Ihmiset & kulttuuri

Pääsetkö legendaarisen "Tahko" Pihkalan määrittelemään peruskuntoon? – Enemmistö suomalaisista ei tähän kykene

Kotona etäkoulussa ja etätöissä puurtavat kansalaiset tarvitsevat vähintään tunnin ulkoliikuntaa päivässä.
Jaana Kankaanpää
Sauvakävely on tehokasta kuntoilua. Loviisalaiset Anita ja Kaj Ahlstrand tekivät huhtikuisena päivänä sauvakävelylenkin.

Miten tavalliset suomalaiset pysyvät kunnossa poikkeusoloissa? Nyt on sopiva hetki kaivaa esiin Lauri "Tahko" Pihkalan teesit ponnistamisen ilosta ja hitaasti kiiruhtamisesta.

Professori Pihkala (1888–1981) oli suomalaisen liikuntakulttuurin ja urheilun kaikkien aikojen monipuolisin ja ehkä merkittävin vaikuttaja. Pihkala perusti muun muassa Suomen Ladun, kehitti kansallispeli pesäpallon ja loi pohjan Suomen murtomaahiihdolle.

Tahkon perusajatus oli "hitaasti kiiruhtamisen malli". Hän korosti aina, että "ei matka tapa, vaan vauhti".

Liikuntaneuvos Tuomo Jantunen toimii nykyään vuonna 1979 perustetun Tahko Pihkala -seuran puheenjohtajana. Jantusen mukaan kotona etäkoulussa ja etätöissä puurtavat suomalaiset tarvitsevat vähintään tunnin ulkoliikuntaa päivässä.

"Kotona jumppaaminen on hyvä asia, mutta sillä ei ylläpidetä kuntoa. Paras liikuntasali on metsä, joka sijaitsee 500 metrin sisällä lähes jokaisen suomalaisen kodista. Luonnossa liikkuminen tuottaa hyvää mieltä, ja askeleet kertyvät huomaamatta", Jantunen sanoo.

Tahko Pihkala jakoi kuntotason neljään portaaseen: alkeiskuntoon, peruskuntoon, kirikuntoon ja kilpakuntoon.

"Alkeiskuntoon pitäisi pystyä kävelemään tunnin. Ihminen on hyvässä peruskunnossa kyetessään juoksemaan reipasta kävelyvauhtia puoli tuntia", Jantunen tiivistää.

Kokeneen liikuntavaikuttajan mukaan enemmistö suomalaisista ei saavuta Tahkon vaatimaa peruskuntoa. Jantunen on varma, että kansalaisten kuntotaso laskee entisestään koronaepidemian vuoksi.

"Valtiovallan kannattaisi satsata nyt ulkoilun edistämiseen. On iso riski, että myös kansan henkinen kunto eli mieliala laskee."

Suomen Ladun entinen toiminnanjohtaja tunnetaan intohimoisena sauvakävelyn puolestapuhujana.

72-vuotias Jantunen käy sauvakävelylenkillä vähintään kaksi kertaa viikossa ja muina päivinä hän hölkkää reipasta kävelyvauhtia. Se on juuri sitä Tahkon korostamaa hitaasti kiiruhtamista.

Urheiluhistoriaan erikoistunut tietokirjailija ja toimittaja Kalle Virtapohja kirjoittaa parhaillaan Tahko Pihkalan elämänkertaa.

Virtapohjan mukaan Tahko kuului koulukuntaa, joka suositteli kävelyä peruskuntoharjoitteluksi sekä tavallisille ihmisille että huippu-urheilijoille. Kaikessa liikunnassa on aloitettava rauhallisesti ja lisättävä tehoa asteittain.

"Huonokuntoiset ihmiset tekevät monesti sen virheen, että he läkähdyttävät itsensä alussa liian kovalla vauhdilla. Sen jälkeen kuntoilu tuntuu ikävältä", Virtapohja sanoo.

Tietokirjailijana Kalle Virtapohja on tottunut tekemään töitään kotitoimistossa. Hän uppoutuu monesti aiheeseensa niin, että huomaa istuneensa jopa 5–6 tuntia paikallaan.

