LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Hevoset

”Polte raviurheilun ja hevosten pariin on kova” – Janita Luttunen teki rohkean päätöksen

Ravivalmentaja Janita Luttusella on Torniosta lyhyt matka Ruotsin apajille.
Antti Savolainen
Janita Luttusen valmennettavia ajetaan pääasiassa Tornion raviradalla. Luttusella (oik.) aisoissa Lionize. Jani Lamminparras ajaa 2-vuotiasta Yaz Hanoveria (i. Trixton).

Janita Luttunen, 27, teki rohkean päätöksen ja alkaa valmentaa ravihevosia työkseen. Hänellä on Tornion raviradalla vuokrattuna yksi siipi Three Men Stablen tallista ja seitsemän valmennettavaa.

Apuna on omilta töiltä ehtiessään avopuoliso Jani Lamminparras.

”Olen vielä vuoden loppuun asti 60 prosentin työajalla Tornion kaupungilla liikunnanohjaajana. Käytännössä vedän iltaisin jumppia työikäisille. Ihmisten kanssa työskentely on antoisaa, mutta polte raviurheilun ja hevosten pariin on kova.”

Luttunen tietää alan hyvät ja huonot puolet. Päätös siirtyä koko­päiväiseksi yrittäjäksi ei ollut itsestäänselvyys.

”Mietin tätä tosi pitkään. Kerran täällä vain eletään. Janikin kannusti, että ihmisen pitää tehdä sitä, mistä tykkää. Yhdessä tätä tehdään, ja se on iso etu.”

Torniossa valttina on Ruotsin läheisyys. Naapurimaan ravi­urheilussa palkintorahaa ja kilpailumahdollisuuksia on tarjolla enemmän kuin Suomessa.

Pohjois-Suomen Eldoradonakin tunnettu Boden on 150 kilometrin päässä. Skellefteåhon on 260 ja Uumajaan 420 kilometriä. Sinikeltaisessa raviurheilussa myös suomalaiset toivotetaan tervetulleeksi.

Isoja etuja ovat niin ikään ratojen hyvä kunto ja talvisin lämmin vierastallipaikka.

”Esimerkiksi Lionize on juossut viime aikoina Ruotsin puolella tosi kovia lähtöjä ja ollut niissä neljäs, viides ja kuudes. Se on kerännyt silti hyvät rahat. Suomessa saisi 800 euron ykkösellä ajettavia lähtöjä voittaa niihin rahoihin monta.”

”Varsinkin talvella suomalaisille on etu, että etelämpää Ruotsista ei juuri pohjoiseen lähdetä ajamaan hokkikengät jalassa kilpaa.”

Suomessa kilpaa ajetaan koti­radan lisäksi lähinnä Oulussa. Sopivia sarjoja löytyy kaikenlaisille hevosille.

Luttunen on keskittynyt pääasiassa valmentamiseen. Monté-lähtöjä hän ratsastaa lähinnä vierailla hevosilla ja ajaa kärrylähtöjä omilla hevosilla.

”Olen aivan äärettömän kilpailuhenkinen ja itsekriittinen omille ajosuorituksille. Haluan, että kun hevonen tulee starttiin, se saa täyden mahdollisuuden kunnon ja kuskin puolesta. Jos itse mokaan jotain omalla valmennettavalla startissa, en meinaa päästä siitä yli. Ja onhan työkseen kilpaa ajavilla tietysti aivan eritasoinen rutiini, ajosilmä ja kokemus hevosesta kilpailutilanteessa.”

Luttusella on kolme aikuista kilpahevosta valmennuksessaan. Varsoja on neljä.

”Minulle käyvät myös kuntoutettavat. Haaveena on kasvattaa toimintaa järkevässä mittakaavassa. Torniota etelämpänä en suostu Suomessa asumaan. Joskus on puolivakavissaan puhuttu, että voitaisiin pitää tallia Ruotsin puolellakin.”

Janita Luttunen on ollut hevosten kanssa tekemisissä koko ikänsä. Syntymäkodissa Kolarissa oli ja on edelleen ravihevosia. Kodin lisäksi oppia on tullut muun muassa Jouko Kankaalta ja Tapio Perttuselta.

Janita Luttunen kilpaili 22-vuotiaaksi asti tosissaan kilpahiihdossa. Hän ylsi parhaillaan SM-tasolle.

”Lainalaisuudet ihmisen ja hevosen treenamisessa ovat siinä mielessä samat, että levon ja rasituksen suhdetta siinäkin pitää tarkkailla. Sekä hevosen että ihmisen pitää kilpailemaan tullessaan olla hyvin treenattu, terve ja hyvällä tuulella.”

Yhteistä on se, että yksilöillä on erilaiset kapasiteetit.

”Joku voittaa piirikunnallisissa ja joku olympialaisissa. Hevosten valmentamisessa tavoitteena on, että saadaan jokaisesta yksilöstä ulos sen kapasiteetti.”

Eroa on muun muassa siinä, ettei hevosta voi treenata niin kovasti kuin ihmistä.

Tallin aikuisilla kilpahevosilla ajetaan kahdesti viikossa hiittiä tai intervallivetoja jarrukärryistä. Sen lisäksi niitä hölkkyytetään tai ratsastetaan kerran tai kahdesti viikossa. Nuorilla hevosilla ajokertoja on neljä viikossa.

Ajopaikkana on vieressä oleva Tornion ravirata. Talvella käytössä on myös radan nurkalta lähtevä takatie. Kesällä kotipaikalla voi uittaa hevosia.

”Radalla treenaamisen ei tarvitse olla tylsää. Siinä on oikeastaan vain mielikuvitus rajana. Aina voi kokeilla jotain uutta, jos hevosesta alkaa tuntua tylsältä”, Jani Lamminparras huomauttaa.

”Hevosten terveyden eteen tehdään tosi paljon töitä. Laser, kylmäpussit ja Back on trackin tuotteet ovat kovassa käytössä”, Luttunen sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MT Ravit: Selkäleikkauksesta toipuvalla ravivalmentajalla riittää apureita

Ravivalmentaja: Innostus hevosiin on säilynyt – "tuntipalkkaa ei työlleen kannata laskea"

Sanna Kuusimäki jätti työt lypsykarjatilalla ja palasi hevosten pariin – "Minulla on hyvä eläinsilmä. Näen heti, jos hevosella on jokin pienikin asia vialla"