Ihmiset & kulttuuri

Tässä on nainen, joka sai Oululaisen vaihtamaan kotimaiseen kinkkuun

"En yleensäkään arastele, kun haluan muuttaa jonkin asian."
Johannes Tervo
"Hyvät asiat tahtovat julkisessa keskustelussa unohtua", Lotta Iso-Tuisku sanoo. "Että meillä antibiootteja käytetään vähän, että sioilla on hännät ja etteivät ne elä pelkästään täysritilällä."

"Lotta, oot mun idoli!" "Hyvin sä vedät!" "You go girl!"

Tällaista palautetta Lotta Iso-Tuisku sai kuukausi sitten, kun hänen alulle panemansa somemyrsky oli saanut Oululaisen reagoimaan. Yritys lupasi vaihtaa Reissumies-eväsleivän välissä olevan saksalaisen sianlihan kotimaiseksi.

Samalla palautui monen usko siihen, että yksittäinen ihminenkin voi vaikuttaa asioihin.

Tapahtumat lähtivät liikkeelle, kun Iso-Tuisku etsi kaupasta helppoa välipalaa. "Sellaista, jonka miehet voisivat napata mukaan jääkaapista – kovimmassa kiireessä kun ei aika eikä varsinkaan hermot riitä edes voileivän tekoon."

Käteen sattui Reissumies-eväsleipä, jonka moni mieltää kotimaisuuden perikuvaksi. Se kuva himmeni, kun Iso-Tuisku huomasi täytteenä olevan saksalaista kinkkua.

Hän suivaantui, jakoi leivästä kuvan Instagramissa ja tägäsi kuvaan Oululaisen.

"Vastausta ei tullut, enkä sitä oikeastaan odottanutkaan."

Seuraavaksi hän laittoi palautetta firman verkkosivun kautta.

Vastauksessaan Oululainen totesi, että saksalaisen kinkun laatu on suomalaista tasaisempaa, ulkonäkö parempi ja saatavuus varmempaa.

Voi vain kuvitella, miltä vastaus tuntui ihmisestä, joka tekee pitkää päivää tuottaakseen laadukasta kotimaista sianlihaa.

Iso-Tuisku jakoi Oululaisen vastauksen somessa. Se lähti leviämään kulovalkean tavoin.

Hän lisäsi mukaan myös oman saatteensa:

"Saksalainen sianliha vaan ei täytä niitä eläinsuojelullisia ja laadulle asetettuja vaatimuksia mitä suomalaiselle tuotannolle asetetaan. Suomalaisella sialla on lain vaatimana saparo, Saksassa hännät typistetään tai jos sialla on saparo, tuottaja saa siitä extrakorvauksen."

Hän ilmoitti, että Fazerin ja Oululaisen tuotteet jäävät jatkossa hänen perheensä ostoskorista pois.

Seuraavaksi soittikin Oululaisen toimitusjohtaja, Iso-Tuisku kertoo. "Hän lupasi, että heti kun nykyiset pakkaukset on käytetty loppuun, liha vaihtuu kotimaiseksi."

Yritys myös julkaisi nöyrän pahoittelun verkkosivullaan: "Tarkoituksenamme ei missään tapauksessa ollut asettaa suomalaista lihantuotantoa vastakkain saksalaisen kanssa. Haluamme painottaa, että mielestämme suomalainen lihantuotanto on laadultaan maailman huippuluokkaa."

Iso-Tuisku kertoo, ettei yleensäkään arastele, kun haluaa muuttaa jonkin asian.

"En tiedä, onko kyseessä satakuntalaisuus vai oma vinksahtanut mielenlaatu. Äiti ja siskot ovat ihan samanlaisia."

Huittisissa syntynyt Iso-Tuisku muutti Etelä-Pohjanmaalle kuusi vuotta sitten. "Miehen perässä", hän toteaa.

Sopeutuminen ei ole ollut vaivatonta. "Onhan nämä pohjalaiset vähän erilaisia", hän sanoo varovaisesti.

Millä lailla erilaisia?

"No ne aina ylpeilee sillä, että ovat suoria, mutta eivät sitten kuitenkaan kestä kovin helpolla satakuntalaisen suoruutta."

Aivan helppoa ei ollut uusperheen perustaminenkaan. Jännitteitä on ollut suuntaan jos toiseenkin.

"On tämä ollut kova koulu, mutta olen oppinut käsittelemään ja hyväksymään ihmisiä paremmin."

Iso-Tuiskuilla on yhdistelmäsikala, jonka läpi kulkee noin 9 500 porsasta vuodessa.

Puolet porsaista kasvatetaan itse ja puolet myydään 30-kiloisina. Jonkin verran myydään myös vasta vieroitettuja, 8–10-kiloisia porsaita.

Nyt menossa on laajennus, jonka yhteydessä siirrytään osittain vapaaporsitukseen.

Sikalassa työskentelee isäntäparin lisäksi kolme–neljä palkattua työntekijää.

