Lukijalta: "Haaveilen koiran ottamisesta lemmikiksi – voinkohan itse vaikuttaa lemmikkini elämänlaatuun ravinnon ja hoidon keinoin?" - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Lukijalta: "Haaveilen koiran ottamisesta lemmikiksi – voinkohan itse vaikuttaa lemmikkini elämänlaatuun ravinnon ja hoidon keinoin?"

Mitä koiralle ruuaksi entä missä se nukkuu? Lemmikin hankinnassa on monta mietittävää asiaa.
Lari Lievonen
Taina Hakkarainen miettii mielipidekirjoituksessaan sopivan koiran hankintaa.

Minäkin haaveilen koiran ottamisesta lemmikiksi. Oppaissa neuvotaan aiheellisesti huomioimaan koiran terveys ja luonne.

Karsin siis pois jalostuksellisesti sairaat vaihtoehdot: epäsymmetriset mäyräkoirat, ahdaskalloiset pienrodut ja kaikki hellyttävät ruttuturvat.

Voinkohan itse vaikuttaa lemmikkini elämänlaatuun ravinnon ja hoidon keinoin? Lasken sen varaan paljon, sillä koirilla tuntuu olevan perinnöllisiä ongelmia, allergioita ja syöpiäkin runsaasti.

Pelkkä kotiruoka ei kuulemma riitä. Mutta jos ostan amerikkalaisen myyntijohtajan nappulapussin, joka sisältää sikäläisiä juureksia, viljaa ja jonkin sortin lihaa, koirani saa bulkin lisäksi kemikaalikoktailin ja mahtavan hiilijalanjäljen verrattuna siihen, että keitän yhteisateriaksemme oman kasvimaan potut ja kauhaisen kylkeen satsin karjalanpaistia tai paistan turrellekin pari lähilammen haukifilettä.

Aamupäivisin tykkäämme syödä rasvaiseen luomumaitoon keitetyn puuron, jota terästän muutamalla kananmunalla. Koska raaka-aineemme jatkavat köyhtymistään, lisäravinteitakin tarvitaan.

Entäpä karvakaverin tärkein soppi eli punkka? Kiinalaiset valmispedit hylkään heti. En halua pentuni haistelevan palon-, homeen- enkä rotikaisten torjuntamyrkkyjä. Siispä kierrätän vanhat räsymatot, peitot ja pyyhkeet, joita voi pestä kuudessakympissäkin ja hajusteettomilla pesuaineilla.

Onnekseni asumme maalla eikä koirani tarvitse mittailla pakokaasupäästöjä eikä niellä katupölyjä kuin satunnaisesti.

Minua on jo varoiteltu tulevasta johtajuusongelmasta ilmeisen hellämielisyyteni vuoksi. Mietin siis etukäteen, miten haluan koirani käyttäytyvän ja toimin esimerkillisesti.

Aion soveltaa positiivista koulutusta, kannustan ja kehun mutta makupaloja en jakele joka ripsauksesta. Kolttoset karsin tarvittaessa napakasti.

En ole koiralleni äiti – sillähän on jo oma emo – vaan emäntä, jota totellaan yhteiselon sujuvuuden vuoksi. Emäntä ei ole makupala-automaatti.

Ei jääne epäselväksi, että koirahaaveilen nelijalkaisesta uudesta eläinystävästä, josta tulisi käytännössä perheemme silmäterä tietenkin -vuh!

Taina Hakkarainen

Outokumpu

Lue kaikki Maaseudun Tulevaisuuden mielipidekirjoitukset

Lue lisää

Miksi koira vetää hihnassa tai rähisee vastaantulijoille? Näin ongelmia voi yrittää ratkaista

Koronakriisi lisäsi selvästi lemmikkien määrää, ja se näkyy Musti Groupin hyvässä tuloksessa

Osaatko hoitaa koirasi kesähaavereita? Eläinlääkäri kertoo, mitä kannattaa tehdä, jos vaikkapa kyy on purrut koiraasi tai koira on juonut sinileväistä vettä

Etätyö toi myös koiraongelman Ruotsiin