"Nyt potkitaan kuollutta hevosta" – Patsaskohut johtuvat osittain koronasta ja yleismaailmallisesta tympääntymisestä, historiaa tutkineet sanovat - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

"Nyt potkitaan kuollutta hevosta" – Patsaskohut johtuvat osittain koronasta ja yleismaailmallisesta tympääntymisestä, historiaa tutkineet sanovat

Aatteita ja ihmisiä kuvaavat symbolit ja sanat näyttävät juuri nyt olevan ­kohujen polttoainetta. Ilmiössä ei ole juurikaan uutta – paitsi sosiaalinen media.
Heta-Linnea Kovanen
Kuvitus: Heta-Linnea Kovanen

Symbolit kuvina ja esineinä ovat ikiaikainen ihmisen kehittämä kulttuurinen ilmiö. Mistä me puhumme, kun puhumme symboleista?

”Käsittääkseni symboli tulee antiikin Kreikasta niin kuin kaikki muutkin ajattelun käsitteet. Ihmiset sopivat keskenään, mikä kuvio merkitsee tiettyä ideologiaa taikka potkupallojoukkuetta”, historioitsija Teemu Keskisarja lähestyy kysymystä suorasukaiseen tyyliinsä.

Miksi meillä on symboleita kuten vaikkapa risti, sirppi ja vasara tai hakaristi?

”Ilman sirppiä ja vasaraa, hakaristiä tai punaista ja valkoista väriä 1918 ei kukaan voinut kiteyttää mahdottoman isoja asioita melko yksinkertaiselle rahvaalle. Sama pätee uskontojen symboleihin.”

Sirppi ja vasara on tänäänkin meillä ihan ok, mutta hakaristi ei. Kumpaankin symboliin liittyy synkkää lähi­historiaa. Ovatko siis kommunismin merkeissä tehdyt hirmutyöt hyväksytympiä kuin kansallissosialismin?

”Suomessa olemme tottuneet suvaitsemaan kommunismia. Ja mikäs siinä, sukulaisissani ja ystävissäni on paljon entisiä ja nykyisiä kommunisteja, he eivät ole keski­määräistä pahempia ihmisiä.”

Keskisarja yllättää ja perää suvaitsemista myös kansallissosialismin historialle.

”En tosin ole varma, onko Suomessa olemassakaan natseja, jos sanalla tarkoitetaan Lebensraumin ja juutalaisten joukkotuhonnan kaltaisten asioiden aktiivisia ajajia.”

Yhdysvalloissa roturistiriitojen kärjistyminen on ajanut turhautuneita kansalaisia vainoamaan patsaita, jotka muistuttavat orjuuden historiasta.

”Patsaiden vandalisoiminen poliittisten tuulahdusten mukaan oli maantapa jo muinaisessa Egyptissä, mitä arkeologit ja taidehistorioitsijat harmittelevat.”

Keskisarja arvioi, että tänä kesänä patsaskohut johtuvat osittain koronasta ja yleismaailmallisesta tympääntymisestä.

”En jaksa uskoa, että kiinnostus esimerkiksi Yhdysvaltain sisällissotaan ja kolonialismin historiaan on lainkaan noussut mitattuna kirjanmyynnillä tai -lainaamisella.”

”Kaikki netti-ilmiöt leviävät Suomeen alta aikayksikön, oli kotoperäisiä perusteita tai ei. Tämä patsasjuttu ei ole edes pöljimmästä päästä.”

Vasemmistonuoret esittivät hiljattain Mannerheimin patsaan siirtoa Suomenlinnaan patsaan rumuuden vuoksi.

”Nuorisojärjestöltä odotan ripeämpiä ja reippaampia tekoja. Patsaan siirron ehdottaminen on sama kuin jos rockbändi ehdottaa television siirtoa hotellin ikkunasta pihalle.”

Entä mitä ajattelet kohusta, joka nousi hiljattain Lapualla käytetyistä sinimustista asuista?

”Sinimustat olivat melko maltillinen järjestö 1930-luvun maailmanmenoon suhteutettuna. Itse asiassa juuri kukaan ei muista, mitä sinimustat oikein puuhasivatkaan. Pidän vitsinä sitä, jos joku haluaa kieltää väriyhdistelmän mokomasta syystä.”

Turun yliopiston professori ja lukuisia sotahistoriaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia kirjoittanut Markku Jokisipilä luonnehtii symboleihin kiteytyvän aatteita ja arvoja.

