Evankelis-luterilaisten maalaisseurakuntien on vaikea löytää päteviä kanttoreita, ja ortodoksisessa kirkossa tikittää eläkepommi – "Monet opiskelijamme revitään jo kesken opintojen töihin" - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Evankelis-luterilaisten maalaisseurakuntien on vaikea löytää päteviä kanttoreita, ja ortodoksisessa kirkossa tikittää eläkepommi – "Monet opiskelijamme revitään jo kesken opintojen töihin"

Ortodoksisessa kirkossa päteviä kanttoreita ei saada edes Helsinkiin. Evankelis-luterilaisessa kirkossa hankalin tilanne on maalaisseurakunnissa.
Petteri Kivimäki, Lari Lievonen
Kanttoripula vaivaa erityisesti Suomen ortodoksista kirkkoa, mutta kaikkia evankelis-luterilaisen kirkonkaan kanttorinvirkoja ei aina saada täytettyä.

Kanttorista tulee monelle suomalaiselle ensimmäisenä mieleen jumalanpalveluksessa urkuja soittava henkilö. Tämä pätee kuitenkin vain evankelis-luterilaiseen kirkkoon, sillä ortodoksisen kirkon kanttorin instrumentti on ääni. Lisäksi kummankin kirkon kanttorien työnkuva on nykyään laajempi kuin vuosikymmeniä sitten. Usein kanttori vastaa myös seurakunnan musiikkikasvatuksesta.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on maan suurin yksittäinen ammattimuusikoiden työllistäjä, kertoo Kirkkohallituksen asiantuntija Teija Tuukkanen. Kanttorinvirkoja on ympäri maata noin 900.

Kanttorin rooli on ollut Tuukkasen mukaan viime vuosina useissa seurakunnissa murroksessa. Kanttorin työhön kuuluu enenevässä määrin musiikkikasvattajan ja yhteisömuusikon rooli: tehtäviä riittää vauvamuskareista vanhainkotivierailujen yhteislaulattamiseen ja eritasoisista laulajista koostuvien kuorojen johtamiseen.

"Etenkin maalaisseurakunnissa kirkollisia toimituksia on usein suhteellisen vähän, joten kanttorin rooli musiikkikasvattajana korostuu etenkin, jos paikkakunnalla ei ole muita mahdollisuuksia harrastaa musiikkia ohjatusti", Tuukkanen kertoo.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on 378 seurakuntaa ja yhdeksän hiippakuntaa.

Koska seurakunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, virkoihin on tiukat kelpoisuusvaatimukset. Kanttoreista puhuttaessa puhutaan A-, B- ja C-viroista, joista A-viran vaatimukset ovat kovimmat.

A-virkoihin vaaditaan vähintään musiikin maisterin tutkinto, johon liittyy joko niin kutsuttu A-tasosuoritus solistisessa instrumentissa tai kahdet syventävät opinnot. Kovatasoisia A-virkoja ei ole pakko olla muualla kuin tuomiokirkkoseurakunnissa.

"Kyse on taiteilijavirasta, johon haetaan huippuunsa viritettyä taiteellista osaamista, oli pääinstrumentti sitten urut, kuoronjohto tai jotain muuta."

Suurin osa kanttorinviroista on B-virkoja, joihin vaaditaan maisterintutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Etenkin pieniä seurakuntia varten on olemassa myös C-virka, johon riittää alempi korkeakoulututkinto. Vaatimuksia on Tuukkasen mukaan porrastettu, koska seurakunnat ovat keskenään erilaisia.

Ortodoksisessa kirkossa ei käytetä urkuja tai muitakaan soittimia. Musiikki on kuitenkin vahvasti läsnä, sillä lähes kaikki tekstit lauletaan tai luetaan laulaen, eli resitoiden.

Kanttori laulaa ortodoksissa kirkollisissa toimituksissa joko yksin tai kuoron kanssa. Tehtäviin kuuluu usein myös musiikkikasvatus ja mahdollisesti muutakin työtä, kertoo kirkkomusiikin yliopistotutkija, teologian osaston varajohtaja Maria Takala-Roszczenko Itä-Suomen yliopistosta.

"Ortodoksissa seurakunnissa on usein vähän henkilöstöä, usein vain pappi ja kanttori, joten kanttori tekee usein myös diakonia- ja kansliatyötä. Kaikkiaan työ on hyvin ihmisläheistä."

Itä-Suomen yliopisto on Pohjoismaiden ainoa oppilaitos, jossa voi opiskella ortodoksista teologiaa. Kirkkomusiikki on yksi opintojen kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta. Ortodoksisen kirkon kanttoreiksi pätevöityneet henkilöt ovat siis teologian maistereita, toisin kuin evankelis-luterilaisessa kirkossa, jossa kanttoreiden opintovaatimukset ovat musiikin puolella.

Takala-Roszczenko kertoo, että käytännön opinnot ovat vahvasti edustettuna kirkkomusiikin opinnoissa.

"Ääni on instrumentti, ja sitä harjaannutetaan sekä konservatoriossa että ortodoksisessa seminaarissa, jonka jumalanpalveluksissa suoritetaan liturgiset harjoitukset. Päälle tulee lisäksi seurakuntaharjoittelu."

