Ihmiset & kulttuuri

Video: Olisiko runonlaulu Suomen silta Eurooppaan? Lauluperinteestä kehitellään Baltian maiden kanssa yhteistä Euroopan kulttuurireittiä

Runonlaulu toisi kulttuurimatkailijoita ja euroja Suomen itärajalle.
Lari Lievonen
Pentti Ojajärvi (vas.) ja Pekka Huttu-Hiltunen ovat runonlauluperinteen osaajia ja asiantuntijoita.

Suomeen ulottuu jo viisi Euroopan kulttuurireittiä, mutta yksikään niistä ei ole Suomen hallinnoima. Kaksi vuotta sitten Suomi liittyi Euroopan kulttuurireittisopimukseen, ja siten maallamme on mahdollisuus hakea myös omaa kulttuurireittiä.

Matkailuväki ja alueen toimijat kokoontuivat maanantaina Nurmekseen pohtimaan, miten se voisi toteutua.

Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Anne Matero kertoi, että Suomen uuteen matkailustrategiaan on kirjattu kulttuurimatkailun vahvistaminen, johon hallitus on tälle vuodelle osoittanut reilun miljoona euroa.

"Aluksi pyrittiin saamaan suomalaisia toimijoita olemassa oleviin reitteihin. Hansa-reitillä on Turku ja viikinkireitillä Rosalan viikinkikeskus. Mikkeli meni viime syksynä mukaan kalliotaiteiden reittiin, ja rautaesirippua mukaileva pyöräilyreitti antaa paljon mahdollisuuksia", Matero luettelee.

"Toinen tavoite on, että Euroopan kulttuurireitistöön saataisiin Suomesta johdettuja reittejä. Nyt suunnitellaan runonlaulureittiä ja modernin arkkitehtuurin reittiä Alvar Aallon hengessä."

Aineettoman lauletun kulttuuriperinnön reitti eli Runonlaulureitti. Se on vasta työnimi, kertoi Pekka Huttu-Hiltunen Runonlaulu-Akatemiasta. Runonlaulua aiotaan esittää Suomen ensimmäiseksi omaksi kulttuurireitiksi.

Euroopan Neuvosto vaatii, että reittien takana on oltava useampi kuin yksi maa. Runonlauluun on mahdollista saada mukaan neljä maata: Suomen lisäksi Viro, Latvia ja Liettua.

"Suomen vanhin matkailutie on Runon ja rajan tie. Virossa on setulaulua, joka on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla. Baltian laulujuhlat ovat syntyneet Latviassa, ja Liettuassa on sutartines-perinne eli ryhmässä laulaminen", Huttu-Hiltunen kertoo.

Reitin varrella on kiintoisia kohteita, kuten Viron kansallismuseo Tartossa ja Kalevalaisen kulttuuriperinnön talo Juminkeko Kuhmossa. On myös tapahtumia: Rääkkylässä on Kihaus, Savonlinnassa oopperajuhlat, Kuhmossa kamarimusiikki, Huttu-Hiltunen luettelee.

Reitti perustuu aitoon kulttuuriperintöön ja sisältää matkailuyhteistyötä. Vielä tarvitaan yhdistys, johon maat voisivat lähettää jäsenet ja joka maa loisi oman verkoston. "Siinä meille tehtävää tänä vuonna", Huttu-Hiltunen summaa.

Espanjan hallinnoima Kaarle viidennen kulttuurireitti sai kulttuurireittisertifikaatin vuonna 2015, mutta idea siitä syntyi jo 2002. Reitin johtaja Miguel Martin korostaa, että kulttuurireittihankkeessa vaaditaan ennen kaikkea kärsivällisyyttä ja pitkää hauduttamista.

Myös historia on tärkeä tuntea. Sen perusteella reittiä voidaan tuotteistaa. Kaarle-kuninkaan reitiltä voi esimerkiksi ladata puhelimeen sovelluksen, joka kertoo, missä yöpyä ja missä syödä Kaarle viidennen tyyliin. Käynneistä saa leiman ja kymmenestä leimasta ilmaisen hotelliyön.

"Ihmiset etsivät uusia tapoja viettää lomiaan. Me myymme matkoja 1500-luvulle eli aikaan, jolloin Kaarle viides eli."

Martin painottaa, että kulttuurireitit hyödyttävät ennen kaikkea pieniä kuntia ja syrjäisiä paikkoja. "Isot kaupungit eivät tarvitse näitä. Jos pikkukaupunkiin tulee 16 000 matkailijaa, se on ihan eri asia kuin että ne menevät Brysseliin."

Hankevastaava James Simpson Paraisilta kertoi Pyhän Olavin merireitistä, jota johdetaan Norjasta, mutta jossa Suomi on mukana.

"Markkinointiin on satsattu paljon, mutta kansainvälisille markkinoille meno on hidasta", Simpson kertoo.

Yhteistyötä on tehty esimerkiksi nuorten kanssa, jotka ovat tehneet Nauvossa videon siitä, mitä haluaisivat näyttää kotiseudustaan muille nuorille.

Lue lisää