”Kuvioita, logoja, sanoja, lauseita ja esineitä, jotka herättävät ihmisten mielessä kytkennän niitä suurempaan ilmiöön, aatteeseen tai arvoon niiden taustalla.”

Hänen mukaansa symboleita on samasta syystä kuin yritykset brändäävät tuotteitaan.

”Symboli on tehokas keino pienessä tilassa ja ajassa viitata johonkin suurempaan, kiinnittää ihmisten huomio, herättää heissä tunteita, suunnata heidän ajatteluaan ja jopa ohjata heidän toimintaansa.

Kuinka tärkeitä symbolit ovat urheilussa?

”Joukkueurheilussa seurat vaalivat logojaan erittäin huolellisesti ja niihin liittyy paljon tunteita. Maajoukkue­asut lippuineen ja maan väreineen ovat informaatioarvonsa ohella myös tehokkaita nationalistisia symboleja.”

”Ne luovat saman maan kansalaisissa yhteenkuuluvuuden tunnetta, toisaalta muunmaalaisten keskuudessa ne herättävät ihailua, jos suoritus on riittävän korkeaa tasoa.”

Urheilussa on hänen mukaansa suuri määrä maailman tunnetuimpia symboleja, esimerkiksi olympiarenkaat, suurten tuotevalmistajien tuotemerkit, globaalisti kannatettujen suurseurojen logot, maajoukkueiden värit ja vaakunat.

”Urheilu on lähtökohtaisesti symbolista toimintaa, jossa suorituksen mielletään heijastavan jotain paljon suurempaa.”

Kolmannen valtakunnan ilmiöistä teoksia kirjoittanut Jokisipilä näkee merkittävän eron kansallissosialismin ja kommunismin periaatteissa.

”Tämä on hyvä kysymys. Osin kyse on siitä, että Kolmas valtakunta oli olemassa vain 12 vuotta, Neuvostoliitto 70 vuotta. Hitlerin Saksan historia tiivistyy juutalaisten joukkomurhaan ja hyökkäyssotaan, Neuvostoliiton historiaan mahtuu paljon enemmän muuta.”

”Lisäksi Neuvostoliitto kantoi sotilaallisen päävastuun Hitlerin kukistamisesta, mikä on perinteisesti tehnyt sen arvostelusta vaikeampaa.”

Jokisipilä korostaa eroa myös ideologioissa.

”Kommunismin alkuperäinen ajatus oli kaunis, vaikka toteutus olikin sitten jotain muuta. Kansallissosialismin ytimestä taas löytyi ajatus rotujen eriarvoisuudesta, arjalaisten paremmuudesta ja etnisten puhdistusten välttämättömyydestä.”

Miksi edellä mainittuihin ideologisiin symboleihin on yhä vaikea suhtautua rationaalisesti?

”Historiallinen painolasti on niin kova kummassakin tapauksessa. Lisäksi niihin vedotaan edelleen jatkuvasti, eli ne eivät siinä mielessä ole muuttuneet normaaliksi historiaksi missään vaiheessa, vaan ovat vahvoja poliittisia symboleja ja argumentoinnin instrumentteja myös nykypäivässä.”

Patsaisiin osoitettua ilkivaltaa Jokisipilä avaa niiden symbolisten arvojen kautta.

”Katsotaan, että niissä kiteytyy tietty arvomaailma, ja jos tätä arvomaailmaa vastustaa, näyttäytyy patsaan kaataminen urotekona kamppailussa paremman maailman puolesta.”

”Patsaiden kaataminen on myös ollut suurin historiallisiin muutosvaiheisiin perinteisestikin liittyvä asia, konkreettinen merkki komennon muuttumisesta ja aiempien ideologioiden kukistumisesta. Lisäksi patsaita kaatamalla saa huomiota osakseen. Sekin on siis symbolista toimintaa.”

Marskin patsaan siirtoehdotusta Jokisipilä ei hyväksy.

”Mielestäni se on täysin historiaton, typerä ja epäisänmaallinenkin ajatus. Kun mietitään yksittäisten ihmisten vaikutusta Suomen historiaan, Mannerheimilla tulee jo objektiivisen merkityksensä ja painoarvonsa vuoksi olla patsas, jos kenellä.”

”Hänen johdollaan 1918 sekä 1939–1945 puolustettiin sellaista Suomea, jonka vapaassa julkisessa keskustelussa voidaan tällaisiakin ajatuksia esittää. Tämä on huomion­hakuista Suomen tilanteeseen täysin soveltumattomien kansainvälisten esimerkkien apinointia.”

