Kuntajohtaja ei ole enää eläkevirka — Tähyävätkö kuntajohtajat suurempiin saappaisiin? - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Kuntajohtaja ei ole enää eläkevirka — Tähyävätkö kuntajohtajat suurempiin saappaisiin?

Yllättävän monessa kunnassa tai kaupungissa johtaja on vaihtunut tai vaihtumassa puolen vuoden sisällä.
Carolina Husu
Maaliskuussa Ypäjän kunnanjohtajana aloittanut Tatu Ujula näkee, etteivät kunnat hae enää kunnanjohtajia niin sanottuihin eläkevirkoihin.

Viimeisen puolen vuoden aikana yllättävän monet kunnat ovat hakeneet kunnanjohtajaa. Humppila, Urjala, Laitila, Raisio, Salo, Askola, Pyhäntä, Kannus ja Seinäjoki nyt ensin mainittuna.

Listalta löytyy niin pieniä maalaiskuntia kuin suurempia kaupunkejakin.

Osa kunnanjohtajista on jäämässä eläkkeelle ja heille etsitään jatkajaa, toisissa kunnissa kunnanjohtaja siirtyy yritysmaailmaan ja joissain tilanteissa kunnanjohtajat haluavat vain vaihtaa maisemaa.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola­-Sjöblom kertoo kunnanjohtajan roolin olevan edelleen hyvin merkityksellinen suomalaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta myös kuntasektorin haasteet ovat yhä kovempia.

”Kunnanjohtajalla on erittäin merkittävä rooli kunnassa. Työ on muuttunut viime vuosina hektisemmäksi ja haasteet ovat moninkertaistuneet. Talouden kanssa kamppailu on melkein jokapäiväistä kaikin kokoisissa kunnissa.”

”Verrattuna yritysjohtajaan kunnanjohtajan tehtävä on monisäikeisempi, kun siinä on mukana ammatillinen henkilöstö ja poliittiset päättäjät. Kunnanjohtajan työ on haastavaa, mutta samalla monipuolisuudessaan ja laaja-alaisuudessaan varmasti mitä antoisinta.”

Kuntaliitossa tehtyjen kuntajohtajakyselyjen perusteella voidaan todeta, että kuntajohtajat ovat keskimäärin hyvin sitoutuneita työhönsä ja tekevät sitä pitkäjänteisesti.

”Enemmän tai vähemmän kuntajohtajat ovat aina töissä. Kunnanjohtajan työ on aina pitkäjänteistä, mutta johtajia on niin monenlaisia – niin kuin on kuntiakin. Osalle pienten kuntien johtaminen voi toimia ponnahduslautana uusiin haasteisiin, mutta uskon, että kaikki tekevät kyllä johtajan työtä koko sydämellään.”

Kuntajohtajien joukossa on nähtävissä erityyppisiä kuntajohtajia.  ”Osa on niitä, jotka hakevat aktiivisesti uusia haasteita, osa taas pysyy pitkäänkin samassa kunnassa hakeutumatta uusiin tehtäviin.”

Kuntajohtajien keski-ikä ei juuri ole vaihdellut 12 vuoden aikana. Tällä hetkellä kuntajohtajien keski-ikä on 51,6 vuotta.

”Nuorempia kuntajohtajia hakee ja usein valitaan pienempiin kuntiin. Kunnissa haetaan eri vahvuuksia, ja joissakin kunnissa on päädytty valitsemaan hakijoiden joukosta omaan kuntaan sopiva aktiivinen nuori kuntajohtaja.”

”Kunnanjohtaja ei ole välttämättä enää elämäntehtävä tai ainut asia elämässä. Nuoremmat kuntajohtajat haluavat, että nykyään on muutakin elämää kuin vaan se työ.”

Paljon on ollut keskustelua siitä, että minkä mittainen pätkä kunnanjohtajan olisi hyvä olla samassa paikassa. Mielipiteitä on yhtä paljon, kun kuntajohtajia tai asiantuntijoitakin.

”Useimmiten kunnat hakevat uutta kunnanjohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen, kehittämään kuntaa pitkäjänteisesti. Siksi olisi eduksi, että kunnanjohtaja sitoutuisi kuntaansa vähintään valtuustokaudeksi, mielellään pidemmäksikin aikaa”, summaa Pekola-Sjöblom ajatuksensa aiheesta.

26-vuotias Tatu Ujula aloitti työnsä maaliskuussa Ypäjän kunnassa. Hän näkee kunnanjohtajan roolin muuttuneen viime vuosien aikana, vaikka hänellä itsellään on toistaiseksi kokemusta kunnanjohtajana vain muutamia kuukausia.

”Kunnanjohtajan roolista on tullut enemmänkin keulakuva ja aktiivinen viestijä. Enää ei riitä, että tekee pelkkää työtä toimistosta käsin vaan pitää olla mukana kuntalaisten arjessa.”

Ujulan mukaan kunnat hakevat nykyään myös erilaisia asioita kuten sosiaalisen median aktiivisuutta ja osallistavaa johtajaa eikä esimerkiksi vain lakitietoa osaavaa työhuoneessa istujaa. Nykyään kunnanjohtajilta vaaditaan laajempaa osaamispohjaa.

