Valoisat kesäyöt valvottavat monia, mutta suurempi ongelma on nykyajan elämänmeno – "Uni ja nukkuminen eivät ole ulkoavaruuden juttuja, vaikka ufomeiningiltä ne nykyään tuppaavat kuulostamaan" - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Ihmiset & kulttuuri

Valoisat kesäyöt valvottavat monia, mutta suurempi ongelma on nykyajan elämänmeno – "Uni ja nukkuminen eivät ole ulkoavaruuden juttuja, vaikka ufomeiningiltä ne nykyään tuppaavat kuulostamaan"

Krooninen univelka altistaa esimerkiksi ylipainolle, joka altistaa uniapnealle, joka taas heikentää unen laatua. Kierre on nopeasti valmis.
Heta-Linnea Kovanen
"Suomi on valon kannalta yhtä jatkuvaa poikkeustilaa säkkipimeän ja jatkuvan valon välillä", huomauttaa unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto.

Onko makuuhuoneessasi pikimusta pimennysverho? Valo pitää osaa meistä herkemmin hereillä kuin toisia, ja monelle herkkäuniselle nukkujalle Suomen valoisa keskikesä on erityisen valvottavaa aikaa.

"Suomi on valon kannalta yhtä jatkuvaa poikkeustilaa säkkipimeän ja jatkuvan valon välillä", huomauttaa unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto.

Vuodenajat eivät kuitenkaan ole ainoita syyllisiä uniongelmiin. Kiivastahtinen elämänmeno on pusertanut nukkumisen marginaaliin.

"Vapaa-ajastakin on tullut hirveän tavoitteellista. Samalla, kun kokonaiskuormitus on lisääntynyt, ei ole huolehdittu nukkumisesta, jolloin pommi on valmis. Nukkumista katsotaan alaspäin, vaikka niin ei missään nimessä pitäisi olla."

Ulkopuolelta tulevat suorituspaineet ajavat monet nipistämään riittävästä levosta. Tuomilehto kehottaa kääntämään ajatusmallin päälaelleen: uni itse asiassa määrittelee elämäämme ja vaikuttaa kaikkeen tekemiseemme.

Liian vähäinen uni on kuin lumipallo, joka saa aikaan lumivyöryn. Krooninen univelka altistaa esimerkiksi ylipainolle, joka altistaa uniapnealle, joka taas heikentää unen laatua. Kierre on nopeasti valmis.

Kolikon toinen puoli on se, että riittävä ja laadukas uni osaltaan ennaltaehkäisee sekä fyysisiä että psyykkisiä vaivoja. Unen aikana aivo-selkäydinneste kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois, eli unen voi sanoa puhdistavan aivot.

"Uni ja nukkuminen eivät ole ulkoavaruuden juttuja, vaikka ufomeiningiltä ne nykyään tuppaavat kuulostamaan. Kyse on ihmisen perustarpeesta. Ihminen pärjää pidempään syömättä ja juomatta kuin nukkumatta", Tuomilehto huomauttaa.

Luonnostaan ihminen on virkeimmillään aamukymmeneltä, ja sen jälkeen vireystilan pitäisi laskea nukkumaanmenoa kohden. Näin ei kuitenkaan usein käy.

Omat haasteensa asettaa esimerkiksi epäsäännöllinen vuorotyö tai perhe-elämä, mutta uniongelmista voi kärsiä kuka vain elämäntilanteeseen katsomatta.

Etenkin herkkäunisen elimistö kaipaisi iltaa kohden vähenevää aktiivisuutta ja valon määrää. Virikkeitä kuitenkin piisaa ympäri vuorokauden, ja illoista on tullut hyvin aktiivinen vuorokaudenaika, jolloin pitää ehtiä harrastaa, hoitaa ostokset ja kotityöt ja tavata muita ihmisiä.

Luonnossa valon määrä vähenee iltaa kohden myös keskikesällä, mutta monella koko työpäivän jälkeinen aika kuitenkin kuluu kirkkaiden lamppujen alla, iltaruoka syödään hyvin valaistussa paikassa ja makuuhuonekin tulvii valoa. Jos valo ylläpitää henkilön vireystilaa, ei ole ihme, ettei illalla nukuta.

Tuomilehto muistuttaa, että uni ja nukkuminen ovat ominaisuuksia, joita voi kehittää ja vahvistaa. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä kukaan muu kuin ihminen itse.

"Nukkuminen luodaan päivän aikana, ja omaa vireystilaa on mahdollista hallita esimerkiksi juuri valon ja pimeyden avulla", Tuomilehto muistuttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa viidennes suomalaisista kärsii pitkäaikaisista unihäiriöistä. Pitkäaikaiseen unihäiriöön on eri määritelmiä, mutta Tuomilehdon mielestä ammattiapua on syytä hakea aina, jos huono nukkuminen alkaa häiritä elämää eivätkä kotikonstit enää auta.

Erilaisia unihäiriöitä on 80 erilaista, ja yhdellä henkilöllä voi olla samanaikaisesti useita häiriöitä. Syyn mukaista hoitoa varten ongelmia selvitetään unitutkimuksella.

"Monella on se käsitys, että jos unesta puhuu lääkärille, saa nukahtamislääkereseptin kouraan. Ei se kuitenkaan niin mene, sillä nukahtamislääkkeitä ei välttämättä tarvita lainkaan."

Riittävä lepo on Tuomilehdon mukaan vähintään yhtä olennainen osa terveellisiä elämäntapoja kuin liikkuminen ja ravintokin.

Korona-aika on asettanut monelle aivan uudenlaisia paineita, ja poikkeusaika on jatkunut jo yli kolme kuukautta. Tuomilehto painottaa, että koko yhteiskuntaa läpileikkaavassa epävarmuudessa on erityisen tärkeää muistaa huolehtia myös riittävästä palautumisesta.

"Kun alamme palata normaalimenoon, meidän pitäisi olla virkeinä valmiina vastaiskuun. Tämä pitäisi ymmärtää myös ylemmillä tahoilla. On kaikkien etu, jos ongelmat hoidetaan jo nyt, eikä anneta kaiken kumuloitua ja räjähtää tulevaisuudessa."

Lue lisää

Puolet viljelijöistä kokee työniloa – stressi ja psyykkiset oireet hieman vähentyneet

Päiväunet saa ottaa vaikka useamman kerran päivässä

Tutkimus: Suomalaiset haluaisivat nukkua tunnin nykyistä pidempään – unilääkäri kertoo vinkit miten se onnistuu

Unettomuus heikentää monen suomalaisen työtehoa