Ihmiset & kulttuuri

Tiedätkö, mistä tulee sanonta maitojunalla kotiin palaamisesta? – maitolaiturit ovat kadonneet rautatieasemilta, mutta eivät tienvarsilta

Maitolaiturit elävöittävät maaseudun kulttuuriympäristöä siellä, missä niitä vielä on. Niille on sijoittunut monenlaista sosiaalista toimintaa.
Jaana Kankaanpää
Maitolaiturit tunnetaan myös muissa Pohjoismaissa, Virossa ja muuallakin Euroopassa. Tällainen maitolaituri katselee ohikulkijoita Lappeenrannan Melkkolassa.

Meijereiden perustaminen oli vilkasta jo 1900-luvun alussa. Toiminnan kehittyessä oli kehitettävä myös tapoja maidon keräämiseen tiloilta.

Siellä missä rataverkko oli, maitoa kuljetettiin keräysastioissa junalla meijeriin. 1910-luvulla maitokuljetukset junalla Helsinkiin ja Pietariin lisääntyivät erityisen paljon.

Juniin rakennettiin pimeitä ja lämpöolosuhteiltaan tarkoituksenmukaisia maitovaunuja. Monelle asemalle rakennettiin maitolaitureita lähelle raidetta. Junan maitovaunu pysähtyi laiturin viereen, ja maitorahti saatiin nopeasti lastattua.

Hitaasti kulkevaa paikallisjunaa kuvaava maitojunanimitys lienee saanut alkunsa junissa tehtävistä maitokuljetuksista ja maidon lastaamisesta asemilla.

Riskitöntä maidon vieminen junalla ei kuitenkaan ollut. Maito ennätti joskus pitkän kuljetusmatkan aikana pilaantua. 1920–1930-lukujen paikallislehdissä oli valitettavan useita mainintoja, kuinka maitolaiturilla istunut tai junan ovesta kurkottanut matkustaja oli junan asemalle saapuessa ruhjoutunut maitolaiturin ja junan väliin.

Juna-asemien maitolaiturit olivat tärkeä tapaamispaikka niin iloisille kuin surullisillekin tapaamisille. Sen äärellä tapasivat matkalle lähtevät seurueet ja samasta paikasta lähti myös surusaatto hautausmaalle.

Maidon kuljettaminen maanteillä käynnistyi erityisesti sotien jälkeen. Avolavakuorma-autot noutivat maidon tonkissa eli -pystöissä. Lastaus- ja purkutyötä varten tarvittiin koroke, maitolava, jolta pystöt saatiin nostettua kuorma-auton lavalle.

Vuoden 1949 lopussa Suomessa toiminnassa oli jo 427 osuusmeijeriä ja maidonmyyntiosuuskuntaa.

Maantienvarsien maitolaitureiden seuraava kehitysvaihe oli katettujen maitolaitureiden rakentaminen. Katokset suojasivat maitotonkkia auringolta, mutta maitolaitureille alkoi kehittyä myös oma kulttuurinsa.

Viimeinen kehitysvaihe ennen 1970-luvulla alkanutta imu- ja säiliötyhjennysten aikakautta oli lämpöeristettyjen, yleensä lasikuitupintaisten, pystösuojien rakentaminen.

Jaana Kankaanpää
Hinkkipukki, kannulava, meijeripukki, tonkkalava, maitokoppi, maitomökki, kurripaari, maitsikka. Maitolaituria kutsutaan eri puolella Suomea eri nimillä. Tällainen maitolaituri on pystyssä valtatie 2:n varrella Humppilassa Kanta-Hämeessä.

Maitolaitureita on rakennettu ympäri Suomen varsin samannäköisiksi, joten niiden mallipiirustuksia on ollut helposti saatavilla.

Usein maitolaituri pystytettiin talkoilla. Rakentamiseen osallistui väkeä jokaiselta laituria käyttävältä tilalta.

Suomessa maitolaiturit on rakennettu yleisimmin puusta, puu- tai betonijalustalle. Laitureita on rakennettu on suora- ja viistoseinäisinä, sekä pysty- että vaakalaudoituksella. Suosituimmat mallit ovat pulpetti- tai harjakattoisia ja huovalla päällystettyjä.

Vuoden 1968 Pidä Suomi siistinä -kampanjan aikana nelostien varrella olevia maitolaitureita maalattiin sammaleenvihreiksi tai hiekanharmaiksi, räystäs- ja nurkkalaudat valkoisiksi. Värit yleistyivät myös muualla.

Jaana Kankaanpää
Maitolaiturin pystyttämiseen ei tarvita rakennuslupaa, mutta kannattaa varmistaa tien ylläpitäjältä ohjeet sen sijoittamiseen tienvarteen. Tämä maitolaituri sijaitsee Someron Terttilässä.

Vuonna 1970 Suomessa oli noin 90 000 maitolaituria, mutta 1970-luvulla siirryttiin maidon tilakohtaiseen säiliökeruuseen, joka teki maitolaitureista tarpeettomia. Maitolaitureiden ympärille kehittynyt maaseutukulttuuri piti ne kuitenkin edelleen maanteiden varsilla.

Maitolaiturit ovat toimineet erityisesti nuorison kokoontumispaikkana sekä linja- tai kauppa-auton odotuspaikkana sekä myös käytetty tienviitoina, maamerkkeinä, ilmoitustauluina, postilaatikoiden kiinnityspaikkoina, vaalimainosten kiinnityspaikkoina ja yleisinä nojailupaikkoina.

Lue lisää

Maitolaiturimuseo on Euroopan pienin – maitoaiheinen näyttely ja taideteokset löytyvät Tampereelta pohjoiseen

Keinutuoli oli talon arvoistuin – Isäntä ja emäntä menivät sen käyttäjinä lasten edelle

Liinavaatekaappi on emännän ylpeys

Suositut linnut pitivät Nuutajärven tehtaan pystyssä