”Yhteiskunta on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Muutosjohtajuus on avainasemassa, sillä koko ajan yhteiskunta muuttuu.”

Eläkkeelle on siirtymässä Kuntaliiton selvityksen mukaan lähivuosina noin 25 prosenttia kuntajohtajista, mikä tulee näkymään vähitellen johtajien ikärakenteen muutoksena.

”Toki kuntasektorilla varmasti tapahtuu toiminnallisia muutoksia, kun pitkän ajan toimijat ovat tottuneet tekemään asioita jollain tietyllä tavalla. Nyt kun tulee uusia johtajia, joilla on omat tapansa tehdä asioita. Tässä saumakohdassa voi jotkin perinteet muuttua.”

Varsinkin pienillä paikkakunnilla kunnanjohtajien pestit ovat välillä hyvin tuulisia paikkoja. Mitä mieltä tästä väitteestä on noin 2 300 asukkaan Ypäjän kunnanjohtaja?

”Sanoisin, että samassa kunnassa pitäisi olla vuosia, että voi saada asioita pitkäjänteisesti eteenpäin. En kannata määräaikaisia virkasuhteita, koska se ei välttämättä palvele sen paremmin kuntaa kuin kunnanjohtajaakaan.”

Ujula myöntää myös, että Ypäjän kunnan johtopaikka on juuri nyt hyvä, mutta ei eläkevirka.

”Tällä hetkellä kunnanjohtajan paikka tuntuu hyvältä, mutta en näe, että henkilöitä enää edes valitaan eläkevirkoihin. Kunta-alalla tulee kuitenkin muistaa, että maltti ja rauhallisuus palkitaan.”

Suomen kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on samoilla linjoilla: kunnanjohtajan tehtävä on muuttunut. Siinä samassa ovat muuttuneet myös tehtäviin hakijat ja itse tehtävä.

”Kunnanjohtajan työpaikka on nykyään työ siinä missä muutkin työt. Uraa voidaan tehdä välillä myös muilla aloilla eikä pelkästään sitouduta yhteen kuntaa muutamaksi kymmeneksi vuodeksi,” tuumii Karjalainen.

Hän listaa myös kuntien haasteita, jotka vaikuttavat siihen, että kuntajohtajat miettivät uran suuntaamista suurempiin kuntiin tai yritysmaailmaan.

”Taloustilanne on tietenkin yksi asia. Tilanne on hankala kunnan koosta riippumatta. Toinen asia on väestökato. Suuressa osassa kuntia asukkaat vähenevät ja sitä myöten se vaikuttaa myös taloudelliseen tilanteeseen.”

Karjalaisen mukaan kunnanjohtajan tehtävä on ollut aikamoisen muutoksen alla 10–15 vuoden aikana.

Lisäksi Karjalaisen mukaan yksityinen sektori on aktivoitunut myös kuntapuolelle ja hakee aktiivisesti työntekijöitä kunnista.

”Yksityinenkin sektori alkaa huomata, että kuntapuolella on hyviä työntekijöitä heidän johtotehtäviinsä, ja he laajentavat aluettaan, josta etsivät työntekijöitä. Usein on käynyt juuri niin, että kunnanjohtajia on kysytty yritykseen töihin.”

Karjalainen pohtii myös, että mikä on kunnan rooli tulevaisuudessa ja kuinka kauan kuntajohtajan pitäisi pysyä aloillaan oppiakseen kunnan hallinnon koukerot.

”Erinäisten uudistusten myötä täytyy miettiä tarkkaan, että mikä on kunnan rooli.”

Joensuun kaupunginjohtajalle on ilmeistä, että lyhyt pätkä kunnanjohdossa on vain pintaraapaisu.

”Jos kuntajohtaja on kaksi vuotta samassa paikassa, niin se on vain pintaraapaisu. Sanoisin, että kyllä samassa paikassa pitäisi olla enemmän kuin neljä vuotta.”

Kuntajohtajien muuttunut työnkuva ei ole vaikuttanut hakijoiden määrään, ainakaan negatiivisesti.

Eri puolilla Suomea kunnanjohtajan paikoista on kiinnostuneita toki eri määrä, mutta tällä hetkellä hakijoita on keskimäärin 15 henkilöä per kunta. Aiemmin kunnanjohtajan tehtävistä on ollut kiinnostusta noin 13 henkilöllä per kunta, joten kiinnostus kyseiseen tehtävään on hieman noussut.

Positiivisia yllätyksiäkin löytyy. Esimerkiksi Pirkanmaalla sijaitsevaan Urjalan kuntaan hakijoita oli yhteensä jopa 33. Urjalan nykyinen kunnanjohtaja Hannu Maijala jää eläkkeelle.

Tähyävätkö kunnanjohtajat aina suurempiin saappaisiin?

Lue lisää

Yle: Kymmenissä kunnissa valtaa siirretty poliittisilta päättäjiltä kunnanjohtajalle lain vastaisesti

Suomen nuorin kunnanjohtaja kyseenalaistaa, miksi valtion virastojen täytyy sijaita välttämättä Helsingissä, eikä esimerkiksi Ypäjällä

Kunnat delegoivat päätöksentekoaan kunnanjohtajille poikkeusoloissa

Saako lapsi ruokailuunsa tukea etäopetuksessa – menettely riippuu täysin kunnan linjauksesta