Video: ”Lukiossa meillä oli lapsellinen varmuus siitä, että olemme hauskoja" – kohtalo puuttui vöyriläisen kolmikon peliin, kun pikkujoulujen esiintyjä sairastui - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Video: ”Lukiossa meillä oli lapsellinen varmuus siitä, että olemme hauskoja" – kohtalo puuttui vöyriläisen kolmikon peliin, kun pikkujoulujen esiintyjä sairastui

Eri musiikkityyleillä leikittelevän KAJ:n juuret ovat syvällä ruotsinkielisen Pohjanmaan maaseudulla.
Carolina Husu
Jakob Norrgård (vas.), Kevin Holmström ja Axel Åhman aloittivat jo lukioikäisinä esiintymisen yhdessä huumoriryhmänä nimeltä KAJ. Ryhmän nimi tulee jäsenten etunimien alkukirjaimista.

Vöyriltä suomenruotsalaisten tietoisuuteen ponnistaneet Kevin Holmström, Axel Åhman ja Jakob Norrgård tunnetaan paremmin huumoriryhmänä nimeltä KAJ. Ryhmä tunnetaan erityisesti musiikin eri tyylilajeilla ja ruotsinkielisellä Vöyrin murteella leikittelystä.

Tänä vuonna 27 vuotta täyttävät Holmström, Åhman ja Norrgård päätyivät yläkoulussa samalle luokalle, ja yhdessä esiintymisen he aloittivat jo lukioikäisinä 11 vuotta sitten.

”Lukiossa meillä oli lapsellinen varmuus siitä, että olemme hauskoja ja osaamme tehdä musiikkia. Ei meitä kukaan niihin hommiin patistanut”, Åhman kertoo.

Vöyrin murre oli mukana jo aivan varhaisimmissa sanoituksissa. Koska pojat puhuivat joka tapauksessa keskenään äidinkieltään, eli murretta, heistä tuntui luontevalta myös kirjoittaa sillä.

Kaikki kolme ovat kotoisin nykyisen Vöyrin kunnan alueelta: Holmström Oravaisten Komossan kylästä, Åhman Vöyrin Palviksen kylästä ja Norrgård Maksamaalta.

Juuret ruotsinkielisen Pohjanmaan maaseudulla ovat KAJ:n huumorin, sanoitusten ja oikeastaan koko olemassaolon perusta.

”Pikkupaikkakunnilla elää vahvana tee-se-itse-meininki. Jo nuorena oppii, että jos jotain haluaa tehdä, pitää uskaltaa tehdä itse, sillä mitään ei ole valmiina. Ja kun tekee itse, motivaatio tulee sisältäpäin”, pohtii Åhman.

Norrgård lisää, että tuskin kolme vöyriläistä teiniä olisi aikanaan saanut apua ja tukea missään muualla kuin kotiseudulla. Jos jotain ei osannut tehdä itse, tutut ja puolitutut auttoivat mielellään oman kylän poikia.

Kohtalo puuttui peliin vuonna 2009, kun vöyriläisen yrityksen pikkujouluihin tilattu esiintyjä sairastui yllättäen. 16-vuotiaita Holmströmiä, Åhmania ja Norrgårdia pyydettiin lyhyellä varoitusajalla tilalle. Nuoruuden kaikkivoipaisuudessa heillä ei käynyt mielessäkään, että keikka voisi epäonnistua.

”Siis meillähän oli siinä vaiheessa peräti 1,5 kappaletta valmiina”, Norrgård kertaa yli vuosikymmenen takaisia tapahtumia.

Paikallisella murteella esiintyvät teinipojat olivat menestys – ei pelkästään niissä ensimmäisissä pikkujouluissa, vaan myös muilla keikoilla, joita heille alettiin tarjota ympäri ruotsinkielistä Pohjanmaata.

Lukion jälkeen KAJ:n jäsenet lähtivät kukin taholleen opiskelemaan media-alaa Helsinkiin.

Holmström ja Norrgård lähtivät ammattikorkeakoulu Arcadaan opiskelemaan medianomeiksi. Holmström erikoistui äänityöskentelyyn ja Norrgård valokuvaukseen ja leikkaamiseen. Åhman opiskeli Helsingin yliopiston Social- och kommunalhögskolanissa journalistiikkaa ja viestintää.