Päteviä kanttoreita, eli kirkkomusiikkiin erikoistuneita teologian maistereita, on Takala-Roszczenkon mukaan vaikea löytää jopa Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan, puhumattakaan muusta Suomesta. Jos toimeen ei saada pätevää henkilöä, siihen voidaan väliaikaisesti palkata esimerkiksi opiskelija.

Lisäksi Suomen ortodoksisessa kirkossa tikittää eläkepommi. Ortodoksisella kirkolla on Suomessa kolme hiippakuntaa ja 21 seurakuntaa. Kanttorien toimia on koko maassa 38, ja 2020-luvulla heistä eläköityy kolmasosa.

"Monet opiskelijamme revitään jo kesken opintojen töihin, mikä on tietenkin hyvä heidän toimeentulonsa kannalta, mutta näin yliopiston ja valmistumisen kannalta hieman huono juttu", Takala-Roszczenko naurahtaa.

Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdon on valinnut yleensä 1–3 opiskelijaa vuodessa. Kaikki valmistuneet eivät päädy kanttorin tehtäviin, vaan osa voi jatkaa esimerkiksi tutkijan uralle.

Jatkossa ortodoksiseen teologiaan otetaan opiskelijoita vain joka toinen vuosi, eli seuraavan kerran vuonna 2021. Oppiaineen perusopintoja voi kuitenkin opiskella avoimen yliopiston kautta myös väliin jäävinä vuosina.

"Kirkolla on kova huoli, riittääkö kanttoreita, ja on tietenkin myös meidän etumme, jos opiskelijoille on tarjolla joustavia opintopolkuja”, Takala-Roszczenko kertoo.

Väestön keskittyminen muutamiin kasvukeskuksiin kurittaa maalaisseurakuntien taloutta. Vaikka pienellä paikkakunnalla 80–90 prosenttia väestöstä kuuluisikin evankelis-luterilaiseen kirkkoon, se ei välttämättä näy seurakunnan taloudessa, jos työpaikat kaikkoavat alueelta. Vähenevä verokertymä huonontaa pienten seurakuntien taloustilannetta, huomauttaa Tuukkanen Kirkkohallituksesta.

Kirkkolainsäädännön mukaan jokaisessa evankelis-luterilaisessa seurakunnassa pitää olla vähintään yksi kanttorin virka, eli virkaa ei ole mahdollista lopettaa. Kanttorin virkoja täytettäessä hakijoita saadaan eniten pääkaupunkiseudulla vapautuviin tehtäviin.

Pienille paikkakunnille ei välttämättä saada yhtään hakemusta useista hakukierroksista huolimatta. Jos virkaa ei kuitenkaan saada täytettyä, seurakunnat turvautuvat usein muihin ratkaisuihin. Virasta voidaan esimerkiksi tehdä osa-aikainen.

"Eri asia on, saadaanko ketään osa-aikaiseksi, ja miten hänen työaikansa pysyisi sovituissa rajoissa. Jos taas varsinainen virka laitetaan jäihin, saatetaan palkata esimerkiksi seurakuntamuusikon tittelillä henkilö kanttorin tehtäviä hoitamaan", Tuukkanen kuvailee

Hän huomauttaa, että myös kanttorin C-virkaan vaaditaan korkeakoulututkinto, eli päteviä henkilöitä ei kasva joka oksalla. Kynnykseksi voi muodostua myös työn perässä muuttaminen, sillä usein puolison pitäisi myös löytää töitä uudelta paikkakunnalta, tai sitten uhkana on jäädä kahden asunnon loukkuun.

Hankalaa on myös ruotsinkielisissä seurakunnissa. Novia-ammattikorkeakoulu Pietarsaaressa kouluttaa kirkkomuusikoita ruotsiksi, mutta Tuukkasen mukaan opiskelijoista valtaosa on nykyään taustaltaan suomenkielisiä.

"Jos suomenkielinen uskaltaa työskennellä ruotsiksi ja muuttaa työn perässä, töitä kyllä on."

Sanne Katainen
Kankaanpään kirkko on vuodelta 1839 ja kirkon nykyiset 40-äänikertaiset urut vuodelta 1972. Urut ovat mekaaniset, eli jokainen käytetty äänikerta lisää koskettimen painoa, mikä taas vaatii enemmän voimaa soittajalta.
Lue lisää

Josefiina Varis on oman alan kesätöissä ja pohdiskelee kanttorin uraa – lämmin sää lisää haastetta urkuparvella työskentelyyn

Arkkipiispa Leo nauttii metsästä ja sen yksityiskohdista – koronan hän sanoo saaneen ihmiset pelkäämään ei itsensä, vaan läheistensä puolesta

Vahingossa päälle mennyt viiksifiltteri väritti jumalanpalvelusta – suorat lähetykset houkuttelevat seurakuntalaisia paremmin kuin perinteiset kirkonmenot

Lintulan luostarissa työtä tehdään iloisin mielin – nunna Ksenia toivoo luostariperinteen säilyvän tuleville sukupolville