Ihmiset & kulttuuri

Anestesiahoitajan kotitilalla riittää ääntä ja elämää

Ihmiset & kulttuuri 27.11.2016

Katariina Salo-Heikkilä vahtii työssään nukutettujen leikkauspotilaiden elintoimintoja. Kotitilalla hän on vaimo ja äiti – ei työntekijä.


Pekka Fali
Leikkaussalissa Katariina Salo-Heikkilä tarkkailee potilaan elintoimintoja, kuten verenpainetta ja pulssia.
Leikkaussalissa Katariina Salo-Heikkilä tarkkailee potilaan elintoimintoja, kuten verenpainetta ja pulssia.
Pekka Fali
Kotiin tultuaan hän paimentaa lapsiaan Oskaria ja Linneaa läksyjen pariin.
Kotiin tultuaan hän paimentaa lapsiaan Oskaria ja Linneaa läksyjen pariin.

Sairaanhoitaja Katariina Salo-Heikkilä ojentaa siniset housut ja puseron sekä kantapäättömät sukat ja lainasandaalit. Leikkaussaliin ei pääse omissa vaatteissa.

Hiukset peitetään kertakäyttöisellä päähineellä, nenä ja suu hengityssuojaimella.

Oulaskankaan sairaalan leikkausosastolla on meneillään olkapään tähystys – rutiinitoimenpide, jollaisia täällä tehdään muutamia viikossa.

"Eniten operoidaan tekoniveliä. Niitä tehdään jopa viisi päivässä", Salo-Heikkilä kertoo. Liukkaiden kelien vuoksi myös murtumat ovat nyt yleisiä.

Salo-Heikkilä on anestesiahoitaja eli hänen tehtävänsä on tarkkailla potilaan unta ja elintoimintoja.

Monitorilta näkyvät potilaan pulssi, verenpaine, hapen ja hiilidioksidin osuus veressä ja unen syvyys.

Kun olkapääpotilaan pulssi laskee liian matalalle, Salo-Heikkilä antaa hänelle pulssia nostavaa lääkettä suoneen. Arvot palautuvat pian normaaleiksi.

Kaikki toiminta on rauhallista ja hallittua.

Kun Salo-Heikkilän työvuoro loppuu, hän vaihtaa sairaalavaatteet omiinsa ja ajaa Oulaisista kohti Siikajoen Paavolaa.

50 kilometrin automatka irrottaa hyvin potilaat mielestä ja valmistaa kohti iltaa perheen kanssa.

"Jo Piipsjärven kohdalla työasiat unohtuvat."

Salo-Heikkilä on naimisissa kasvinviljely- ja metsätilaa isännöivän Matti Heikkilän kanssa. Heikkilä on MTK:n valtuuskunnan toinen varapuheenjohtaja ja Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden puheenjohtaja.

160 pelto- ja 200 metsähehtaaria sekä painavat luottamustoimet teettävät miehelle pitkiä päiviä, joten perhearjen pyörittäminen jää pitkälti vaimon vastuulle.

Haastattelupäivänäkin Heikkilä on työmatkalla Helsingissä. Normaalisti mies vastaa kuitenkin lasten aamurutiineista.

Töistä päästyään Salo-Heikkilä hakee kuopuksensa, 6-vuotiaan Linnean, esikoulusta. Nelosluokkaa käyvä 10-vuotias Oskari on tullut jo kotiin linja-autolla.

Oskari temppuilee katosta riippuvilla renkailla ja Linnea esittelee esikoulussa tekemäänsä kynttilälyhtyä.

Äiti paimentaa lapsiaan läksyjen pariin ja lämmittää samalla pinaattikeittoa.

Harrastuksia vilkkailla lapsilla on runsaasti. Oskari harrastaa uintia, jääkiekkoa ja partiota, Linnea tanssia ja uintia.

Paavolassa harrastuspaikkoja ei oikein ole, joten lapset käyvät harrastuksissaan Limingassa ja Oulussa, Salo-Heikkilä kertoo. Hän pääasiassa kuljettaa lapsia harrastuksiin.