Opintojen alussa heidät tunnettiin jo ympäri Pohjanmaata, ja lopun Svenskfinlandin, eli ruotsinkielisen Suomen, tietoisuuteen he tulivat viimeistään vuonna 2014.

Tuolloin KAJ:n oli tarkoitus esiintyä vaasalaisessa Wasa Teaterissa kolmena iltana, mutta keikkoja olikin lopulta 24. KAJ:n kappaleet saivat myös soittoaikaa Ylen ruotsinkielisillä kanavilla, ja vuonna 2015 heidät valittiin Vuoden pohjalaisiksi.

Åhman pohtii, miksi juuri murteella esiintyminen on uponnut yleisöön vuodesta toiseen. Hänestä taustalla on "känsla av igenkännande", jonka voi kääntää sekä tuttuuden tunteeksi että jonkinlaiseksi olemassaolon tunnustamisen tunteeksi.

Vaikka murteella puhutaan jatkuvasti, sillä lauletaan harvoin, ja siksi murteelliset sanoitukset puhuttelevat kuulijaa uudella tavalla.

”Se antaa tunteen siitä, että puheenpartemme on todistetusti olemassa. Siinä on jotain samaa kuin Suomi mainittu -ilmiössä, sillä suomalaisethan kokevat olevansa olemassa erityisesti silloin, kun vaikka New York Times noteeraa Suomen”, Åhman huomauttaa.

Ruotsinkielisen Pohjanmaan murteissa vilahtelee muinaisruotsista säilyneitä diftongeja, jotka ovat kadonneet kirjakielisestä ruotsista. Koti onkin "heim" eikä "hem", ja kun mennään metsään, mennään ”ut i skåojin”, eikä ”ut i skogen”.

Sanoja lyhennetään lopusta surutta ja standardiruotsin sanat saavat omaperäisen korvaajan. Kuka esimerkiksi on kahvikuppia krapulaiselle keski-ikäiselle miehelle vievä tjängin? (Vastaus: vaimo.)

Vaikka KAJ:n kappaleiden kulmakivi onkin niiden omaperäinen kieli ja lempeän ironinen suhtautuminen kotiseutuun, murre ei ole sanoituksissa itseisarvo. Riimeihin ujuttautuu myös kirjakielistä ruotsia sekä suomea ja englantia sen mukaan, mikä milloinkin toimii parhaiten: Palviksen kylässä on ”flest tjälahål per capita”, eli eniten routakuoppia asukasta kohti. Maksamaa on Pohjanmaan "West Coast Paradise” ja Komossan kylän korkein kohta on ”hoppamäki”.

Vaikka KAJ:n kolmikko on asunut pääkaupungissa suurimman osan aikuisiästään, yhteys Pohjanmaahan ei kuitenkaan ole missään vaiheessa katkennut, sillä perhe, lapsuudenystävät ja suuri osa yleisöstä on joka tapauksessa siellä.

Pieni etäisyys kotiseutuun on myös auttanut näkemään uudella tavalla tutut rannat, pellot ja pikkutiet – asukkaita unohtamatta.

”Jos ei ole pelkästään Pohjanmaalla, oppii ymmärtämään, miten pohjalaiset näkevät Pohjanmaan ulkopuolisen maailman”, Åhman kertoo.

”Samalla käy ilmi, että moni asia, jota on pitänyt tyypillisen pohjalaisena, onkin tyypillisen suomalaista, tai tyypillistä ihmisille yleensä”, Norrgård lisää ja jatkaa: ”Tietenkin hitunen koti-ikävää tekee myös hyvää biisien kirjoittamiselle.”

Åhman ja Norrgård korostavat, että heidän tehtävänsä on kuitenkin ensisijaisesti viihdyttää, ei määritellä pohjalaista tai suomenruotsalaista identiteettiä.

Carolina Husu
KAJ:n kolmikko eli Jakob Norrgård (vas.), Axel Åhman ja Kevin Holmström pyörittävät nykyään omaa yritystään Pjas Productionia. Viime vuonna ryhmä vietti 10-vuotisjuhlavuottaan, ja parhaillaan heillä on työn alla musikaali.

