LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Hevoset

Hevosista tuli yksi maatilan taloudellisista tukijaloista – Ylä-Tihtari on investoinut vesikävelymattoon ja maneesiin

Tallissa on nyt yhdeksän karsinapaikkaa, halli­tiloissa on vesikävelymatto ja pihan toisella laidalla kohoaa viimeistelyvaiheessa oleva maneesi.
Petteri Kivimäki
Anniina ja Samuel Uusitalolle hevoset ovat olleet maatalouden sivuelinkeino vuoden alusta lähtien.

Ylä-Tihtarin maatilan aitan päädyssä on ryhdikäs tuuliviiri, joka kertoo Uusitalon suvun historian tällä paikalla yltävän vuoteen 1561.

Hevosia Jyväskylässä Korpilahden Oittilassa sijaitsevassa talossa on ollut lähes aina. Edellisen sukupolven aikana oli hetken tauko.

Tilan nykyisille yrittäjille Samuel ja Anniina Uusitalolle hevoset ovat olleet vuoden alusta lähtien maatalouden sivuelinkeino. Tallissa on nyt yhdeksän karsinapaikkaa, halli­tiloissa on vesikävelymatto ja pihan toisella laidalla kohoaa viimeistelyvaiheessa oleva maneesi.

”Lähtökohta on, että emme tarjoa pelkkää täysihoitopaikkaa, vaan siihen yhdistetään myös muita palveluita. Voin esimerkiksi ratsastaa ja kouluttaa asiakkaan hevosta, jos hän ei itse ehdi, tai hevosta voidaan liikuttaa vesikävelymatolla. Myös kuntoutettavat hevoset ovat meille tervetulleita. Vesikävelymattoa ja maneesia voivat käyttää satunnaisetkin kävijät”, kertoo Anniina Uusitalo.

Hänellä on vankka hevosalan työkokemus ravi- ja ratsutalleilta sekä ratsastustaustaa kenttäkilpailuista maajoukkuetehtäviä myöten.

Ylä-Tihtarin tilalla on viljelyalaa 60 hehtaaria. Tärkein viljeltävä on peruna, jota myydään suoraan tilalta ja toimitetaan kauppoihin Keski-Suomen alueella. Lisäksi viljelyssä on heinää hevosille sekä kuminaa.

Myös metsätaloudella ja vuokramökeillä on iso merkitys. Samuel Uusitalo on innokas metsästäjä, ja tilalla järjestetään asiakasryhmille sorsa- ja fasaanijahteja sekä yhteistyökumppaneiden kanssa hirvijahteja.

”Kokonaisuudessa on monta osa-aluetta. Kriittisin tekijä on oma ajankäyttö. Vaatii aika tarkkaa suunnittelua, että kaiken ehtii tehdä”, Samuel Uusitalo kuvailee.

Maatilan kehittämissuuntaa mietittiin tarkkaan reilu vuosi sitten.

”Vuonna 2018 päivitettiin koko tilan liiketoimintasuunnitelma. Silloin laskettiin yhtenä osana myös hevostoiminnan mahdollisuuksia, eli maneesin ja vesikävelymaton kannattavuutta investointeina. Pro­Agrian konsultin avulla tehtiin investointilaskelmat, jotka kelpasivat ely-keskukselle”, Samuel Uusitalo kertoo.

”Kun investoinneille oli näytetty vihreää valoa, laskin itse vielä kerran kaiken. Panin paperille plussia ja miinuksia. Etenkin meidän kolme- ja puolitoistavuotiaat lapsemme, ajankäyttö ja oma jaksaminen piti miettiä tosi tarkasti”, sanoo Anniina Uusitalo.

Hevosalan yritystoiminta on usein matalakatteista ja fyysisen työn osuus on suuri.

”Tiesin kyllä, mihin ryhdyin, ja juuri siksi mietinkin asiaa pitkään. Puheet loppuun palaneista yrittäjistä tällä alalla eivät ole tuulesta temmattuja. Toisaalta tämä sopii hyvin tähän meidän kokonaisuuteemme”, kertoo Anniina Uusitalo.

Kun investointipäätös oli tehty, asiat etenivät ripeästi. Ensimmäiset askeleet Ylä-Tihtari for horsesin vesikävelymatolla otettiin maaliskuussa.

Itse matto oli noin 45 000 euron investointi, ja maneesin hinnaksi arvioitiin 150 000 euroa. Kustannukset on saatu pidettyä aisoissa tarkalla kilpailuttamisella ja isolla oman työn osuudella.

Ratsastusalaltaan 21 x 34 metriä olevan maneesin osalta kustannukset jopa alittuvat ennakoidusta.

”Itse on tosiaan tehty paljon, ja pohja oli jo valmiiksi niin hyvä, että isoja maansiirtotöitä ei tarvinnut tehdä”, Samuel Uusitalo sanoo.

”Ely-keskuksen rahoituksen saamisen yksi ehto oli, että maneesia ei tehdä niin isoksi kuin ratsastuskoulutoiminta vaatisi. Sitä tarjoavia yrittäjiä löytyy lähiseudulta jo muutamia”, Anniina Uusitalo huomauttaa.

Vesikävelymatoksi valittiin Jyväskylän Kuohulla tehty Lepikon Oy:n tuote.

”Se oli edullisempi vaihtoehto kuin ulkomaiset vastaavat. Ja meille oli tärkeää sekin, että matto on valmistettu tässä lähiseudulla. Asiakaspalvelu on ollut viimeisen päälle. Kun maton kanssa oli ongelmia, korjaaja tuli paikalle juhannuspäivänä”, Anniina Uusitalo kertoo.

Tulevaisuutta ajatellen tallissa on laajennusmahdollisuus seinän taakse perunavaraston puolelle, jos hevospuoli lähtee vetämään oikein kunnolla. Kävelytyskone neljälle hevoselle rakennettiin kolme vuotta sitten.

”Maltillisesti on edetty ja edetään vastakin”, Uusitalot muistuttavat.

Yrittäjät ovat vakaasti sitä mieltä, että kaikkea ei kannata eikä ehdi tehdä itse. Hyvät yhteistyökumppanit ovat tärkeitä. Tallilla käy säännöllisesti KJ Equinebalancen Kristiina Joensuu huolehtimassa tallin asukkaiden lihashuollosta. Kengityksestä vastaa Sami Perälä.

Yhteistyötä tehdään Tampereen Hevosklinikan kanssa, jonka kautta tulee myös kuntoutettavia hevosia.

”Yhteistyöratsastajiamme ovat junioreissa kilpaileva Iita Marttila ja Helkky Ylönen, joka on tunnettu valmentaja. Hänen kauttaan olemme saaneet jo asiakkaitakin.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

KHO tuomitsi hevosyrityksen eduksi: Hevostilan oston investointituki käsiteltävä uudelleen ely-keskuksessa – ei yrityskauppa

Simo-sonni tuli metsästä hevosten kaveriksi – karkulainen jäi kesäksi taloon

MT Talkkari vierailee ravivalmentaja Kaisa Toivosen luona – "Hevoset tulivat tänne takaisin elokuun alussa"