"Kun lapset ovat harrastuksissaan, käyn lenkillä tai uimassa. Se on minulle omaa aikaa, josta pidän kiinni."

Tilan töihin Salo-Heikkilä ei osallistu. Ainoastaan puintiaikaan hän saattaa käydä kuivurilla tarkistamassa viljan kosteusprosentin miehensä pyynnöstä.

Maatila on kokonaan Heikkilän nimissä.

"Olen Matin vaimo. Muuten en ole mitenkään kosketuksissa tilan talouteen."

Tila on hänen mukaansa pysynyt kohtuullisen kannattavana, koska leipää on pöydässä ja mies on jatkanut alalla.

"Sairaanhoitajan tulot eivät ole älyttömän isot, mutta auttavat ylläpitämään nykyisen elintason", Salo-Heikkilä muotoilee.

Lomamatkalle perhe pyrkii lähtemään ainakin kerran vuodessa, jotta mieskin pääsisi irtautumaan työpaikalta.

"Viime vuonna kävimme Ahvenanmaalla, tänä kesänä Viitasaarella mökillä ja Helsingissä kaupunkilomalla."

Katariina tapasi Matin luokkakaverinsa häissä 2002. Kolme vuotta myöhemmin tanssittiin heidän omia häitään.

"Aluksi maanviljelijän ammatti epäilytti", Salo-Heikkilä nauraa. Häntä huojensi tieto, ettei tilalla ole eläimiä. Viljatilalta on helpompi irrottautua kuin kotieläintilalta.

Paavolaan hän kertoo sopeutuneensa hyvin, vaikka ei itse olekaan kotoisin maatilalta.

"Matin kautta tutustuin ihmisiin."

Salo-Heikkilä viihtyy työssään sairaalassa. Hän kehuu Oulaskankaan työyhteisöä ja vaihtelevia työtehtäviä.

Hän tekee pääasiassa normaaleja päivävuoroja kahdeksasta puoli neljään, mutta kolmen viikon jaksoon mahtuu yleensä kolme yövuoroa ja yksi puolitoista vuorokautta kestävä päivystys, jolloin hän nukkuu yön Oulaisissa sairaalan kerrostaloasunnossa.

"Silloin mies viettää laatuaikaa lasten kanssa."

Salo-Heikkilä kiittää myös lasten isovanhempia, joista on paljon apua, kun molempien vanhempien työ on enemmän tai vähemmän epäsäännöllistä.

Iltavuoroja hän ei onnekseen joudu tekemään, sillä se olisi hankalaa perhearjen kannalta.

Oulaskankaan synnytysosasto on lakkautusuhan alla, sillä Valviran mukaan sairaala ei yllä valmiusvaatimuksiin vastasyntyneiden välittömän hoidon ja tehostetun valvonnan osalta.

Asiasta on kuitenkin vireillä valitus ja kätilöt käyvät lisäkoulutuksia, joten henkilökunta on toiveikas jatkosta.

Synnytysten ja mahdollisten hätäkeisarileikkausten vuoksi Oulaskankaalla on ympärivuorokautinen päivystys.

"Jos synnytykset loppuisivat, se vaikuttaisi koko sairaalan toimintaan", Salo-Heikkilä toteaa.

100 lukijaa: Katariina Salo-Heikkilä

Ikä: 38

Asuinpaikka: Siikajoen Paavola

Missä ja millä luet MT:tä? "Lehtiversiota luen kotisohvalla. Verkkolehteä en lue. Facebookin kautta kuitenkin luen joitain juttuja."

Mitä teet lehdelle lukemisen jälkeen? "Joko laitan kierrätykseen tai sytytän leivinuunia tai saunaa."

Parasta ja parannettavaa lehdessä? "Tykkään Kantri-liitteestä ja resepteistä. Tykkään laittaa ruokaa ja kokeilla uusia reseptejä. Parannettavaa en keksi."