Hevoset

”Muuta en ole ikinä halunnut tehdä – hevonen on mahtava eläin!”

Nopeasti alansa kärkikaartiin noussut raviohjastaja Olli Koivunen on nyt unelma-ammatissaan.
Terhi Piispa-Helisten
Olli Koivunen voitti toukokuun lopulla Harper Hanover -suurkilpailun Ruotsin pääradalla Solvallassa Eeliksellä. Voiton makeutta lisäsi epäilemättä se, että Eelistä valmentaa entinen työnantaja Timo Nurmos.

Turkulainen 24-vuotias Olli Koivunen on noussut muutamassa vuodessa suomalaisten raviohjastajien kärkikaartiin. Ohjastamisen lisäksi hän valmentaa hevosia isänsä Harri Koivusen tallissa. Päivät venyvät aamusta myöhään yöhön, mutta nuori mies on tyytyväinen.

”Mitään muuta en ole ikinä halunnut tehdä. Kilvanajokin on hienoa, mutta hevonen on mahtava eläin ja niiden kanssa työskentely tässä lajissa taitaa kuitenkin olla parasta. Luulen, että kaikki raviurheilusta leipänsä ottavat ovat sydämellä mukana.”

Ravihevoset ovat olleet Olli Koivusen elämässä läsnä aina, sillä Harri Koivunen on ammattivalmentaja. Poika itse ”syttyi” hevosille suunnilleen kymmenen ikäisenä.

”Ukko (Harri Koivunen) käytti meitä lapsena ratsastamassa Bella Varjosen luona, olisinko ollut kymmenvuotias silloin. Lisäksi meidän tallilla oli tandem-kärryt ja niillä pääsin ajamaan hevosta toisen kanssa. Yksi kesäloma jäin sitten hevosiin vähän koukkuun. Olisinko ollut 11–12 vanha, kun sain ensimmäisen kerran ajaa hevosta yksin, se oli aivan valtava elämys.”

Peruskoulun jälkeen Koivunen lähti kesätöihin Ruotsin tunnetuimpiin valmentajiin kuuluvalle Jan-Olov Perssonille. Reissu venähti vuoden mittaiseksi.

”Arvostan ’Jannea’ hevosmiehenä tosi paljon. Siellä suurin osa hevosista oli kylmäverioreja ja hevosen käsittelystä oli vähän pakko oppia paljon. Samaan aikaan siellä työskenteli Jan Ove Olsen ja häneltä sain paljon neuvoja ihan elämää varten.”

Seuraava puoli vuotta kului Ruotsissa vaikuttavan suomalaisvalmentaja Timo Nurmoksen leivissä.

”Nurmokselta tuli ehkä eniten oppia ison tallin pyörittämisestä. Samankaltaisella systeemillä mennään myös tässä meidän tallilla.”

Ruotsista Koivunen palasi töihin isälleen ja pian alkoi myös reipastahtinen kilvanajo.

”Koulut jäi sitten siihen.”

Koivusilla on Turun raviradan kupeessa kahdessa tallissa valmennettavia vuodenajasta riippuen 40–50.

”Aamulla 7.30 tulen tallille ja 7.45 aletaan ajaa hevosia. Sitä jatkuu päivästä riippuen tuonne 12–14 asti. Sitten lounas ja illaksi raveihin. Ravipäiviä kertyy kesäaikaan suunnilleen kuusi viikossa ja talvisin viisi”, Koivunen kertoo.

Tallin aikuisia kilpahevosia treenataan yleensä kahdesti viikossa. Muun ajan ne viettävät mahdollisimman paljon ulkona. Metsämäessä on monipuoliset ja hyväkuntoiset valmennuspaikat. Radan, suoran ja mäen lisäksi löytyy myös metsälenkki.

”Olen käynyt monilla raviradoilla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Missään muualla ei ole näin hyviä olosuhteita kuin täällä. Siitä kuuluu iso kiitos ratamestari Mika Ahtiaiselle.”

Olli Koivunen alkoi ajaa aktiivisesti kilpaa Suomeen palattuaan. Jo 2013 tilastoissa näkyy 255 ajettua starttia ja 33 voittoa.

Kolmella edelliskaudella hän on napannut valtakunnallisessa ajajaliigassa sijat 5. 5. ja 6. Nyt hän on ajajaliigassa neljäs 139 voitolla. Voittoprosentti on 17. Kolmen joukossa ajokit ovat olleet 40 -prosenttisesti. Koivunen on parantanut kovia lukemiaan koko lyhyehkön ammattilaisuransa ajan.

Laina-ajokkien lisäksi tärkeä menestystekijä ovat oman tallin hevoset, jotka kilpailevat Harri Koivusen lisenssin alla. Tallin voittoprosentti tänä vuonna on hieno 26. Kolmen joukossa tallin hevoset ovat olleet 54-prosenttisesti. Olli Koivunen on pääsääntöisesti niiden ykköskuski.

”Lainakuskina pystyn aika hyvin samaistumaan valmentajan asemaan. Tärkeintä ei välttämättä ole se yksi lähtö, vaan ajatellaan hevosen uraa pidemmällekin.”

Kari Lähdekorvelta olen saanut paljon vaikutteita omaan ajatteluun. Pyritään siihen, ettei hevosta ajeta liian väsyksiin ja toppaamaan. Mieluummin on vaikka kolmas maalissa ja hevonen tulee loppuun asti kovaa. Tietysti aina ajetaan parhaasta mahdollisesta sijoituksesta, ja voittoa tavoitellaan, kun siihen on mahdollisuus.”

”Katson lähtölistat läpi, kun ne ilmestyvät ja jätän asiat hautumaan alitajuntaan. Kilpailupäivänä tai päivää ennen katson toisen kerran ja mietin tarkemmin eri vaihtoehtoja, miten lähdön voisi ajaa. Viikosta toiseen tulee ajettua samoja hevosia vastaan, joten myös kanssakilpailijoiden ominaisuudet ovat aika hyvin tiedossa.”

Koivunen luonnehtii itseään päivä kerrallaan -tyypiksi, mutta haaveitakin on.

”Toiveena olisi, että joskus sitten aikanaan pääsisi eläkkeelle tästä työstä. Ja tietty olisi hienoa, jos voisi pyörittää valmennustallia ja ajaa kilpaa isoissa lähdöissä ympäri maailmaa Björn Goopin tyyliin.”

Terhi Piispa-Helisten
Vapaa-aikaa Olli Koivuselle ei juuri jää. ”Ihan uutena harrastuksena olen innostunut kalastuksesta. Penkkiurheilijana seuraan jalkapalloa ja jonkin verran jääkiekkoa.”
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Arna Ruohomäki tuo nuorta verta valmentajakaartiin

Konkariohjastaja: "Kyllä tämä yhdenlaista huumetta on"

TalkKari Special: "Tekeekö Veikkaus hyvää työtä vai oliko Fintoto kultaista aikaa?"