Ihmiset & kulttuuri

Tero Pitkämäki innostui keihäänheittoon Tokion 1991 kaksoisvoiton ansiosta – nuorille kivien ja lumipallojenkin heittely on tärkeää, mestari korostaa

Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki tiivisti urheilu-uransa Keijo Leppäsen kirjoittamaan elämäkertaan. Seuraavaksi ilmajokinen tähtää maailman huipulle valmentajana.
Sanne Katainen
Tero Pitkämäki aloitti valmentajan ammattitutkinnon opinnot syksyllä Kuortaneella. Entinen huippu-urheilija hakee Suomen Urheiluliiton keihäänheiton valmentajan paikkaa.

Tero Pitkämäen suuruutta urheilijana ei ole Suomessa täysin ymmärretty. Kun yleisurheilu on kyntänyt 2000-luvulla aallonpohjassa, ilmajokinen pysyi 15 vuotta maailman absoluuttisella huipulla.

Pitkämäki on saavuttanut seitsemän arvokisamitalia, eniten kaikista suomalaisista keihäänheittäjistä.

Ehkä jopa arvokisamitaleita kovempi saavutus on Pitkämäen laadukas taso Timanttiliigassa ja sen edeltäjässä Kultaisessa liigassa. Hän kiskaisi näissä kansainvälisissä liigoissa yhteensä 26 osakilpailuvoittoa.

Urheilu-ura on laitettu nyt kansien väliin. Keihäsmies-elämänkerran on kirjoittanut MTV3:n uutisankkuri Keijo Leppänen.

"Manageri Tero Heiska koputti minua olalle jo 15 vuotta sitten jossakin bileissä. Olin juuri tehnyt Mika Häkkisen muistelmat. Hän sanoi, että rupea tekemään muistiinpanoja, vielä se loppuu Teronkin ura", Leppänen kertoo.

Vuorokausi sen jälkeen, kun Pitkämäki oli kertonut lopettavansa uransa lokakuussa 2019, Heiska tarjosi Leppäselle mahdollisuutta kirjoittaa Teron elämänkerta.

Pitkämäki ei suostunut saman tien kirjaprojektiin, vaan sulatteli asiaa muutaman kuukauden.

"Teoksesta tuli juuri minun näköiseni. Keijo on helposti lähestyttävä kaveri ja tykkäsin hänen kirjoitustyylistään."

Pitkämäki kiinnostui kesän aikana valmentamisesta. Hän on hakenut Suomen Urheiluliiton keihäsvalmentajan paikkaa.

Pitkämäki aloitti valmentajan ammattitutkinnon opinnot syyskuussa Kuortaneella, kun suomalaisilla on takanaan historiallisen huono keihäskesä. Vain kolme miestä ylitti 80 metrin rajan, tilastokärkenä Lassi Etelätalo (82.20).

"Olen huolissani siitä, että keihäs lensi hyvin kevään harjoituksissa, mutta ei realisoitunut tuloksiksi kilpailukaudella. Oliko kaikilla yliyritystä, kun Suomessa ei ole ketään selkeää ykköstykkiä?"

Pitkämäen valmennusfilosofiassa terveys on avainasemassa. Mitalitasolle on mahdollisuuksia vain, jos urheilija pysyy terveenä yhtä mittaa vähintään 2–3 vuotta.

Hän korostaa myös valmennuksessa kansainvälistä yhteistyötä. Entinen huippu-urheilija tuntee hyvin tšekkiläisen ja saksalaisen valmennuskulttuurin.

Suomalaiset yleisurheilijat kilpailevat hänen mielestään liikaa kotimaassa.

Arvokisat ovat monelle urheilijalle vasta ensimmäinen tai toinen kisamatka ulkomaille. Huipputuloksen tekeminen ei onnistu, kun ympäristössä on liikaa uusia ärsykkeitä kotimaiseen kisaan verrattuna.

Pitkämäki innostui keihäänheitosta kahdeksanvuotiaana, kun Suomi otti Tokion 1991 MM-kisoista kaksoisvoiton. Maailmanmestarin Kimmo Kinnusen villit tuuletukset ovat jääneet urheiluhistoriaan ja Seppo Räty täydensi keihäsjuhlat.

MM-kisojen jälkeen Tero lähti Koskenkorvalle ja heitti yhdeksänvuotiaiden kisoissa 22 metriä. Tulos oli kymmenen metriä parempi kuin toiseksi tulleella. Se herätti kilpailuhenkistä poikaa.

Alakoulussa hiihto oli vielä ykköslaji ja Pitkämäki haaveili lajin olympiavoitosta. Nuorukaisen vahvuudet olivat kuitenkin räjähtävän voiman tuotossa.

Kaaret pitenivät ja kerran Teron keihäs puhkaisi naapurin peltikaton. Äiti lähti sovittelumatkalle mukaan tukku seteleitä, mutta naapurin mies oli onneksi innokas penkkiurheilija.

Perinteisesti keihäänheittäjät ovat tulleet maaseudulta, kuten Pitkämäki Ilmajoen Ahonkylästä.

"Lapset eivät ehkä heitä kiviä ja lumipalloja niin herkästi kaupungissa, koska ne voivat osua ikkunaan. Jos et ole heitellyt mitään ennen yläasteikää, sinusta ei koskaan tule keihäänheittäjää."

