Tunnetko kuvastimien kotimaiset klassikot? Tyrvääläinen perheyritys valmisti valtaosan Suomen peileistä - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Tunnetko kuvastimien kotimaiset klassikot? Tyrvääläinen perheyritys valmisti valtaosan Suomen peileistä

Oman kuvan katsominen peilistä on aina viehättänyt ihmistä. Tyrvääläinen perheyritys valmisti aikoinaan valtaosan Suomen peileistä.
Jaana Kankaanpää
Perheyhtiö Mäkisen Kuvastin Oy:stä alettiin vuonna 1975 käyttää tuotenimeä Finn­mirror. Ajan suosittuja tuotteita olivat värikkäät muovireunaiset peilit, pienet taskupeilit, käsipeilit ja kukkareunaiset seinäpeilit.

Peilit yleistyivät jokaiseen kotiin sen jälkeen, kun peilien valmistamiseksi löydettiin uusi, kuvastimen tekoa nopeuttava hopeoimismenetelmä. Lasin hopeoimisen valmistustapa oli salaisuus, jonka tiesivät vain harvat.

Tampereen Teiskossa 1800-luvun lopulla syntynyt Kaarlo Mäkinen harrasti valokuvausta ja maalausta. Hän oli myös kätevä puusepäntöissä. Yritystoiminta alkoi vuonna 1923 taulun ja valokuvien kehyksillä, mutta hän oli myös onnistunut saamaan samalle vuodelle päivätyn reseptin peilin hopeointiseoksen valmistamiseksi.

Mäkinen sekä vaimonsa Martta ostivat 1920-luvun lopulla talon suureksi kasvaneelle perheelleen Tyrvään aseman läheltä. Yrityksessä pääpaino oli kehyksissä ja niiden erilaisissa pintakäsittelyissä, mutta Mäkinen aloitti 1930 varovasti perheen saunassa kokeilut peilien hopeoimiseksi. Mäkisen kahdeksanlapsinen perhe joutui liiketoiminnan vuoksi saunomaan naapurissa.

Mäkisen Peili- ja Kehysliike myi 1930-luvulla peilejä erityisesti Pohjois-Suomeen, Pohjois-Karjalaan ja Savoon. Erityisesti Suomen köyhään osaan meni Mäkisen kohtuuhintaisia peilejä, jotka korvasivat ”tervapytyt ja lähteensilmät ihmisen kuvan heijastajana”. Rannikkokaupungeissa peili jo roikkui seinällä.

1930-luvun puolivälin jälkeen peilien myynti tuli vahvemmin tukkuliikkeiden kontolle. Kun Mäkisen Peili- ja Kehysliike sai asiakkaakseen OTK:n, SOK:n ja Keskon, alkoi liiketoiminta olla turvattua ja asiakkaina koko Suomi.

Mäkisen perheen lapset syntyivät vuosien 1921 ja 1934 välillä. Yksi lapsista sekä Kaarlo Mäkinen saivat surmansa sodan aikana 1940-luvun alussa, jolloin liiketoimet siirtyivät leskirouvalle ja nimeksi vaihtui Peili- ja kehystehdas Martta Mäkinen.

Sodan jälkeen maan jälleenrakennuksen aikaan yrityksen liikevaihto lähti laukkaamaan. Lapset Pentti, Olli, Pekka ja Matti Mäkinen siirtyivät kehittämään omia tuotelinjojansa, esimerkiksi selluloidi- ja myöhemmin muovikehysten valmistuksen parissa. Erilaisista tuotelinjoista perustettiin omia pienyrityksiä veljeksille. Kirjanpitokursseja käyneet Leila- ja Anneli-tyttäret vastasivat kirjanpidosta. Antti Mäkinen perusti tukkuliikkeen, joka myi eri yritysten valmiit tuotteet eteenpäin.

1950-luvulle tullessa lasihiomolla oli kuvastoissa jo kymmeniä erilaisia peilimalleja ja kokoja. Peileissä oli fasettihiontaa tai tiikkisiä yksityiskohtia. Peilit yleistyivät nyt myös kylpyhuoneissa. Monelle tuttu malli on Matti Mäkisen suunnittelema peili, jonka alareunassa on metallilangan tukema lasilevy.

Mäkisen lasten pienyritykset yhdistettiin 1960 osakeyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Mäkisen Muovi- ja Kuvastin Oy. Perheyhtiö muutettiin 1967 Mäkisen Kuvastin Oy:ksi ja vuonna 1975 alettiin käyttää tuotenimeä Finnmirror. Yritys harjoitti tuolloin jo laajalti vientiä.

1986 Martta ja Kaarlo Mäkisen perilliset myivät yrityksen sen nykyisille omistajille. Sastamalassa toimiva yritys tunnetaan nykyisin Finnmirror Oy:nä valmistaen kiintokalusteita sekä kylpyhuoneiden säilytysjärjestelmiä.

Jaana Kankaanpää

Peili hopeoimalla

  • Peilin valmistus alkaa lasin pesulla. Viimeinen pesu tehdään tislatulla vedellä. Hopeointiaine ja pelkistin yhdistetään ja kaadetaan peilin pinnalle. Lasia nostellaan kulmista, jotta liuos tasoittuu peilin pinnalle ja muodostaa hopeakalvon. Kuiva peilin pinta suojataan spriila­kalla ja viimeiseksi se maalataan suojamaalilla.
  • 1950-luvulta lähtien peilien hopeoiminen tehtiin ruiskuttamalla. Pysyäkseen markkinoilla usealle pienelle peili­hiomolle jäi vaihtoehdoksi joko hankkia ruiskutuskoneistusta tai siirtyä ostamaan valmiit peililasit suuremmilta valmistajilta, kuten Lahden lasihiomolta tai Mäkisen kuvastin Oy:ltä.
  • Nykyisin hopean rinnalla käytetään alumiinia, joka on edullisempi keino valmistaa peili.
  • 1900-luvulle tultaessa peilien valmistuksessa käytettiin vielä vaaralliseksi todettua elohopeaa.
  • Mäkisen kuvastin alkoi käyttää ulkopuolisia tuotesuunnittelijoita 1950-luvulla. Näitä olivat esimerkiksi Tauno Kallio, Juhani Salovaara ja Maija Ruoslahti.

Lue lisää

Muistatko näitä vanhoja pakkauksia? – Menneiden vuosikymmenten alusasulaatikot, maustepurkit ja lypsyvoiderasiat kiehtovat keräilijää

Keräilijä Pentti Haka ihailee eniten 1960-luvun radioita, joista hän kiinnostui pikkupoikana – "Monta kertaa olin radioliikkeen ikkunan takana, nenä ikkunassa katsomassa laitteita"

Arabian kannut ovat suosittu keräilykohde – kissat, perhoset ja Heluna-lehmät koristavat Saku Heinosen komeaa kokoelmaa

Viidestäkymmenestä leipäpussista syntyy virkaten pyöreä matto – kaunein lopputulos syntyy kuitenkin suosikkipakasteen pussista