Ihminenkin höristää korviaan – ainakin yrittää - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Ihminenkin höristää korviaan – ainakin yrittää

Ihmiskorvissa on jäljellä surkastuneita lihaksia, joilla ei kuitenkaan ole kuulemisen kannalta merkitystä.
Heta-Linnea Kovanen
Saksalaistutkijat todensivat tarkoilla videokuvauksilla, että ihmisen korvan lihakset reagoivat ääniin.

Moni villieläin ja lemmikki suuntaa korvansa kuulemansa äänen suuntaan. Ihmisen korvalehdet ovat kehittyneet pään sivuille rustoisiksi koukeroisiksi läpysköiksi, joita ei suuntailla. Jotkut pystyvät tahdonalaisesti kyllä korviaan liikuttamaan, mutta yleisesti ottaen korvat heiluvat vain kovilla valehtelijoilla.

Kun riittävän herkillä menetelmillä tutkitaan, voidaan todeta ihmisenkin höristävän korviaan.

Saksalaiset tutkijat mittasivat sähkösignaaleja korvalehteä liikuttavista ja muotoilevista lähes surkastuneista lihaksista. Kun joko vasemmalta tai oikealta kuului poikkeavia ääniä, kuten koiran haukuntaa, askelia, lapsen itkua tai hyttysen ininää, reagoivat äänen puoleisen korvalehden lihakset.

Tarkoilla videokuvauksilla voitiin todeta korvalehden todellakin liikkuvan.

Tutkijoiden mukaan edeltäjiemme korvien höristelykyky hävisi jo 20 miljoonaa vuotta sitten. Jäljellä on vain ikään kuin fossiileina surkastuneita lihaksia, joilla ei ole kuulemisen kannalta merkitystä.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.

Lue lisää

Tutkimus: lapsista tulee älykkäämpiä, jos heidän asuinympäristössään on luontoa

Unen eri vaiheet tehostavat oppimista – yöunessa vaihtelevat perusunijaksot ja vilkeunijaksot, joille on ominaista nopeat silmien liikkeet ja unien näkeminen

Kansainvälinen tutkimus paljastaa: Runsas alkoholin käyttö ja ilmansaasteet lisäävät dementian riskiä

Karhu selviää talviunesta erityisen ominaisuuden turvin –ihmiselle lyhyempikin makaaminen turmiollista