Riihimäki-Pietari -rata sai kylmäävän lempinimen: 150 vuotta sitten valmistuneen junaradan töissä kuoli yhden vuoden aikana työväestä joka viides - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Riihimäki-Pietari -rata sai kylmäävän lempinimen: 150 vuotta sitten valmistuneen junaradan töissä kuoli yhden vuoden aikana työväestä joka viides

Ratayhteyden syntymäpäivää juhlistetaan Väyläviraston ja Suomen Rautatiemuseon yhteisessä verkkonäyttelyssä.
Suomen Rautatiemuseo
Riihimäen rautatieasema. Aseman edessä laiturilla matkustajia ja raiteella höyryveturi Sk3, nro 434. Kuva on arviolta vuodelta 1907.

Venäjälle pääsi Suomesta junalla ensimmäistä kertaa 150 vuotta sitten. Rata avattiin liikenteelle yksi osa kerrallaan: ensin Riihimäki–Lahti, sitten Viipuri–Pietari. Koko Riihimäki–Pietari-rata otettiin käyttöön keisari Aleksanterin II nimipäivänä, 11. syyskuuta 1870.

Rata yhdisti toisiinsa Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin Helsingin ja Venäjän silloisen pääkaupungin Pietarin. Helsinki–Hämeenlinna-rata oli avattu junaliikenteelle 1862.

Allegro-juna Helsingin ja Pietarin välillä ei kulje toistaiseksi ollenkaan koronapandemian vuoksi. Juhlatunnelmaan voi virittäytyä Väyläviraston ja Suomen Rautatiemuseon verkkonäyttelyssä perjantaista 11.9. alkaen.

Rataosuutta on kutsuttu myös Nälkäradaksi ja Luuradaksi. Nimitykset liittyvät siihen, että suurten nälkävuosien aikaan rakennetun radan töissä kuoli yhden vuoden aikana noin 20 prosenttia radan työväestä.

Suomen Rautatiemuseon näyttelypäällikkö Marina Bergström kertoo, että Riihimäki–Pietari-rata vaikutti suuresti radanvarsipaikkakuntien kehitykseen.

"Kouvola syntyi muutama vuosi radan avaamisen jälkeen ja paikkakunta alkoi kasvaa vähitellen. Lahti heräsi henkiin radan myötä ja Riihimäestä tuli risteysasema", Bergström sanoo.

Ratayhteys tarjosi suomalaisille uuden kanavan kuljettaa maataloustuotteita ja puuta emämaa Venäjälle. Tavaraliikenne on aina pitänyt Suomessa junaradat elossa, Bergström muistuttaa.

Riihimäki–Pietari-ratayhteyden pituus oli alun perin 371 kilometriä, ja matkan kesto oli henkilöjunalla noin 12 tuntia. Helsingistä Pietariin junassa joutui istumaan 14 tuntia.

Bergströmin mukaan rataosuudelle tilattujen veturien suurin sallittu nopeus oli 80 kilometriä tunnissa, mutta matkanopeus oli selkeästi hitaampi.

"Pysähdykset asemilla hidastivat matkantekoa ja vetureihin piti välillä täydentää vettä ja halkoja. Matkustaminen oli kuitenkin junalla huomattavasti nopeampaa kuin aiemmilla kulkuneuvoilla, kuten hevoskärryillä"; Bergström sanoo.

Riihimäki–Pietari-rataosuuden junissa oli käytössä paljon kolmannen luokan vaunuja. Niissä istuttiin puupenkeillä ja liput olivat halvempia verrattuna ykkös- ja kakkosluokkaan.

Ykkösluokassa oli pehmustetut penkit ja siellä sai istua ylellisesti hyttiosastoissa.

 

Riihimäki–Pietari-rataa käytettiin paljon liikematkustukseen ja valtiolliseen matkustukseen. Radanvarren kaupunkeihin mentiin junalla myös työn perässä. Suomalaiset talonpojat matkustivat Pietariin myymään maataloustuotteita.

Vilkkainta liikenne oli Pietarin alueella. Suomen Valtion Rautatiet hoiti Pietarin lähiliikennettä aina Suomen itsenäistymiseen saakka. Pietarin suunnassa yläluokka matkusti huviloilleen lähialueelle ja Karjalankannakselle.

"Myös Suomen kulttuuriväki matkusti ahkerasti junalla. Pietari oli suurkaupunki, ja siellä oli parempi mahdollisuus opiskella ja harjoittaa taiteita kuin Suomessa", Bergström kertoo.

Junissa syötiin alkuun omia eväitä ja pidemmillä pysähdyksillä ruokailtiin asemaravintolassa. Ravintolavaunut tulivat Suomessa liikenteeseen vasta 1912.

Ensimmäiset Pietarin junaradalle ilmestyneet ravintolavaunut olivat hienoja. Pöydissä oli valkoiset pöytäliinat, posliinilautaset ja kristallilasit. Kolmannen luokan vaunujen matkustajat joutuivat lunastamaan erillisen lipun päästäkseen ravintolavaunuun.

Eräs matkailutoimittaja arvioi lehdessä, että ravintolavaunu vetää vertoja hotelli Kämpille.

Lähde: Kuka, Mitä, Lahti -verkkosivusto ja Väylävirasto, Helsinki-Pietari-rata 150 vuotta: Keisarin käskystä ja piristykseksi kaupankäyntiin

Suomen Rautatiemuseon ja Väyläviraston verkkonäyttely 150-vuotiaasta Helsinki–Pietari-radasta avautuu 11. syyskuuta osoitteessa: helsinkipietari150.vayla.fi

Lue lisää

Riihimäen Martinassa on rossomainen meininki – lupsakkaa palveluja ja vaisuja kastikkeita

Myrskyn aiheuttamat vauriot haittaavat edelleen junaliikennettä

Väyläviraston selvitys Savon ja Karjalan ratojen parantamisesta valmistui

VR:n junien matkamäärät vähentyneet noin 90 prosenttia koronakriisin takia