Ihmiset & kulttuuri

EU-vastaisen suvun kasvatti raivasi tiensä Brysseliin mepiksi – "Jos emme onnistu hallitusti muuttamaan sitä, miten yhteiskunta toimii, muutos tulee ilmastokriisin myötä hallitsemattomasti"

Brexit avasi Alviina Alametsälle tien Brysseliin. ”Haluan, että suomalaiset saavat EU:lta enemmän kuin menettävät.”
Kari Salonen
Alviina Alametsä ulkoilee mielellään Kallahden niemellä Itä-Helsingissä. Se tuo mieleen lapsuuden maisemat Hyrynsalmella.

Sukujuurten perusteella Alviina Alametsälle (vihr.) ura EU-parlamentin jäsenenä ei ole itsestäänselvyys. Jos Alametsän sukulaisten kanta olisi mennyt läpi, Suomi ei olisi osa Euroopan unionia.

”Olen kuullut, että useimmat sukulaiseni Hyrynsalmelta äänestivät EU-jäsenyyttä vastaan kansanäänestyksessä. Mummi on kertonut, että vastaan äänestäminen oli monelle sydämenasia, sillä jäsenyyden pelättiin vaikuttavan maatalouteen ja porotalouteen.”

Suvussa monen mielipide on nyt muuttunut, mutta syynä siihen ei ole pelkästään Alametsän uravalinta.

”Sitä arvostetaan, että EU on tuonut vakautta, turvallisuutta ja rauhaa. Vaikka maailmalla kuohuu, EU:ssa on pystytty hoitamaan asiat sovinnollisesti, eikä konflikteja ole ollut samalla tavalla.”

Samaan aikaan kun EU-jäsenyys on tuonut vakautta Eurooppaan, rauhan edistäminen motivoi Alametsää mepin työssä kaikkein eniten. EU:n täytyy toimia asiassa myös rajojensa ulkopuolella.

Alametsän mielestä tärkeää rauhan lisäämisessä on, että kaikkia ikäryhmiä ja yhteiskunnan jäseniä kuullaan päätöksenteossa. Konflikteja niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisesti voitaisiin ehkäistä nuorten kautta.

”Nuoret ovat maailmalla suuri väestöryhmä, mutta heitä kuullaan vain vähän. Kun oma ääni on vaikea saada kuuluviin ja nuorilla ei ole työtä ja ruokaa, se voi aiheuttaa ääriajattelua ja kiihdyttää konflikteja. Tämä taas johtaa sotiin ja pakolaisuuteen.”

”Esimerkiksi Somaliassa 70 prosenttia väestöstä on nuoria.”

Alametsä pureutuu näihin teemoihin EU-parlamentin ulko­asiainvaliokunnassa, jonka jäsen hän on. Tukea työhönsä hän saa omalta Eurooppa-puolueeltaan, jonka hän kokee poliittiseksi kodikseen.

”Vihreät on Eurooppa-myönteinen puolue, joka säilyttää rauhanomaista yhteistyötä. Tämä on minulle tärkeää. Olen myös iloinen työstä, jota vihreät on pitkään tehnyt ilmastonmuutosta vastaan.”

Kari Salonen
Koronavirus pakotti mepit töihin kotimaihinsa keväällä. Etätyöskentely äänestyksineen on mennyt Alametsän mukaan suhteellisen hyvin, ja asioita on saatu eteenpäin. Hän toivoo, että koronakriisi jättäisi jäljen EU-parlamentin työhön ja meppien lentäminen vähenisi.

Ennen europarlamenttiuraa Alametsä työskenteli mielenterveysalan järjestöjen projekti­päällikkönä Suomessa. Hän lanseerasi Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, jolla tavoitellaan nopeampaa pääsyä mielenterveyspalveluihin.

Vaikka Suomessa keskustelu mielenterveydestä on lisääntynyt, kaikkialla Euroopassa näin ei ole.

Alametsä aloittaa Euroopan mielenterveyskoalition varapuheenjohtajana syksyllä ja haluaa saada EU-päättäjät havahtumaan, kuinka suuresta asiasta mielenterveysongelmissa on kysymys.

”EU rahoittaa monien sairauk­sien tutkimusta, mutta mielenterveyteen rahaa annetaan hyvin vähän, vaikka se on keskeinen kansanterveys­kysymys. Mielenterveyden ongelmat ovat tällä hetkellä Euroopassa suurin kasvava syy sairauseläkkeisiin – Suomessa suurin syy.”

Alametsä on nähnyt läheltä sen, mitä hoitamattomat mielenterveysongelmat voivat aiheuttaa. Hän koki Jokelan koulusurmat 15-vuotiaana.

”Äidin avioliiton myötä muutimme Jokelaan. Vuonna 2007 koulussa tapahtui koulusurma. Moni, myös ystäväni, kuoli. Selvisin tapahtuneesta, mutta se vaikutti todella paljon omaan maailmankuvaani. Ajatus siitä, että moni hoitoa tarvitseva ei saa hoitoa ja miten huonosti perheissä voidaan.”

