Ihmiset & kulttuuri

Eksoottinen Itä-Suomi inspiroi valokuvaajia monikulttuurisuudellaan, vapaudellaan ja villiydellään

Levoton rajaseutu, idän uhka, tiettömät taipaleet, koskematon korpi. Itä on valokuvissa omaperäinen ja -päinen.
Arno Rafael Minkkinen: Arno ja Kerttu. Lieksa, Pielinen, Koli 2011.

”Valokuvilla on todistettu milloin mitäkin. Välillä idän rikkauksia ja monimuotoisuutta, välillä kurjuutta ja takapajuisuutta”, tutkija Riitta Raatikainen kuvaa.

Raatikaisen Suomen itä valokuvissa -kirjaan on koottu idän innoittamia kuvia 1800-luvun lopulta alkaen. Raatikainen valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Kuvista on koottu myös näyttely.

Ensimmäiset valokuvaajat tulivat itään ulkopuolelta määrittelemään, luokittelemaan ja arvottamaan ilmiöitä osaksi suomalaista kulttuuria ja historiaa. Paikalliset nähtiin usein jaloina villeinä, jotka edustivat aitoa suomalaisuutta.

”Täkäläisten ihmisten oma kuva on hyvin erilainen kuin muualta tulleiden. Esimerkiksi kuvastossa toistuvat runonlaulajat olivat yhteisöissä melko marginaalinen ryhmä”, Raatikainen kertoo.

Itä on pysynyt muuta maata köyhempänä, vaikka sen luonnonrikkaudet lietsoivat edistysuskoa erityisesti 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

Rajaseutu on ollut levotonta. Sekä Ruotsi että Venäjä yrittivät vakiinnuttaa alueella asemaansa ja ryöstöretkiä on tehty puolin ja toisin.

Suomen ja Venäjän raja sulkeutui vuonna 1920. Silloin osasta Itä-Suomea katkesivat tärkeimmät kauppa-, kulku- ja sukuyhteydet. Talvi- ja jatkosodan hyökkäykset, pommitukset, pakolaisuus ja evakkojen asutus leimasivat sota-­aikaa.

Ja juuri, kun asutustiloille oli todella asetuttu, tyhjensi 1960-luvun rakennemuutos monet idän ja pohjoisen kylät kokonaan.

”Sodan kokeneiden sukupolvien tarina on vavahduttava. Taistelujen jälkeen evakot raivasivat valtavalla työllä perheilleen tilan ja saivat sen tuottamaan. Sitten tuli nopeasti radikaali rakennemuutos ja viljelijöitä syyllistettiinkin ylituotannosta”, Raatikainen kuvailee.

Ivar Ekström
Ivar Ekström: Vaivainen muori leikkaa viljaa. Karttula 1925. Varkauden museo, A. Ahlström Oy:n kokoelma.

Idän maisemat mielletään usein koskemattomaksi tai raiskatuksi korveksi.

”Erityisesti paikalliset ihmiset ovat kuvanneet tavallista elämää, jossa näkyvät maan viljely ja varjelu sekä karjan kasvatus ja metsätöiden tärkeys”, Raatikainen kertoo.

”Rikkaasta kuvastosta tekisi mieli tehdä oma kirjansa kunnianosoituksena maataloudelle.”

Monissa valokuvissa on alastomuutta ja henkistä paljautta. Kristillisyyden eri muodot ja kansanuskonto ovat eläneet alueella vahvoina rinnakkain.

Vapaus olla oma itsensä kutsuu yhä itään.

Lauluissa Danny epäilee Kuusamon olevan ainoa paikka ilman vainoa, Litku Klemetti ottaa rakkauden pettäessä junan Kainuuseen ja Leevi and the Leavings saa Pohjois-­Karjalassa vaihtaa farkut verkkarihousuun.

JVG matkaa Joensuusta länteen, Kuopiosta pohjoiseen: ”Ei enää duunii, painan puita uuniin, syvemmälle skutsiin meen.”

”Idässä erilaisuus ei käänny taakaksi vaan huumoriksi. Tärkeää on kyky nauraa itselle ja lupa nauraa hyväntahtoisesti joskus toisillekin”, Raatikainen kuvailee.

”Kun mennään itään, mennään kohti tilaa hengittää.”

Riitta Raatikainen: Suomen itä valokuvissa. Musta taide. 175 sivua.

Suomen itä valokuvissa -näyttely Kuopion korttelimuseossa 25.10.2020 asti. Myöhemmin näyttely on esillä myös Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Kainuun museoissa.

Pekka Kyytinen
Pekka Kyytinen: Valokuvaaja pesee autoaan. Vuosi 1955. Savonranta.

Ivar Ekström: Karhulan yhtiön entisen metsäpomon perhettä. Kiuruvesi, Kotajärvi 1924. Varkauden museo, A. Ahlström Oy:n kokoelma.

I.K.Inha: Kaunis Toarie. Uhtua, Vienan Karjala. 1894.

Linja-autoa katsomaan tullut poika.Suomussalmi, 1939.Kuvaaja: Uuno PeltoniemiLähde: Museoviraston kuvakokoelmat

Lue lisää

Vuoden Luontokuvaksi nousi Petri Pietiläisen klassinen lintukuva tuoreella otteella

Itämeri sai avukseen muumit – Tampereen Muumimuseon näyttely tuo meriaiheen vierailijoiden nähtäväksi

"Korvamerkitty EU-tuki on elintärkeä 'köyhien ja kuihtumaan tuomittujen alueiden' tutkimukselle" – Itä-Suomen ammattikorkeakoulut puolustavat vahvaa EU-rahoitustaan

Suomi neuvotteli kuten piti – tulos: ”Ei huono!”