Hevoset

Katso video: Varsahuutokaupassa ravivalmentaja syynää suvun ja ulkomuodon – "Isot silmät aika kaukana toisistaan ovat hyvät, samoin isot sieraimet"

Kokenut ravivalmentaja Pekka Korpi kertoo, miksi hänen silmänsä kiinnittyi varsahuutokaupassa juuri raviliigavarsa Mascate Matchiin.
Juhani Länsiluoto
”En kirjoita limittiä jokaiselle kiinnostavalle hevoselle huutokauppaohjelmaan, vaan valitsen varsat, jotka menevät oman budjetin alle. Budjetti on automaattisesti pysynyt aika matalalla, kun ei taskussa ole ollut enempää rahaa”, Pekka Korpi sanoo.

Mascate Match, 3, on juossut 252 134 euroa uransa kymmenessä juoksussa ja hävinnyt vain kerran. Tamma ei ole Korven uran ainoa helmi. Huippuhevosia on tullut Amerikan ja Euroopan huutokaupoista tasaiseen tahtiin vuosikymmenten ajan. Yksi asia kiinnittää huomion: hevosten nimet, suvut ja hinnat huutokaupoissa tulevat kuin apteekin hyllyltä.

”Budjetti on usein ollut hyvin rajallinen, joten ei niistä monikaan hirmukallis ole ollut”, Korpi pohtii.

Raviliigavarsan ostoon hän oli varannut 16 000 euroa, joten 9 000 euroa maksava hevonen jäi reilusti alle budjetin.

”Sellainen olen ollut koko ikäni, että kun jossain on ollut huippuhevosia, muilla tai itsellä, olen koettanut katsoa, miltä ne näyttävät ja painaa sen mieleeni.”

Korvella on ollut kaikennäköisiä hevosia: isoja ja pieniä, pitkäkroppaisia ja lyhyitä. ”Ensivaikutelma on hyvin tärkeä – yleensä joko pidän tai en pidä hevosesta yhdellä silmäyksellä.”

Kaikki alkaa tietenkin siitä, kun huutokauppaluettelo on ensimmäistä kertaa kourassa.

Suku on hirmu tärkeä, sanoo Korpi. Sekä orin että emän pitää kiinnostaa, mutta emän tausta on tärkeämpi.

”Oriit ovat yleensä kovia, jos ne siitokseen ovat päässeet, mutta tammoissa on suurempi hajonta. Tamman suku on tärkeämpi kuin kovat kilpailunäytöt.”

Jos tamman suku ei ole hyvä, Korpi suhtautuu huipputammaankin varauksella.

”Mielellään tammalla saa olla itsellään jo hyviä jälkeläisiä, mutta jos varsat ovat nuoria, sitä ei tietenkään voi vielä vaatia.”

Hevosen itsensäkin pitää tietysti olla kurantti. Korpi ei ostaisi hyväsukuista hevosta, jos hevonen ei itsessään miellyttäisi silmää.

”Täydellinen ei tarvitse olla, mutta jalat saisivat olla aika suoralinjaiset. Sapelijalkaa tai käyriä kintereitä en oikein ottaisi, kun nykyään hevosen pitäisi olla aikaisin valmis, siinä tulee helposti ongelmia”, Korpi sanoo.

”Kropassa saisi edessä olla sekä korkeussuunnassa että leveyssuunnassa tilaa keuhkoille ja sydämelle. Iso säkä on siinä eduksi, eivätkä etujalat saisi lähteä ihan samasta reiästä.”

Hän katsoo myös hevosen päätä tarkkaan. Isot silmät aika kaukana toisistaan ovat hyvät, samoin isot sieraimet, jotka kiinnittivät huomion Mascatessakin. Korvat saisivat olla teräväkärkiset. Leveä leukaperä on hyvä, siellä mahtuu ilma kulkemaan.

Kenokaula puolestaan ei ole Korven mieleen. ”Kurkunpää menee helposti kasaan, jos pää taittuu kaulasta jyrkästi.”

Korpi muistuttaa, että harva hevonen täyttää kuitenkaan kaikkia kriteerejä. ”Hyviä kilpahevosia tulee sellaisista, joilla joku näistä ei ole aivan kohdallaan, mutta ihan huippuhevosissa on kyllä usein kaikki paikallaan.”

Pekka Korpi kertaa ja tarkentaa vielä tärkeimmät asiat, jotka hänestä kannattaa muistaa esimerkiksi Ypäjän varsahuutokaupassa perjantaina 13.9.

Emälinja on suvussa tärkein. Jollei emä ole ehtinyt itse vielä tehdä hyviä jälkeläisiä, niitä pitäisi olla lähisuvussa joka tapauksessa. Joku legendaarinen kantatamma pohjalla ei ole huono.

”Tottakai toiset isäoriitkin ovat parempia kuin toiset. En halua sanoa mitään erityisiä suosikkeja. Tilastoista näkee paljon.”

Ensivaikutelman hevosesta pitää olla myönteinen. Usein siihen sisältyy jo paljon tietoa siitä, millaiselta hyvän hevosen pitäisi näyttää.

Hyviä hevosia on ollut monen kroppaisia, mutta ehkä pitkäkroppainen mieluummin kuin lyhyt. Iso säkä ja syvä runko ovat hyvä merkki, mieluummin leveä kuin kapea etupää.

Jalkojen ei tarvitse olla ihan täydelliset, mutta jalkojen linja saisi olla suora monesta suunnasta tarkastellen. Etupolviin kohdistuu paljon rasitusta, ja linjan pitäisi olla suora: ei siirtymää polven kohdalla. Hyvät sopusuhtaiset kaviot ovat tärkeät.

”Pää on tietenkin tärkeä. Isot kirkkaat silmät kaukana toisistaan ja terävät korvat ovat plussaa. Isot sieraimet ovat asia, johon kiinnitän huomiota. Hevosen ilme yksinkertaisesti: onko se fiksu vai ei?”

Hevosen täytyy voida hyvin, laiha ei saa olla. Kilpailu on nykyään kovaa, ei kannata jäädä takamatkalle heti. Hyvinvoiva varsa, jolla on jo lihaksia antaa olettaa, että sillä pääsee treenaamaan heti opetuksen jälkeen.

Juhani Länsiluoto
"Tämä seisoo hyvin, mutta annan anteeksi pienen hajavarpaisuudenkin varsalta, jos se muuten on hyvä. Etupolvien pitää olla kohdakkain ja säärien suorassa, mutta jos varpaat ovat pikkuisen ulospäin, se ei välttämättä haittaa." Pekka korpi esittelee jääkiekkoilija Antti Pihlströmin perheen kaksivuotiasta lupausta ori Platonicia yhdessä tallin pitkäaikaisen työntekijän Riikka Neuvosen kanssa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Varsat vetävät Erkki Lappia puoleensa: "Nykyajan varsat ovat pääsääntöisesti helppoja opettaa”

Lahden Kuninkuusraveissa huutokaupataan varsoja

Ravilegenda Pekka Korpi jaksaa yhä painaa pitkää päivää: "Paras hevonen on vielä tulematta"