Miksi en saa unta? Kaupungeissa nukutaan huonommin kuin maaseudulla, mutta joskus unettomuudesta on jopa hyötyä – "Suden hetken yö voi olla merkki paremmasta päivästä" - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Miksi en saa unta? Kaupungeissa nukutaan huonommin kuin maaseudulla, mutta joskus unettomuudesta on jopa hyötyä – "Suden hetken yö voi olla merkki paremmasta päivästä"

Unettomuus tuskastuttaa. Yhdestä huonosti nukutusta yöstä kannattaa silti olla kiitollinen, sanoo professori. Kasvissyöjät nukkuvat tehokkaammin kuin sekasyöjät.
Kari Salonen
Unettomuudesta kärsivät Suomessa eniten 30–60-vuotiaat naiset. Yhden unettoman yön takia unilääkettä ei kannata ottaa, sillä ne vähentävät syvää unta.

Levoton yö takana? Et ole ainut.

Viime yönä kolmasosa suomalaisista nukkui huonosti.

Stressi ja ahdistuneisuus ovat yleisin syy unettomuuteen, kertoo unitutkimukseen erikoistunut professori ja neurologi Markku Partinen. Häneltä ja Anne Huutoniemeltä julkaistaan elokuussa uniterveydestä kertova kirja nimeltä Nuku hyvin.

Pitkäkestoista unettomuutta tavataan noin kymmenellä prosentilla suomalaisista.

Kaupungeissa nukutaan keskimäärin huonommin kuin maaseudulla. Oletus on, että taustalla vaikuttaa erilainen elämäntapa, tutkimustuloksia läpikäynyt Partinen toteaa.

”Maaseudulla asuva ihminen ymmärtää luonnostaan, ettei jokainen päivä ole samanlainen. Säät vaihtelevat, voi tulla äkillisiä vastoinkäymisiä. Ne ymmärretään osaksi elämää. Kaupungissa mentaaliset muutokset koetaan voimakkaammin.”

Stressistä ja unettomuudesta voivat seurata lieveilmiöt: kipulääkkeet ja piristeiden käyttö. ”Mitä enemmän urbanisoitumista, sitä enemmän unettomuusoireita. (Pentti) Linkola oli oikeassa monessa asiassa.”

Myös ympäristön liika puhtaus voi altistaa uniongelmille. Ne, joilla on kotieläimiä, saivat eräässä tutkimuksessa harvemmin narkolepsian. On epäsuoraa näyttöä siitä, että eläimet suojaavat myös aivojen toimintaa, Partinen toteaa.

Pihalla kotkottavat kanat voivat siis kenties omalla tavallaan myös edesauttaa hyvää unta.

Univaikeuksista kärsivä on Suomessa tyypillisesti 30–60-vuotias uranainen.

”Tyypillistä unettomille on tunnollisuus. Unettomat ovat erittäin tunnollisia ja tekemättömät asiat kannetaan kotiin. Kaikki pitää tehdä ajoissa, eikä jatkoaikaa voi pyytää”, Partinen sanoo.

”Suomessa naiset ovat ylitunnollisia. Suomalainen nainen ei ikinä jätä mitään tekemättä.”

Myös synnyttäneellä naisella unettomuus voi jäädä päälle. Siihen on monta syytä.

Yksi on raudanpuutos. Oireina ovat esimerkiksi levottomat jalat. ­”Jokainen synnyttänyt nainen menettää huomattavasti kudosrautaa.”

Suomi on nukkumisen kannalta hankala maa.

Valoisien kesäöiden ja pimeiden talvipäivien haasteet kokevat etenkin maahanmuuttajat.

”Afrikasta ja arabimaista tulevilla on hyvin monella aikamoisia ongelmia tottua Suomen ilmanalaan.”

Geenit helpottavat sopeutumista. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa asuvat kolttasaamelaiset ovat geneettisesti sopeutuneet siihen, että talvella nukutaan ja kesällä valvotaan.

”Heidän geenikantansa on sellainen, että unen ja valveen rytmi muokkautuu vuodenajan mukaan.”

Kun eteläsuomalainen muuttaa pohjoiseen, voi kaamokseen tottuminen olla melkoinen haaste.

Pääsääntöisesti Suomessa kuitenkin nukutaan suhteellisen hyvin, Partinen muistuttaa. Unilääkkeitä käytetään meillä vähemmän kuin Ruotsissa tai Islannissa.

