Klassikkoromaani täytti juuri 150 vuotta, mutta sen rakkaat päähahmot saivat viittomanimet vasta nyt - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Klassikkoromaani täytti juuri 150 vuotta, mutta sen rakkaat päähahmot saivat viittomanimet vasta nyt

Suomenkielisessä viittomakielessä henkilöille annetaan omat viittomanimet, joka voi saada innoitusta esimerkiksi persoonallisuudesta tai ulkonäöstä.
Juho Leskinen
Aleksis Kiven klassikkoromaani Seitsemän veljestä ilmestyi 150 vuotta sitten.

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaani ilmestyi 150 vuotta sitten, mutta tähän saakka veljeksillä ei ole ollut omia viittomanimiä suomalaisessa viittomakielessä. Juhlavuoden kunniaksi veljeksille kehitettiin siis omat viittomanimet.

Nimien kehittely oli lopulta helppoa, sillä veljeksillä on toisistaan erottuvat persoonallisuudet.

”Esimerkiksi Simeoni on veljeksistä ainoa parrakkaaksi kuvattu, kun taas käsistään taitava Lauri sai nimensä viittomasta veistää ja älyltään vikkelin Eero viittomasta älytä”, kertoo viittomakielen opettaja Jaana Tiainen.

Tiainen muovasi viittomanimet yhdessä Kuurojen liiton viittomakielten kielineuvonnan kanssa.

Suomalaisessa viittomakielessä viittoma­kielisillä, kuten monilla tunnetuilla henkilöilläkin, on oma viittomanimensä. Se on yksiosainen viittoma, jolla viitataan tiettyyn henkilöön. Se ei ole yleensä sidoksissa henkilön suomenkieliseen nimeen.

Veljesten viittomanimet pääsee katsomaan videolta Viittomakielisen kirjaston verkkosivuilla.

Lue lisää

Suvivirsi syntyi keskellä nälkävuosia – tänään tutut säkeistöt kajahtavat pihoilla ja parvekkeilla

Aina joulu ei mene suunnitelmien mukaan edes kirjassa

Hei teatterit, ottakaa viittomakieli mukaan näytelmiinne

Viittomakieli on vienyt Tarja Sandholmin uutisstudioon, teatteriin ja Tansaniaan kokoamaan sanakirjaa