Rikosuhripäivystys: Ihmiskaupan uhri jää usein ilman oikeutta — viranomaisten erikoisosaamiselle on tarvetta - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Rikosuhripäivystys: Ihmiskaupan uhri jää usein ilman oikeutta — viranomaisten erikoisosaamiselle on tarvetta

Vaarassa ovat erityisesti ulkomaalaiset työntekijät, joiden oleskelulupa voi olla kiinni työpaikasta.
Jukka Pasonen
Viranomaisten erikoisosaamisesta on apua hyväksikäytön tunnistamisessa.

”Asiakkaamme pelkäävät usein hakea apua tilanteeseensa”, sanoo Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila.

Rikosuhripäivystyksen mukaan viime aikoina esiin tulleet epäkohdat ravintola- ja siivousalalla ovat tuoneet ongelmat näkyvämmiksi. Keskustelun seurauksena ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön on herätty ja se on otettu tosissaan.

Hyväksikäytöstä ilmoittamisessa on kuitenkin monenlaisia esteitä. Esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijälle ei ole maksettu palkkaa saatetaan pitää palkkariitana eikä tapausta aleta selvittää.

”Useat asiakkaamme on käännytetty pois poliisiasemalta, kun he ovat menneet ilmoittamaan hyväksikäytöstä. Kun näin tapahtuu, voi vakavakin rikos jäädä tutkimatta.”

Alipalkkausta itsessään ei ole kriminalisoitu, mutta ulkomaisiin työntekijöihin kohdistuvaa alipalkkausta, vapaapäivien epäämistä ja liian pitkiä työpäiviä voidaan pitää esimerkiksi työsyrjintänä tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä.

Rikosuhripäivystyksessä pidetään ongelmallisena sitä, että tapaukset tulkitaan usein siviilioikeudelliseksi palkkariidaksi tutkimatta, voiko taustalla olla rikos. Kun tapauksia jää tutkimatta, mahdollisesti järjestelmällinen toimintamalli voi jatkua.

Erityisen riskialttiita ovat ulkomaiset työntekijät, joiden oma tai perheen oleskeluoikeus riippuu työstä. Myös palautusta pelkääville turvapaikanhakijoille saatetaan lupailla oleskelulupaan vaikuttavaa työsopimusta

"Tällaisten sopimusten eteen asiakkaamme ovat joutuneet työskentelemään ilmaiseksi ja ilman lakisääteisiä vapaita tai jopa maksamaan työsopimuksesta työnantajalle”, Marttila kertoo.

Pahimmassa tapauksessa hyväksikäytölle altistavat tekijät voivat kääntyä uhria vastaan.

”Joidenkin kohdalla asiakkaan tarinan uskottavuuteen on voinut vaikuttaa se, että hän on saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen. Kokemuksemme mukaan moni ymmärtää joutuneensa hyväksikäytetyksi juuri siinä vaiheessa, kun luvattua oleskelulupaa ei tulekaan – ja päätyy ilmoittamaan asiasta viranomaisille silloin, kun toivoa oleskeluluvasta tai sen jatkosta ei enää ole.”

Rikosuhripäivystyksen mukaan erikoisosaamisesta hyväksikäytön torjumisessa on hyviä kokemuksia ja sitä kaivattaisiin lisää.

Esimerkiksi Helsingin poliisissa vuodenvaihteessa aloitti työperäiseen hyväksikäyttöön erikoistunut ryhmä. Sen ansiosta tutkintoja on aloitettu aiempaa tehokkaammin ja rikoksen uhria on tiedotettu paremmin siitä, miten tutkinta etenee.

Kesäkuussa rikosuhripäivystykseen otti yhteyttä yli 300 ihmiskaupan tai sen kaltaisen hyväksikäytön uhriksi joutunutta.

Suurinta osaa heistä oli hyväksikäytetty työssään. Joukossa oli myös seksuaalisessa tarkoituksessa hyväksikäytettyjä, avioliittoon pakotettuja tai muuten lähisuhteessaan hyväksikäyttöä kokeneita.

Lue lisää

HS: Pääkaupunkiseudulla useita alaikäisiä ihmiskaupan uhreja

Lahtelaiselle ravintoloitsijalle syytteet ihmiskaupasta –  12 tunnin työpäiviä ja maksamattomia palkkoja, ei vapaapäiviä

Maahanmuuttovirasto: Suomessa tunnistettiin viime vuonna ennätysmäärä ihmiskaupan uhreiksi joutuneita

Marjayrittäjän ihmiskauppasyytteitä puidaan Vaasan hovioikeudessa