MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Ihmiset & kulttuuri

Muistatko näitä retrotapetteja? Menneinä vuosikymmeninä seinäpapereilla on hempeilty ja revitelty

Pinkopahvi ja rullassa myytävä tapetti olivat 1800-luvun uutuudet, joilla huoneeseen saatiin uutta ja muodinmukaista ilmettä. Suomessa valmistetaan ja myydään edelleen kotimaisia tapetteja.
Jaana Kankaanpää
Kalliossa sijaitsevan Tapettitalon myyjä Nuppu-Roosa Keskinen esittelee Svinhufvud-tapettimallia.

Tapetti tuli vahvasti suomalaiseen kodinsisustukseen 1800-luvulla. Kun ennen tätä koristekuviot maalattiin paikan päällä puulle tai paperiin esimerkiksi sapluunan avulla, alettiin tapettitehtaissa tuottaa valmiita tapetteja kertaustyyleihin sopivilla kuvioilla. Usein tehtaiden tapettimallit tulivat 1800-luvulla vielä ulkomailta.

Helsinkiläinen Rieksin tapettitehdas kuului aikanaan Euroopan suurimpiin. Sen tuotannosta Venäjän vientiin meni niin suuri osa, että tehdas siirtyi vuonna 1885 Pietariin.

Tapettitehtaan lähdön jättämää aukkoa paikattiin perustamalla Helsingin Hietaniemeen vuonna 1885 Sanduddin tapettitehdas. Tehtaassa työskenteli useita entisiä Rieksin tehtaan ammattitaitoisia työläisiä. Tuolloin kasvavan Helsingin markkinat kaipasivat tapettien lähituotantoa, sillä Suomen ainoa tapettitehdas sijaitsi Viipurissa.

1900-luvulla tapettien valmistus keskittyi Toijalaan. Vuonna 1903 Toijalaan perustettiin Toijalan Tapettitehdas, vuonna 1927 Uusi tapettitehdas ja vuonna 1930 Pihlgren ja Ritolan Tapettitehdas.

Jokaisella aikakaudella on tapettimuodissa on näkynyt ajalle ominaiset värit, kuvion koko ja näyttävyys. Jugendmalleissa näkyvät luonnonmuodot, kotimaiset kasvit ja myös rakennuksista ja huonekaluista tuttu muotokieli.

1920- ja 30-lukujen tapetit ovat yleisilmeeltään vaaleita ja klassisia, mutta erikoisella tavalla jokaiselle tuttuja. Juhannusruusun, Kirsikkapuun, Lintu sinisen ja Niittyleinikin tuntevat kaikki ullakkohuoneiden tai mummonkammarin seiniltä.

1950-luvulla tapettien väritys ja kuviointi oli niin hillittyä, että niitä täytyy pysähtyä katsomaan. Geometriset kuviot ovat pieniä ja värit hentoja. 1960-luku sai värit jälleen leiskumaan, mutta vastavärien ja optisten kuvioiden käyttö sai vallan vasta 1970-luvulla.

1960-luvulla alkoi muovipintaisten vinyylitapettien aikakausi. Myös kangaspintaiset tapetit nousevat suosituiksi tasaisin väliajoin.

Jaana Kankaanpää
Jokaisessa Ritva Kronlundin suunnittelemassa Perhonen-tapetin mallipalassa on oma tunnelmansa.

Pihlgren ja Ritolan paperitapetteja ovat suunnitelleet monet suunnittelijat, taiteilijat ja muotoilijat. Rut Bryk, Birger Kaipiainen, Olof Ottelin, Erik Bruun ja Ilmari Tapiovaara ovat suunnitelleet tänäkin päivänä valmistuksessa olevia tapettimalleja. Ritva Kronlund on monen suosituimpien mallien, runsaiden kukkakuosien suunnittelija.

Pihlgren ja Ritolan tapettitehtaalla käytetään samaa liimaväreihin perustuvaa rotaatiopainomenetelmää, jota jo tehtaan alkuaikoina käytettiin. Tehtaalla käytössä olevat koneet ovat 1950-luvulta. Tuloksena on elävä painojälki ja pehmeät värit.

Vanhoja painorullia tehtaalla on lähes 2 000. Yhdellä rullalla painetaan yksi väri, joten moniväriseen tapettiin tarvitaan monta rullaa ja painokertaa.

Tapetti ei ole koskaan mennyt täysin pois muodista, vaikka välillä yksinkertainen rapattu ja yhdellä värillä maalattu seinäpinta onkin noussut suositummaksi lateksimaalien yleistyessä.

Kotimainen tapetti

  • Ensimmäiset kotimaiset tapettivalmistajat tiedetään jo 1740-luvulta. Ne sijaitsivat Kokkolassa ja Porvoossa.
  • Suomessa on toiminut 1800-luvulla lukuisia tapettitehtaita. Nyholmin tehdas Viipurissa oli itäisin ja Ahvenanmaan tapettitehdas Maarianhaminassa läntisin. Tampereella oli eri aikoina toiminnassa Frenckellin sekä Tampereen tapettitehtaat ja Helsingissä sijaitsi Sundmanin, Tilgmannin, Sanduddin sekä Rieksin tapettitehtaat.
  • Ensimmäinen suomalainen tapettimallisto on tiettävästi arkkitehti Ahrenbergin 1870-luvulla Tilgmannin tehtaalle suunnittelema Suomalaiset tapetit -mallisto, jossa näkyy suomalainen kansanperinne.
  • Sandudd yhdistyi toijalalaiseen Tapetti Oy:hyn 1987 ja siirsi toimintansa Toijalaan.
  • 1900-luvulla perustetut tapettitehtaat ovat vahvasti toijalalaisia. Vielä 1970-luvulla Suomessa oli kuusi tapettitehdasta, joista kolme sijaitsi Toijalassa.
  • Kaksi Suomessa jäljellä olevaa tapettitehdasta, Pihlgren ja Ritola sekä Sandudd sijaitsevat kumpikin Akaan Toijalassa.

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Pihanavetasta alkanut huonekaluyritys on pitänyt kovinakin aikoina tuotannon Suomessa – Hakolan uudistaminen vaati rohkeita päätöksiä

Keltainen keinutuoli on taidemaalarin ateljee – kymmenlapsinen perhe on tottunut asumaan maalausten keskellä

Navettaan perustettu sisustusliike pärjää omaleimaisuudella – "Kukaan ei tule minkään tavanomaisen perään"

Ei enää suihkulähdettä aulatilaan – hillitty skandinaavisuus puree nyt toimistorakentamisessa