”Suomessa minulla on kokemusta, että mielenterveydestä on vaikea puhua. Meillä on ollut tapana mennä metsälle viinapullon kanssa, kun on vaikeaa.”

”Mielenterveyden hoito tulisi nähdä Euroopassa ihmisoikeutena. EU:ssa neljä prosenttia bruttokansantuotteesta menee vuosittain mielenterveyden hoitamattomiin ongelmiin, eli tämä on myös taloudelle ongelma. Toivon, että Eurooppaan saataisiin Terapia­takuuta vastaava liike.”

Vaikka Alametsä on viettänyt aikuiselämänsä Etelä-Suomessa, veri vetää säännöllisesti maaseudun rauhaan ja lapsuuden maisemiin Kainuuseen.

”Vaikka asun Helsingissä, niin välillä on ollut hankala sopeutua. Sydän ja juuret ovat muuallakin kuin kaupungissa.”

Kun puhutaan maaseudun roolista EU-päätöksenteossa, Alametsä nostaa esiin luonnon ja sen monimuotoisuuden. Maa- ja metsätalous eivät ole Euroopassa vielä riittävän kestäviä.

Unionin vihreän kehityksen ohjelma Green Deal työntää myös Suomea hellävaraisesti eteenpäin kestävämmällä polulla.

”Luonto on meille suomalaisille rakas. Se on iso syy, miksi haluamme maaseudulla elää. On tärkeä tuoda ruuantuotanto luonnon kannalta kestävälle tasolle. Suomessakaan emme ole saaneet lajikatoa pysähtymään, ja esimerkiksi monien lintulajien määrät ovat kaventuneet.”

”Pidän omavaraisuutta ja omaa ruuantuotantoa EU:n sisällä tärkeänä. Se on kriisi­tilanteissa turvallisuus­kysymys.”

Ilmastokeskustelussa Alametsä haluaa kääntää katseen EU-toimien lisäksi koko maapalloon.

”Ilmastonmuutoksen torjumisessa tärkeintä on saada globaalit nettopäästöt laskuun. Omassa työssäni en ole keskittynyt siihen, saako Kainuussa syödä lihaa ja ajaa autoa. Minulle oleellisinta on, mitä koko maailmassa tapahtuu. Kuten se, miten EU:n kauppasopimuksissa otetaan ilmastotavoitteet huomioon, ja se, miten kaikki suurvallat saadaan toteuttamaan Pariisin ilmastosopimusta.”

Alametsä painottaa, että lisääntynyt ilmasto- ja ympäristökunnianhimo pitää tehdä kaikille oikeudenmukaisesti.

”Kaikki maat joutuvat muuttamaan toimintatapojaan. Se on tehtävä reilusti: ilmaston kannalta haasteelliset alat eivät voi yhtäkkiä loppua siten, että ihmiset jäävät tyhjän päälle. Mutta jos emme onnistu hallitusti muuttamaan sitä, miten yhteiskunta toimii, muutos tulee ilmastokriisin myötä hallitsemattomasti.”

Jos muutokseen ei varauduta ajoissa, käsillä on koronan kaltainen tilanne.

”Ilman varautumista ihmisiä lomautetaan, ja yhtäkkiä menee työpaikkoja alta, kuten näimme koronakriisissä. Helppoa olisi, jos ei tarvitsisi muuttaa mitään, mutta me tiedämme, että on pakko.”

Kari Salonen
"Euroopan parlamentissa ja valtuustossa pidän eniten siitä, kun saadaan aikaan jokin käytännön parannus ihmisten arkeen."

Alviina Alametsä

  • Aloitti Euroopan parlamentin jäsenenä helmikuussa Britannian EU-eron astuttua voimaan.
  • 27-vuotias.
  • Asuu Helsingin Vuosaaressa avopuolisonsa vihreiden varapuheenjohtajan Jaakko Mustakallion kanssa.
  • Syntynyt Tampereella, viettänyt varhaislapsuutta Hyrynsalmella.
  • Työskennellyt Mielenterveyspoolin projektipäällikkönä, Pekka Haaviston avustajana ja presidentti Martti Ahtisaaren perustamassa CMI:ssä.
  • Kaupunginvaltuutettu Helsingissä.
  • Harrastaa retkeilyä, vaellusta ja avantouintia.
  • Haaveilee ajamisesta Kilpisjärvelle ja sukeltamisesta Jäämerellä.

Lue lisää

Keskustan Joonas Könttä teilaa Vihreiden mallin valikoivasta asevelvollisuudesta – "Vaarantaisi koko isänmaan turvallisuuden"

Maatalouspolitiikan osaaminen heikkenee

Ympäristökomissaari pettyi EU:n maatalousuudistuksen etenemiseen ja vihjaili sen perumisella – maatalousministerit kummastelivat lausuntoa: "Olemme edenneet merkittäviä askeleita"

Maitotuotteiden korona-ajan kysyntä ylittänyt odotukset – "Keväällä povattu katastrofi ei toteutunut"