Paimeniin, puimiseen ja kylvämiseen liittyvät Raamatun termit ovat vieraita kaupungistuneille nykysuomalaisille - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Ihmiset & kulttuuri

Paimeniin, puimiseen ja kylvämiseen liittyvät Raamatun termit ovat vieraita kaupungistuneille nykysuomalaisille

Seimen vaihtaminen eläinten ruokakaukaloksi Uuden testamentin käännöksessä herätti paljon keskustelua.
Carolina Husu
Suomen Pipliaseura kääntää Uuden testamentin kreikankielisestä alkutekstistä suomeksi. Sitä ei paineta kirjaksi, vaan raamatunkäännöstyö ottaa digiloikan älypuhelimiin.

Uudessa testamentissa on paljon maatalouteen liittyvää sanastoa, joka on tutkimusten perusteella vierasta parikymppisille nykysuomalaisille.

Lokakuussa julkaistavassa digitaalisessa UT2020:ssa tätä kieltä pyritään selkiyttämään, Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila kertoo.

Edellinen Raamatun suomennos otettiin käyttöön vuonna 1992, ja sen jälkeen Suomi on kaupungistunut kovalla vauhdilla. Paimeniin, puimiseen ja kylvämiseen liittyvät termit ovat vieraita ihmisille, joilla ei ole juuria tai kesäpaikkaa maaseudulla.

"Teknologian kehittyminen on aiheuttanut sen, että maataloustuottajatkaan eivät välttämättä enää ymmärrä Raamatun aikaista maataloussanastoa", UT2020:n kääntäjänä toimiva Niko Huttunen sanoo.

Yleisö sai antaa toukokuussa palautetta käännöstyöstä avoimella nettikyselyllä. Esimerkiksi jouluevankeliumista tunnetun seimi-sanan vaihtaminen eläinten ruokakaukaloksi herätti keskustelua.

Huttusen mukaan seimeä ei voi enää käyttää, koska ihmiset mieltävät sen nykyään koulun joulukuvaelman koristeeksi.

"Maatalousyrittäjät antoivat meille palautetta, että ruokakaukalossa sekoitetaan vettä ja rehua. Se on eri asia kuin paikka, missä eläimet syövät heinää. Emme ole vielä päättäneet, mikä sana tulee seimen tilalle lopulliseen suomennokseen" Huttunen kertoo.

Uusimmassa suomennoksessa luovutaan uskonnollisesta terminologiasta, joka on eriytynyt arkisesta suomen kielestä. Huttunen ottaa malliesimerkiksi sanan vanhurskaus.

"Mikael Agricola keksi 1500-luvulla monia hyviä sanoja, mutta vanhurskaus ei ole koskaan avautunut tavalliselle suomalaiselle. Tällaisia sanoja ei voi yksinkertaisesti käyttää."

Vanhurskaus on käännetty kreikankielisessä Raamatussa esiintyneestä sanasta dikaiosynee. Huttusen mukaan sanan kantamerkitys tarkoittaa oikeudenmukaisuutta.

Uudessa suomennoksessa vanhurskaus muuttuu oikeudenmukaisuudeksi, kelvollisuudeksi ja Jumalan hyväksymäksi riippuen asiayhteydestä.

Myös armo on Uudessa testamentissa hyvin keskeinen ja samalla hankala käsite. Kreikan kielellä termi kharis tarkoittaa hyvin laveasti hyvyyttä, suloisuutta, lahjaa ja myös armoa.

Suomen yleiskielessä armolla tarkoitetaan kuitenkin vain sitä, että henkilö ei saa ansaitsemaansa rangaistusta. Siksi uusimmassa Uuden testamentin suomennoksessa luovutaan uskonnon erityiskielestä.

Lue lisää

Uusi testamentti ottaa digiharppauksen puhelimiin – modernissa käännöksessä opetuslapset muuttuvat oppilaiksi ja portto huoraksi

Raamatusta tuli ohjenuorani pakkaamisessa

Yhteinen peruskirja – Jumalan sana ei ole pelkkää tekstiä Raamatussa

Unohdetut, muistetut