Josefiina Varis on oman alan kesätöissä ja pohdiskelee kanttorin uraa – lämmin sää lisää haastetta urkuparvella työskentelyyn - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Josefiina Varis on oman alan kesätöissä ja pohdiskelee kanttorin uraa – lämmin sää lisää haastetta urkuparvella työskentelyyn

Kankaanpään seurakunnan kesäkanttori pohti lukiossa luonnontieteiden ja musiikin opintojen välillä.
Sanne Katainen
Kankaanpäästä kotoisin oleva Josefiina Varis tähtää kanttorin uralle, ja häntä kiinnostaisi työskennellä pienellä paikkakunnalla. Kirkkomusiikin opiskelijana hän on oman alansa töissä Kankaanpään seurakunnan kesäkanttorina.

Kun kesäkanttori Josefiina Varis on töissä, hänet tapaa todennäköisimmin urkuparvelta kotikaupunkinsa Kankaanpään kirkossa Pohjois-Satakunnassa.

"Työnhaku meni suunnilleen niin, että kysyin, pääsisikö tänne töihin, ja pääsin", 20-vuotias Varis kertoo.

Hän oli ehtinyt kerätä kokemusta myös kanttorin töistä jo viime vuoden kesällä Parkanon seurakunnassa.

Varis pääsi heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen opiskelemaan kirkkomusiikkia Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan, ja nyt opintoja on takana vuosi. Kesäkanttorin työ antaa mahdollisuuden soveltaa oppeja käytännössä.

Kun Variksen tämän kesän kesätyö alkoi, kirkot saivat jo avata ovensa yli kymmenelle kävijälle. Turvaväleistä tosin pidetään kesälläkin huoli, ja siksi kirkkoon on ripoteltu virsikirjoja osoittamaan sallittuja istumapaikkoja Jumalanpalvelukset striimataan edelleen verkkoon.

Varis aloitti viulunsoiton 7-vuotiaana ja opetteli itsekseen soittamaan pianoa. Musiikki on ollut sen jälkeen hänen elämässään jatkuvasti läsnä, ja Kankaanpään musiikkiopiston kasvatti ehti teinivuosinaan saada esimerkiksi Vuoden nuori satakuntalainen pelimanni -arvonimen.

Tulevan opiskelualan valinta tuotti Varikselle lukiossa päänvaivaa.

"Keskityin lukiossa luonnontieteellisiin aineisiin. Lopulta musiikki vei kuitenkin voiton."

Kesäkanttorin työ on vaihtelevaa ja itsenäistä. Hän on paikalla sunnuntaisin messussa sekä pitkin viikkoa muissa tapahtumissa häistä hautajaisiin ja lähetystilaisuuksiin. Kankaanpään seurakunnalla on kirkot Kankaanpään lisäksi myös naapurikunnissa Jämijärvellä ja Honkajoella.

Kanttorin työajat vaihtelevat sen mukaan, milloin ja missä tilaisuuksia järjestetään. Kappaleiden harjoittelu vie oman aikansa.

Kanttorille etätyöt eivät käytännössä ole mahdollisia, sillä kappaleita voi harjoitella vain tiettyyn rajaan asti pianolla. Urkujen ääreen pääsee vain kirkossa, ja siksi Varis on tuttu näky Kankaanpään kirkossa myös niinä päivinä, kun siellä ei ole tilaisuuksia.

"Periaatteessahan voisin harjoitella kappaleita mihin vuorokaudenaikaan vain, mutta yritän pitää työajat ja päivärytmin järkevinä", Varis kertoo.

Kankaanpään seurakunnassa kanttori valitsee yleensä jumalanpalveluksen virret yksin tai yhdessä papin kanssa.

"Mitään lempikappaletta en osaa nimetä, sillä paljon riippuu päivästä ja tilaisuudesta", Varis sanoo.

Sanne Katainen
Urkujen jalkiota varten parhaat kengät ovat kannalliset ja liukuvapohjaiset. "Tänään jalassa eivät ole parhaat urkukengät", Josefiina Varis kertoo.

Kankaanpään kirkko on vuodelta 1839 ja kirkon nykyiset 40-äänikertaiset urut vuodelta 1972. Urut ovat mekaaniset, eli jokainen käytetty äänikerta lisää koskettimen painoa, mikä taas vaatii enemmän voimaa soittajalta.

Kanttorin työasento on fysioterapeutin painajainen, sillä vaikka penkki olisi säädettävä, soittaminen vaatii venymistä joka suuntaan ja etukumarassa istumista.

Urkujen sormio ja jalkio vaativat kaikkien raajojen yhtäaikaista käyttöä.

"Jos soittaja on tällainen pätkä kuin minä, soittamiseen tulee lisää haastetta. Joskus tuntuu, että pari lisäsenttiä etenkin jalkojen mittaan helpottaisi työtä kummasti."

Kesäkuun hellejakso asetti omat haasteensa kanttorin työhön, sillä kuuma ilma nousee ylöspäin, esimerkiksi urkuparvelle kesäkanttorin niskaan.

"Urkuja soittaessa joutuu muutenkin liikkumaan, joten etenkin pienissä kirkoissa kanttorin työ on helteillä oikeasti hikistä."

Sanne Katainen
Urkuparvi on hellesäällä hikinen työympäristö, sillä kuuma ilma nousee kanttorin niskaan.

Kirkkomusiikin opinnoissa voi erikoistua urkuihin, lauluun tai kuoronjohtoon. Varis pitää todennäköisimpänä urkujensoittoon erikoistumista ja kanttorin uraa.

Kirkkomusiikin koulutusohjelmassa suoritettu musiikin maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden kanttorin B-virkoihin, ja opintojen aikana voi suorittaa pätevyyden myös A-virkoihin.

Varista kiinnostaisi työskennellä opintojen jälkeen kanttorina nimenomaan pienellä paikkakunnalla.

"Olen tottunut olemaan ja työskentelemään pienissä yhteisöissä, mutta en ole lyönyt vielä mitään tiettyä tulevaisuudensuunnitelmaa lukkoon. Suoritan ensin opinnot ja katson sitten, mitä ovia aukeaa."

Sanne Katainen
Kankaanpään kirkko oli Josefiina Varikselle tuttu jo ennen kesäkanttorin pestiä. Työ on vienyt hänet myös naapurikuntien kirkkoihin.

Lue lisää

Evankelis-luterilaisten maalaisseurakuntien on vaikea löytää päteviä kanttoreita, ja ortodoksisessa kirkossa tikittää eläkepommi – "Monet opiskelijamme revitään jo kesken opintojen töihin"

Kasteella kirkkoon liitettyjen lasten määrä romahti vuosikymmenessä – enää 62 prosenttia vauvoista kastetaan

Arkkipiispa Tapio Luoma puhuu nyt syksyn kuumasta puheenaiheesta: "Joulujuhliin liittyy suuria kulttuurisia merkityksiä, joita ei pitäisi vähätellä"

Orpo ja Kulmuni antoivat tukensa koulujen joulujuhlien järjestämiselle kirkossa, eivät pelkästään joulukirkolle – HS:n juttu kertoo