"Historiantutkiminen on mielenkiintoista, mutta tällainen yhtäjaksoinen istuminen ei ole terveellistä. Tavoitteeni on istua korkeintaan tunti kerrallaan."

Jo ennen koronaepidemiaa Virtapohja on opetellut käyttämään portaita ja tekemään pieniä lenkkejä. Lisäksi tietokirjailijalla on kotonaan pienet käsipainot, joita hän yrittää muistaa nostella päivittäin.

"Lähinnä noustakseni ylös tuolista ja saadakseni veren kiertämään. Aamulenkki on hyvä tavoite. Päivä lähtee hyvin käyntiin pienen jaloittelun jälkeen."

Kalle Virtapohjan mukaan kulkutaudit olivat valitettavan tuttuja myös Tahko Pihkalalle, sillä hänen esikoispoikansa Kasperi kuoli kurkkumätään helmikuussa 1919.

Virtapohja arvelee, että Tahko saattaisi olla hyvinkin innostunut koronaepidemiasta, koska nykytilanne antaa mahdollisuuden luoda uusia toimintamalleja. Ja sellaisesta, pesäpallon ja salamapallon kehittäjä, oli tunnettu.

Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto haki pääsihteeriä keväällä 1952. Tahko päätti hakea pestiä, vaikka oli jo 64-vuotias. Hän hahmotteli uutta urheilun uskon puhdistusta vähän Martti Lutherin hengessä.

Tahkon esittämien teesien mukaan ei tarvita notkuvia palkintopöytiä, vaan urheilun vaikuttimeksi riittää sen oma, harjoittelun, ponnistamisen ja kilpailun ilo. Hänen mielestään urheilu on jäsenneltävä suomalaiseen elämäntyyliin.

Tahkoa ei lopulta valittu SVUL:n pääsihteeriksi. Virtapohjan mielestä Tahkon teesit voisivat tarkoittaa nyt minimissään sitä, että kävellään kauppaan ja kannetaan ostokset kotiin.

"Kun kerralla ostetaan tavallista isompi määrä ruokaa, tulee samalla vähän voimaharjoitustakin. Jätetään hissi niiden käyttöön, jotka eivät mitenkään pysty portaita kulkemaan", Virtapohja sanoo.

Mairit Pellinen toimii Vierumäellä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kv-koordinaattorina. Tahko Pihkala -seuran aktiivinen jäsen on kehittänyt luontokuvausta yhtenä liikuntalajina.

Keväisen luonnon herätessä rauhallinen liikunta aivan kodin lähistölläkin voi avata uusia näkökulmia, kun tarkastelee maisemaa kameran linssin läpi.

Pellisen mukaan järjestelmäkamera ei ole välttämätön, sillä nykyisillä puhelimilla saa jo kelvollisia kuvia. Hän kehottaa seuraamaan esimerkiksi kurkien, joutsenien ja pihapiirin lintujen kevätmuuttoa.

"Vuorotteluvapaalla 2013 löysin vanhan harrastukseni valokuvauksen uudestaan. Kamera kädessä luonnossa on äkkiä flow-tilassa ja ajantaju katoaa."

Omakotitaloasukkaana Mairit Pellinen tietää, että arkinen puuhastelu omassa puutarhassa on myös hyvää liikuntaa. Kävelylenkki rasittaa sopivasti ja lisää tehoa saa ottamalla sauvat mukaan.

"Mielen virkistäminen on ulkoilussa yhtä tärkeää kuin liikunta. Nyt ihmisillä saattaa olla tavallista parempi mahdollisuus nauttia keväästä ja lähiluonnosta."

Lue lisää

Juoksua, yäk! – Vai josko sittenkin maltilla kävelyn kautta alkuun?

"Olen nyt kahdesti osunut kohdalle, kun kesken liikuntasuorituksen tuupertunutta on elvytetty"

Hikikarpalot laukaisevat päänsisäisen myllerryksen – "Myös aivoille tekee hyvää välillä vaihtaa suuntaa"

Ensimmäisestä pesäpallo-ottelusta tulee tänään kuluneeksi 100 vuotta – suojeluskunnat suhtautuivat keksijänsä kansallispeliksi nimeämään lajiin aluksi epäillen