Sinimustien vaatteiden käyttö saa Jokisipilän pohtimaan niiden viestiä.

”Voi kyseenalaistaa sen, onko sinimusta pukeutuminen hyvän maun mukaista. Lainvastaista se ei tietenkään ole.”

”Lapuan liike ja IKL ovat historiallisia ilmiöitä, eikä niillä ole ollut mitään kannatuspohjaa enää vuoden 1944 jälkeen. Siltä näkökulmalta tällaisesta pöyristyminen on liioittelua ja kuolleen hevosen potkimista. Fasismi ei ole Suomessa nousussa.”

Symboleihin tai kieleen liittyvät ilmiöt saattavat välillä yllättää alan ammattilaisenkin.

”Ylipäätään se, kuinka herkäksi ja armottomaksi ilmapiiri on tässä suhteessa käynyt. Somen lynkkausjoukot ovat valmiina jakamaan symbolisia kuolemantuomioitaan yhden huonosti harkitun sanan tai humalapäissään tehtyjen huonoa arvostelukykyä osoittavien ulostulojen kautta.”

Jokisipilä arvioi, että anteeksianto vaikuttaa menneen täysin pois muodista.

”Samoin nollatoleranssiajattelu, jossa julistetaan milloin mistäkin asiasta, että sellaiselle ei ole kerta kaikkiaan tilaa ja sitä ei voida yhtään suvaita, on demokraattisen historiamme ja moniarvoisen yhteiskunnallisen keskustelun puolesta tehtyjen uhrausten näkökulmasta hämmästyttävän laajalle levinnyttä.”

Käytössä aiemmin olleista sanoista on tullut poliittisesti epäkorrekteja. Niitä ei saisi käyttää edes niiden historiallisessa kontekstissa. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana työskentelevä Markku Jokisipilä löytää tähän useita syitä.

”Sanoisin, että ennen kaikkea oikeiden aitojen ongelmien puutteesta ja siitä, että perspektiivi asioihin ja elämään alkaa olla monella kadoksissa.”

”Yhtä lailla myös identiteettipolitiikasta, jossa omaa itseä ilmaistaan tiettyihin symboleihin kiinnittymällä ja toisia vastustamalla, on tullut aikamme valtavirtaa. Tärkeämpää alkaa olla se, miltä asiat näyttävät kuin se, miten ne oikeasti ovat.”

Kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) tapaus on Jokisipilän mukaan hyvä esimerkki tästä. Eduskunnan salissa on hänen mukaansa lukemattomat kerrat kuultu paljon pahempaakin tekstiä.

”On mielenkiintoista, että Suomen korkein valtioelin joutuu käyttämään tämänkokoiseen asiaan niin paljon aikaa ja resursseja tilanteessa, jossa ratkaistavana on maan tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavia todella suuren mittaluokan kysymyksiä.”

”Se, että niin moni kansanedustaja oli valmis asettamaan ”vakaan ja arvokkaan käyttäytymisen” vaatimuksen kansanedustajan laajan puheoikeuden edelle, osoittaa osaltaan tätä muutosta, jossa huomio kiinnittyy ensimmäisenä ja ennen kaikkea siihen, miltä asiat näyttävät tai miltä ne mahdollisesti voivat jonkun silmissä näyttää.”

Jokisipilän mielestä moniarvoisen parlamentaarisen keskustelun ja äänestäjien erilaisten mielipiteiden pää­töksen­tekoon välittymisen näkökulmasta kehityssuunta on huolestuttava. 

Teemu Keskisarja on joutunut myös itse kritiikin alle käyttäessään luentotilaisuudessa n-sanaa.

”Kielletyt sanat ja niiden vainoaminen ovat sangen huvittava ilmiö. Minä pystyn sille nauramaan, koska työllistän itse itseni.”

Lue lisää

Ruotsalaisen kansanpuolueen tavoitteista yksi menee ylitse muiden: "Hallituspaikka on RKP:lle välttämätön"

Uutissuomalainen: Kaksi viidestä kannattaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden ottamista Kreikan pakolaisleireiltä – kolmasosa vastustaa

Sari Essayah: Rikostutkinta Päivi Räsäsen pamfletista tyrmistyttää – "Perustelu tarkoittaa, että kaikki tähän aikaan soveltumaton materiaali netissä, kirjastoissa ja kirpputoreilla on tuhottava"

Politiikan tutkijat: Keskusta vuotaa eniten perussuomalaisiin – myös SDP ja kokoomus imuroivat kannatusta