Seuraavaksi Partinen sanoo jotakin yllättävää. Kasvissyöjät nukkuvat tehokkaammin kuin sekasyöjät. He siis tarvitsevat vähemmän unta. Syytä tähän ei tiedetä, hän kertoo.

Myös luonnossa lihansyöjät tarvitsevat enemmän unta. Pisimpään maailmassa nukkuvia eläimiä ovat lepakot ja leijonat. Lepakot syövät hyönteisiä, leijonat lihaa.

Luonnossa kasvissyöjien pitää käyttää paljon aikaa syömiseen saadakseen ravinnostaan tarvitsemansa energian: ne syövät lähes kellon ympäri.

Vähiten unta tarvitsee kirahvi. Myös lehmä nukkuu vähän, vain kolme–­viisi tuntia vuorokaudessa.

Tilapäinen unettomuus kuuluu ihmisen elämään. Silti herääminen murehtimaan tuskastuttaa.

Öisin ongelmat tuppaavat tuntumaan vuoren kokoisilta.

Kun työ on loppurutistuksen jälkeen saatu maaliin, olo on hetken seesteinen. Sen jälkeen ajatukset voivat lähteä taas laukkaamaan. Olivatko ratkaisut sittenkään oikeita?

Aamuyöstä niin sanotulla suden hetkellä voi herätä murehtimaan, eikä uni tule.

Jos yöllä herää eikä nukuta, kannattaa laittaa valo päälle ja lukea esimerkiksi kirjaa tai lehteä. Väkisin ei kannata yrittää nukahtaa, Partinen neuvoo.

Suden hetken yö voi olla merkki paremmasta seuraavasta päivästä, hän lohduttaa.

Hän ottaa esimerkiksi hiihtäjälegenda Marjo Matikaisen. Ennen Calgaryn talviolympialaisten viiden kilometrin hiihtoa Matikaisella oli takanaan hirveä yö: hän kertoi ennen kisaa antamassaan haastattelussa, kuinka ei ollut nukkunut juuri lainkaan.

Unetkin olivat olleet painajaisia.

Matikainen hiihti – ja voitti olympiakultaa. ”Todennäköisesti Matikainen oli huonosti nukutun yönsä aikana etukäteen hiihdellyt rataa. Aivot olivat valmistautuneet kaikkeen mahdolliseen”, Partinen sanoo. ”Mentaalisesti hän oli todella hyvin valmistautunut.”

Ihminen voi kokea REM-unen aikana aivoissa tapahtuvan asioiden käsittelyn vilkkaina unina tai painajaisina. Seuraavana päivänä ihminen on entistä valmiimpi kohtaamaan traumoja ja kriisejä.

Vaikka kuvittelisi olleensa valveilla miettimässä asioita tuntikausia, aikaa on voinut kulua odotettua vähemmän, Partinen selittää. Unessa kello käy nopeammin. Jos ihminen on yöllä minuutin hereillä, se saattaa tuntua puolelta tunnilta.

Partinen opettaa myös urheilijoita. ”Jos edellisen yön nukkuu huonosti, pitäisi sanoa että jee, olipahan huono yö! Nyt päivä menee hyvin.”

Yhden huonosti nukuttavan yön takia unilääkettä ei kannata ottaa, Partinen sanoo. ”Kaikki unilääkkeet vähentävät REM-unta ja syvää unta. Valmistautuminen seuraavaan päivään on huonompaa ja aivan varmasti suorituskykykin huonompi.”

Pitkittynyt unettomuus on kuitenkin toinen juttu. Se vaikuttaa jo haitallisesti suorituskykyyn ja tällöin unilääkkeistä on apua.

Suomi osallistuu kansainväliseen tutkimukseen, jossa kerätään tietoa koronaepidemian vaikutuksista uneen. Kysely on täysin anonyymi. Voit osallistua vastaamalla tästä linkistä.

Kyselyyn voi vastata 15.7. saakka.­

Lue lisää

Valoisat kesäyöt valvottavat monia, mutta suurempi ongelma on nykyajan elämänmeno – "Uni ja nukkuminen eivät ole ulkoavaruuden juttuja, vaikka ufomeiningiltä ne nykyään tuppaavat kuulostamaan"

Puolet viljelijöistä kokee työniloa – stressi ja psyykkiset oireet hieman vähentyneet

Koronan jälkeen uusi uljas maailma

Tunnistatko oman uniporttisi? Asiantuntija kertoo, miten voi selvittää itselleen sopivimman nukkumaanmenoajan