Sekä KAJ:n musiikki että musiikkivideot leikittelevät eri tyylilajeilla ja esittelevät pohjalaisille tuttuja maisemia.

Latinohenkisen Taco hej -kappaleen musiikkivideo on kuvattu yhdellä otolla vöyriläisellä maantiellä, kun taas Pa to ta na kako -kappale on täysiveristä K-poppia, mausteenaan perisuomalaista mummolan kahvipöytää.

Kolmikon kotikylät tulevat esitellyiksi Kom ti byin -kappaleen musiikkivideolla esimerkiksi traktorin ja puimurin kyydissä. Youtubessa yli 1,2 miljoonaa katselukertaa keränneen Jåo nåo e ja jåo YOLO ja nåo -kappaleen musiikkivideolla bailataan Vaasan Leipätehtaalla.

Tyylilajeilla leikittelystä on kiittäminen vaasalaista tuottajaa Janne Hyötyä, joka tehtailee listahittejä muun muassa Japanin ja Korean markkinoille.

”Janne on käytännössä KAJ:n neljäs jäsen, hänen merkityksensä on todella suuri. Hän luovii eri genrejen välillä aivan suvereenisti”, Norrgår kuvailee.

Kysymykseen, onko KAJ enemmän musiikki- vai huumoriryhmä, Norrgård tarvitsee sekunnin miettimistauon.

”Humorgrupp med speciellt intresse i musik”, hän vastaa. Musiikkiin erikoistunut huumoriryhmä.

Toiseksi erikoistumisalaksi voisi nimetä ruotsin kielen. KAJ:n kolmikko on nimittäin saanut myönteistä palautetta niin kielitieteilijöiltä, ruotsinkielisten koulujen äidinkielenopettajilta kuin suomenkielisten koulujen ruotsin kielen opettajiltakin.

”Ehdottomasti tavoittelemme myös opettajien sydämiä”, Åhman toteaa vakavasti. Ja virnistää sitten.

Koronavuosi on tuonut KAJ:n kolmikolle pitkästä aikaa vapaa-aikaa, kun esiintymisiä alettiin keväällä perua yksi toisensa jälkeen.

”Onhan sekin kokemus, että yhtäkkiä pystyy viettämään kesälomaa”, Norrgård huomauttaa.

”Vietimme kaikki kesää Pohjanmaalla, mutta tietenkin olemme vastuullisia kansalaisia. Kukin eristäytyi oman perheensä ja sukunsa kanssa eri mökille”, Åhman kertoo.

KAJ vietti viime vuonna 10-vuotisjuhlaansa. 8 000 hengen yleisö loppuunmyydyssä Botniahallissa Mustasaaressa tuntuu näin korona-aikaan käsittämättömältä.

”Onneksi tuli aloitettua nämä hommat nuorena, jotta kymmenvuotiskekkerit sattuivat viime vuoteen, eli aikaan ennen koronaa”, Norrgård pohtii.

Kun kolmikko kokoontui koronakesän jälkeen suunnittelemaan tulevia hankkeita, lopputuloksena oli kymmeniä värikkäitä post it -lappuja. Lappujen on tarkoitus muotoutua tulevaisuudessa musikaaliksi.

”Siitä ei vielä sen enempää”, Norrgård lisää.

Carolina Husu
KAJ:n kolmikko on asunut lähes koko aikuisikänsä Helsingissä, mutta pohjalaisten juurten merkitys ei ole vähentynyt. Pieni etäisyys Pohjanmaahan on auttanut näkemään tutut ihmiset ja maisemat uudella tavalla.

Lue lisää

Evakkojen sulkeminen suomenruotsalaisilta alueilta on harhakäsitys, joka elää edelleen: "Sodan jälkeen kielikysymyksestä tuli kanava ärtymyksen purkamiselle"

Aila runteli pahiten Pohjanmaan metsiä – videolla myrsky tuivertaa Raippaluodon sillalla: "Köykäisempi tyyppi olisi lentänyt"

Painiura katkesi loukkaantumisiin, mutta Timo Tuuri ei jäänyt mattoon makaamaan – nyt yrittäjän kuntosaleja on jo kahdeksassa kaupungissa

Pohjanmaan rannikon pienet joet kärsivät poikkeuksellisen pahasta happamuudesta – kaloille erittäin haitallista