Ihmiset & kulttuuri

Mielipide: Donner ja Linkola halusivat rakentaa erilaiset maailmat – mitä opimme kehityksestä?

Pentti Salmela miettii, mihin maailma menee koronaepidemian jälkeen.
Jaana Kankaanpää, Lari Lievonen
Jörn Donner (vas.) ja Pentti Linkola.

”Toisenlaisen maailman olisin luonut kuin sinä kylmä ja korskea Zeus.” (ote Prometheus-runosta, J W von Goethe)

Kaksi ajattelijaa Jörn Donner ja Pentti Linkola ovat poistuneet keskuudestamme peräjälkeen. Yli 50 vuotta sitten nämä silloin nuoret älyköt kävivät kiistaa siitä, miten Suomen tulevaisuutta tulisi rakentaa.

Donner julkaisi Uuden Maamme -kirjansa vuonna 1967. Sen kantavan idean voi tiivistää edistyksen julistukseksi: joka alalla entinen uusiksi, perinteet, maaseutu ja luonto pois tieltä, tilalle uutta, mitä tahansa kunhan se on uutta – poispäin entisestä, suunnalla ei väliä, teollisuutta, kilpailua, kaupunkeja, tuotantoa ja tavaraa määrättömiin lisää.

Linkolan arvio Donnerin kirjasta oli tyrmäävä: Linkola näkee tarpeen karistaa harteilta "länsimaisen teknis-taloudellisen mielettömyyden pakkopaita" ja "päästä eroon läähättävän kilpailun ja hukuttavan tavaranpaljouden hullunmyllystä".

Hän kauhistelee, kuinka "intellektuellit, nämä hyväkkäät, meuhkaavat aineellisesta hyvinvoinnista, kaupungistumisesta, koulutuksen tehostamisesta..."

Linkola näki jo silloin, että: ”Aikamme todella suuret ongelmat, väestöräjähdys, jäteongelmat, ravintoketjujen myrkyttyminen, luonnonvarojen ehtyminen, jättiläismittaisen teollisuuden vaikutus ilmastoon ja sitä tietä jäätiköihin, ihmisen elämäntavan biologisen perustan luhistuminen – kaikki ne ovat toistaiseksi täysin ratkaisemattomia, kukin niistä tahollaan nostaa 'edistykseltä' tien pystyyn”.

Eli kovin erilaiset maailmat nämä menneen ajan dinosaurukset olisivat luoneet.

Nyt voidaan todeta, että kuluneet 50 vuotta koko maailmaa on rakennettu Donnerin toivomalla tavalla. Tämä on tapahtunut luonnon diversiteetin, jäätikköjen, valtamerien ja ilmaston kustannuksella.

Koronavirusepidemia on osoittanut, että jos hieman hillitsemme tuotantoa, kuljetuksia ja kulutusta, ilmaston saastumista kuvaavat luvut laskevat välittömästi lähes siedettävälle tasolle.

Oppiiko ihminen paremmin myötä- vaiko vastoinkäymisistään? Olemme huomanneet että niin kauan, kun kaikki menee hyvin ja talous kasvaa, jatkamme samaan suuntaan vain vauhtia lisäten.

Kun maailma toipuu koronan aiheuttamasta lamasta, se ryhtyy kirimään kiinni menetettyä kasvua, kiihdyttämään kulutusta, tuotantoa ja kuljetuksia. Maailma käy entistä suuremmalla vimmalla luonnon kimppuun.

Pentti Salmela

tietokirjailija

Lohja

Lue lisää

Tässä kunnat, joissa koronaa on ollut koko taudin aikana alle viisi tapausta – Siilinjärvi on kunnista väkiluvultaan suurin, kunnanjohtaja: ”Olemme onnistuneet"

Influenssarokotteita jaetaan tänä vuonna ajanvarauksella – THL kehottaa ottamaan rokotuksen: "Samanaikainen koronatartunta ja kausi-influenssa on huono yhdistelmä"

Lännen Media: Poliisi tutkii Kiuruveden hoivakodin koronakuolemia taloudellisen hyödyn tavoitteluun liittyvinä laiminlyönteinä

Tsaarin varjo vaikeuttaa korona-arkeamme