Kesäkuun alkupuolella 2005 Gävlen Euroopan Cupin jälkeisissä juhlissa Pitkämäki haki seitsenottelija Niina Kelon tanssimaan.

Metallican kappaleen loputtua Tero uskaltautui pyytämään Kelon puhelinnumeroa. Ensitreffit sovittiin viikon päähän Kuortaneelle, jossa molemmilla oli tiedossa kisa.

Kuortaneen juhannuskisoissa viidennellä kierroksella syntyi Pitkämäen oma ennätys 91,53.

"Rääpäisin rakastumisen huumassa yli 91-metrisen. Se oli elämäni onnellisimpia päiviä. Vain lapsen syntymät menevät edelle."

Kisapäivä Kuortaneella sinetöitiin suudelmalla.

Helsingin MM-kisoista 2005 elokuussa Pitkämäeltä odotettiin kultaa. Nuoren miehen tekniikka ei kuitenkaan kestänyt vasemmalta puhaltavaa vastatuulta ja tuloksena oli neljäs sija.

"Koko uraa ajatellen se oli hyvä, että Helsingistä tuli pieni epäonnistuminen. Kotikisat opettivat nöyryyttä ja kilpailun kovuutta."

Eniten urheilijaa lohdutti MM-finaalin jälkeen kännykkään kilahtanut tšekkiläisen keihäslegendan Jan Železnýn tekstiviesti ”Tero, sinun aikasi tulee vielä!”.

Osakan MM-kisat 2007 ovat Pitkämäen uran kirkkain kruunu, kultaa yli 90 metrin kiskaisulla. Kovin pettymys taas osui Lontoon olympialaisiin 2012. Pitkämäki jäi viidenneksi ja kultaan olisi riittänyt vajaa 85 metrinen.

"Lontoon olympialaisten jälkeen mietin vakavasti lopettamista. Siitä alkoi itsensä kuuntelun aikakausi, jolloin uskalsin myös levätä"

Uusi lähestymiskulma harjoitteluun tuotti tulosta. Vaikean vaiheen jälkeen Pitkämäki palasi huipulle, todisteena MM-hopea 2013, EM-pronssi 2014 ja MM-pronssi 2015.

Keihäsmies-kirjassa Pitkämäestä tulee esiin myös hieman rosoisempi puoli. Fiksu ja hyväkäytöksinen urheilusankari juhli välillä railakkaasti, mikä tuo värikkyyttä persoonaan.

Kirjassa kerrotaan esimerkiksi seikkailusta Ateenan olympialaisissa 2004. Keihäsfinaalin jälkeen Pitkämäki liittyi painijoiden seurueeseen, jossa juhlittiin pitkän kaavan mukaan Marko Yli-Hannukselan hopeamitalia.

Reippaassa nousuhumalassa nuori mies pulahti uimaan Välimereen. Rantaa kohti kroolatessaan hän löi poskensa aalloissa kelluvaan esineeseen, mikä osoittautui hotellihuoneen avaimeksi.

Seuraavana aamupäivänä Pitkämäki heräsi huoneensa kylpyammeesta, jossa oli enemmän hiekkaa kuin vettä.

"Välillä leireillä oli rempseää toimintaa ja kisojen jälkeen tuli käytyä viihteellä. Sitä ehkä kaipasi nuorella ikää. Nyt irrottelu on jäänyt lähes kokonaan pois."

Humalahakuisuus on vähentynyt senkin vuoksi, että urheilijasuuruus ei enää jaksa ihmisiä, jotka tulevat kaulailemaan yökerhossa muutaman oluen jälkeen.

Perhe on Pitkämäelle nyt kaikki kaikessa. Lapset Jimi, Jooa ja Jessi ovat liikunnallisia.

Esikoinen Jimi oli katsomassa elokuussa Turun Kalevan kisoja, ja hän innostui erityisesti keihäänheitosta. Jimi pääsi myös tapaamaan Kuortaneella saksalaisen keihästähden Johannes Vetterin.

"Kun Vetter heitti yli 97:n, Jimi oli aivan tohkeissaan ja keihäs lensi kotipihalla entistä tiuhempaan."

Pitkämäki on pohtinut, voisiko hän valmentaa omaa lastansa.

"Jimin kohdalla se ehkä onnistuisi, mutta ei Jooan, joka on omapäisempi. Ehkä äiti (Niina) olisi minua parempi valmentaja."

Keijo Leppänen: Keihäsmies – Tero Pitkämäen elämä, Tammi, syyskuu 2020, 253 sivua.

Lue aiheesta lisää: Tero Pitkämäen keihäskipinä sammui, 2000-luvun menestyksekkäimmän suomalaisen yleisurheilijan ura päättyy

Tero Pitkämäki lähtee MM-kisoihin kovin mitaliodotuksin

Lue lisää

Laulajalegenda Kari Tapion matka sinivalkoiseksi ääneksi oli pitkä ja pettymysten varjostama – mustasukkaisuuden vaimoaan kohtaan hän myönsi suoraan suomalaiselle epätyypilliseen tapaan

Suomi–Ruotsi-maaottelun kohtalo yhä auki

Lätkäjätkästä kehittyi kova lekamies – "Aaron on hyvin rauhallinen ja hiljaisen määrätietoinen urheilija. Hän ei kohkaa itsestään juuri lainkaan"

Yle etsii urheilua näytettäväksi – Urheiluruutu pitenee pian noin kymmeneen minuuttiin, mutta normaalista pituudesta ollaan vielä kaukana