"He tietävät itsekin olevansa harvinaisuuksia: kaikki suomalaisia ja vielä tarkemmin ottaen kurikkalaisia."

Lotta Iso-Tuisku tekee osan ajastaan sikalatöitä ja osan ajasta hoitaa työnjohtotehtäviä. Lisäksi aikaa pitää varata kolmivuotiaalle Urholle.

Maataloutta koskeva julkinen keskustelu tuntuu Iso-Tuiskusta joskus raskaalta.

"Sanotaan, että me ollaan vain tukien nostajia, jotka eivät tee oikeaa työtä, ja jopa eläinrääkkääjiä. Olen yrittänyt pysyä poissa sellaisista keskusteluista."

Tuottajat eivät tukia haluaisi vaan ottaisivat mieluummin toimeentulonsa reiluina tuottajahintoina, Iso-Tuisku korostaa.

Ja se oikea työ, sitä tässä juuri tehdään!

Esimerkiksi tilan isäntä tekee ympäri vuoden 12–16-tuntista päivää, Iso-Tuisku toteaa.

Työ ei ole mitään helppoa rutiinia.

"Tämä on tosi fyysistä, mutta tässä ei pärjää, jos ei leikkaa salamannopeasti. On pakko ottaa koko ajan huomioon todella monta asiaa, ja jokaisen on pakko sisäistää osuutensa kokonaisuudessa."

Joka maanantai sikalassa vieroitetaan pari sataa porsasta. Kaikki, mitä viikolla tapahtuu, tähtää vieroituksen onnistumiseen.

"Aika pakkotahtista menoa", Iso-Tuisku summaa.

Omaa jaksamistaan hän myöntää vaalivansa huonosti. Myöskään parisuhdeaikaa ei juuri jää.

Iso-Tuisku toivoo, että kuluttajat muistaisivat suomalaisen sianlihantuotannon vahvuudet.

"Hyvät asiat tahtovat unohtua: että meillä antibiootteja käytetään vähän, että sioilla on hännät ja etteivät ne elä pelkästään täysritilällä."

Ammattiylpeyden pystyy säilyttämään, kun muistaa välillä tarkastaa tilastot.

"Vaikka kasvissyönnistä ja vegaaneista puhutaan paljon, yli 95 prosenttia suomalaisista syö edelleen lihaa."

"Täytyy vain ajatella niin, että kun tietää itse mitä tekee, sillä ei oikeastaan ole väliä, mitä muut ajattelevat. Tai ainakin pitää muistaa, että niiden ihmisten mielestä, joilla on meille merkitystä, me teemme asiat oikein."

Aina ei jaksa olla positiivinen, vaan muiden asenne satuttaa. "Kuten siskon polttareissa Helsingissä. Yksi vieraista ei pystynyt istumaan vieressäni, kun tiesi, mitä teen työkseni."

Kotimaisuuden vahtimista Iso-Tuisku aikoo jatkaa.

"Meille ostetaan vain kotimaista lihaa, ja maitotuotteistakin kotimaista on kaikki, mitä Suomesta saa."

"Leivässä ei avainlippu riitä, vaan varmistan, että vilja on kotimaista – ei ole muuten ihan helppoa!"

"Ravintolassa kysyn lihan alkuperää aina. Jos se ei ole Suomi, otan vaikka kasvisruokaa."

Iso-Tuisku on miettinyt, pitäisikö perustaa Facebook-sivu, jolla ihmiset voisivat paljastaa kotimaiseksi luultujen tuotteiden ulkomaisia raaka-aineita.

"Itseäni ärsyttää suunnattomasti Tapolan mustamakkara, joka on olevinaan suomalaisen ruuan huipentuma mutta jossa on ulkomaista raaka-ainetta. Tykkään siitä ihan hirveästi, mutta en syö!"

Lotta Iso-Tuisku

38-vuotias sikatilan emäntä Etelä-Pohjanmaan Ilmajoelta.

Uusperheeseen kuuluvat mies, hänen kaksi poikaansa aiemmasta liitosta sekä yhteinen Urho-poika, 3 v.

Syntyisin Huittisista.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, toiminut englanninopettajana.

Johannes Tervo
Iso-Tuiskujen tilalla on menossa laajennus, jonka yhteydessä siirrytään osittain vapaaporsitukseen.

Lue lisää

Uusi ura maaseudulla: Vapaa-aika on mennyttä, mutta päivääkään ei kaduta

”Stadiollinen ihmisiä, mikki kädessä keskellä. Nyt tiedän, miltä rokkitähdistä tuntuu"

Kirja-arvio: Narsistin pauloihin joutuneet naiset kertovat synkkää tarinaa Outi Pakkasen romaanissa Naistenkutsut

Kunnat kohentavat vanhenevin kansalaisten asumisoloja – YM:ltä yhteensä lähes miljoona euroa 16 kunnalle