LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Hevoset

Paljonko hevosalalla tarvitaan koulutusta? Opettajat tunnistavat alan muutostarpeet ja hevosten tuoma hyvinvointi nähdään isona mahdollisuutena

Hevosopetuksen tarjonta on koulutusyhtymien päätettävissä. Kustannuspaine pakottaa uusiin ratkaisuihin, jotta laatu voidaan taata.
Pentti Vänskä
Vanhamäen tallilla Suonenjoella on hevosalan opiskelijoita työssäoppimisjaksolla. Siiri Jääskeläinen ja Ronja Tynnyrinen harjoittelivat tilalla viime syksynä.

Hevosalan koulutuksen tarjonnan määrästä menevät mielipiteet selvästi ristiin, kun asiaa kysyttiin hevoskoulutuksen ammattilaisilta.

"Osa katsoo, että perustutkintojen nykyinen laajuus on `ok´. Toinen ääri katsoo vain yhden opetuksen järjestäjän riittävän Suomessa ensi vuosikymmenellä. Siihen väliin mahtuu sitten eri näkökantoja", summasi opetusneuvos Markku Kokkonen Opetushallituksesta.

Kyselyn järjestivät syyskuussa Opetushallitus ja Suomen Hippos. Sen tuloksia esiteltiin perjantaina hevoskoulutuksen seminaarissa Veron raviradalla Espoossa.

Se, että jokin nykyisistä yhdeksästä oppilaitosyhtymästä menettäisi luvan järjestää hevosalan koulutusta peruttaisiin kokonaan, olisi Kokkosen mukaan iso, periaatteellinen päätös, eikä sellaista ole näkyvissä.

"Oppilaitokset päättävät siis autonomisesti, jatkavatko ne hevosalan opetusta vai ei", painottaa myös opetusneuvos Marjatta Säisä, joka vastaa hevostalouden tutkinnon uudistuksen valmistelusta Opetushallituksessa.

Osaamistarpeiden kyselyn mukaan hevosalan opettajat tunnistavat selvästi koko hevostalouden muutostarpeet. Niiden tueksi tarvittaisiin opetukseen kuitenkin enemmän kotimaista hevostutkimusta ja ylipäätään tieteellistä tietoa.

Palvelujen osaamista painotetaan vastausten valossa jatkossa keskimäärin jopa urheiluosaamista enemmän (grafiikka).

Toimipaikkapäällikkö Sirpa Puusaari Keski-Pohjanmaan ammattiopistolta Kaustiselta tulkitsee vastausten kertovan hevosalan monimuotoistumisesta.

"Kilpailutoiminnan rinnalle kasvaa uusi sektori. Se, että tunnistetaan hevosen tuottaman hyvinvoinnin merkitys on alan mahdollisuus", hän arvioi.

Samalla on herättävä siihen, että kilpailutoiminnan hyväksyttävyys kytkeytyy muualla yhteiskunnassa hevosen hyvinvoinnin osaamiseen niin ratsastuksessa kuin raviurheilussa.

"Tulemme kohtaaman kriittistä ajattelua käyttää hevosta urheilussa. Se tulee varmaan vastaan nopeammin kuin arvaammekaan."

Koulutus on yksi keskeinen keino todentaa osaamista. "Meillä pitäisi olla tutkittua tietoa, jolla pystyy perustelemaan omaa toimintaa ja mikä hevosala on."

Puusaari toivookin, että Hippos ja SRL ottaisivat viimeistään nyt pohdintaan, että tiettyihin ammatteihin ja tietyn mittakaavan toimintaan edellytettäisiin jatkossa pohjakoulutusta.

Kyselyssä näkemys sai yleistä tukea. Alalle tuleville esitettiin useissa vastauksissa vähintään perustutkintoa, jopa ammattitutkintoa.

Hevosalalle tullaan opiskelemaan hyvin erilaisin taustoin. Pelkkä "heppailuharrastus" ei kuitenkaan välttämättä riitä motivaatioksi, sillä ala on fyysisesti raskasta työtä ja yhtä aikaa vaatii huolellisuutta. Lisäksi palkkaus on keskimäärin matala.

Tämä tuli selvästi ilmi hevosalan yrittäjien kommenteissa (MT 26.11.), kun opetusalan rahoituksen muutos on siirtänyt käytännön taitoihin harjaantumista entistä selvemmin yrityksiin.

Myös kysely antaa kuvan, että kaikilla opiskelijoilla ei ole riittäviä valmiuksia siinä kohtaa, kun he lähtevät työssäoppimisjaksoille talleille. Koulutuksen ammattilaiset kaipaavat samaan aikaan vahvistusta sekä käytännön että teoriaopetukseen.

"Tällaisten isojen toimintojen järjestäminen tulee haasteeksi. Vaikka työelämä on luonteva yhteistyökumppani, meidän pitää jotenkin ratkaista alkeisohjaus. Se vaatii erilaisia ratkaisuja kuin tänä päivänä", Sirpa Puusaari arvioi.

Perustutkintojen uudistamistyö on paraikaa käynnissä. Marjatta Säisä kannustaakin yrittäjiä kertomaan sen valmistelijoille, mitä käytännön taitoja perustutkinnon suorittaneelta vaaditaan, jotta hän pärjää työssä.

Hevosalan tutkintovalmisteluun pääsee osallistumaan tästä linkistä.

Fakta: Hevosalan osaamistarpeet 2035

Hevosopetuksen parissa työskenteleville järjestettiin kysely, jossa etsittiin tärkeitä osaamisen aloja vuoteen 2035. Kyselyyn vastasi 184 henkilöä.

Vastauksissa painottui selvästi neljä asiaa: eläinten hyvinvointi, asiakaspalvelu, digitaaliset taidot sekä viestintä ja vuorovaikutus

Myös kestävä kehitys ja yrittäjyydessä asiakkuuksien hallinta nousivat korkealle.

Hevosurheilun rinnalle alan oppilaitoksissa arvioidaan nousevan myös muita hevospalveluita, joihin tarvitaan ammattitaitoa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Asenne erottaa ammattilaiseksi kykenevän "heppailijasta"

Ypäjän hevosopiston yt:t päätökseen: 16 työsuhdetta lakkaa, uusia syntyy yli 10

Hevosopiston tiedotussotku sen kertoi: Suomenhevonen kuuluu Ypäjälle