mikko Niemistöllä on kovat odotukset Ernie Bellistä. ”Kyllä sen pitäisi ainakin numeron verran parantaa tälle kaudelle.”
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Nuori Janina Lehtonen tähtää ammattivalmentajaksi: ”Haaveena on, että voisin tulevaisuudessa tehdä kokopäiväisesti töitä hevosten kanssa.

Kommentti: Nykyajan hevoskasvattaja tarvitsee palveluita

Varsat vetävät Erkki Lappia puoleensa: "Nykyajan varsat ovat pääsääntöisesti helppoja opettaa”