Ihmiset & kulttuuri

Koronarajoitusten aikana kaikkien kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta rajoitettiin, vaikka joukossa on fyysisesti täysin terveitä ihmisiä

Perhekoti Vipusta Kirkkonummella pyörittävä Minna Enqvist on tänä vuonna joutunut pohtimaan työssään aivan uudenlaisia eettisiä kysymyksiä. "Millainen oikeus on sellainen, joka joskus on ja joskus ei?"
Jaana Kankaanpää
Minna Enqvistin vanhemmat perustivat Perhekoti Vipusen vuonna 1995. Taustalla perhekodin asukkaista Mika täyttää astianpesukonetta ja Aku valmistaa välipalaa karjalanpiirakoista.

Koronaan liittyvissä turvallisuusohjeistuksissa ja rajoitustoimissa kehitysvammaiset nähdään yhtenä ihmismassana, vaikka heidän joukossaan on hyvin erilaisia ihmisiä, huomauttaa Kirkkonummella toimivan Perhekoti Vipusen johtaja Minna Enqvist. Osa kehitysvammaisista toki kuuluu riskiryhmiin, mutta joukossa on myös heitä, jotka ovat fyysisesti täysin terveitä.

Keväällä perhekodissa kiellettiin kaikki vierailut puolin ja toisin eikä päivätoimintaa saanut järjestää. Enqvistin mukaan oli myös epäselvää missä tilanteissa kasvomaskeja pitäisi käyttää.

"Meidän asukkaillemme verbaalinen kommunikaatio on vaikeaa. Jos ihmiset pitävät koko ajan maskia, ei kasvojen ilmeitäkään voi lukea", Enqvist sanoo.

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus ja palveluiden yksilöllisyys ovat alalla tällä hetkellä johtavia arvoja. Korona-aikana näiden arvojen kunnioittaminen oli Enqvistin mukaan välillä mahdotonta.

"Yhtäkkiä viranomaisten antamilla ohjeilla itsemääräämisoikeutta rajattiin merkittävästi. Kaikki kehitysvammaiset ihmiset niputettiin yhteen, vaikka joukossa on myös ihmisiä, jotka ovat fyysisesti paremmassa kunnossa kuin minä."

Nyt kehitysvammaiset saavat jälleen vierailla läheistensä luona ja he saavat ottaa vieraita vastaan. Siihenkin liittyy perhekodin johtajan näkökulmasta suuria kysymysmerkkejä.

"Jos joku tuo vanhempiensa luota koronaviruksen meille, kuka siitä olisi vastuussa?"

Koronatoimet saivat Enqvistin myös pohtimaan suurempia eettisiä kysymyksiä.

"Itsemääräämisoikeuden pitäisi lain mukaan olla ihmisen perusoikeus. Mutta millainen oikeus on sellainen, joka joskus on ja joskus ei?"

Kun Enqvistin vanhemmat perustivat Perhekoti Vipusen vuonna 1995, tarjottiin kehitysvammaisille hyvin erilaisia palveluita kuin nykyään. Jos vanhemmat eivät pystyneet huolehtimaan kehitysvammaisesta lapsestaan tämän käytyä koulut, oli yleensä ainoa vaihtoehto laitoshoito.

Nykyäänkin suurin osa kehitysvammaisista asuu isoissa yksiköissä, mutta Vipusen kaltaisia pieniä yksiköitä on jonkin verran. Lisäksi on perhehoitajia, jotka ovat ottaneet kehitysvammaisia osaksi perhettään.

"Monet perhehoitajat ovat lähellä eläkeikää ja he ovat käyttäneet koko ikänsä vaikka kahden asukkaan hyväksi. Toisella laidalla ovat nämä yksittäiset henkilöt ja toisella suuret yritykset."

Enqvistin mielestä olisi tärkeää, että alalla olisi tulevaisuudessakin monenlaisia palveluntarjoajia, niin mahdollisimman moni kehitysvammainen voisi saada juuri itselleen sopivan kodin.

Monet pienemmät yksiköt ovat viime vuosina joutuneet tiukkaan rakoon lainsäädännön kiristyessä ja isojen yritysten voittaessa kuntien kilpailutukset. Monet pienemmät palveluntarjoajat ovat joko lopettaneet toimintansa tai yhdistyneet isompiin yrityksiin.

"Se tekee minut surumieliseksi. Meidän paikkamme ei sovi kaikille, olemmehan korvessa ja todella yhteisöllinen. Mutta ei kaikkien paikka ole kaupungissa tuetussa yksikössäkään. Mitä enemmän on tarjontaa, sitä helpompi on löytää asiakkaalle juuri sopiva paikka."

Uusissa, suurissa yksiköissä asukkailla on nykyään omat huoneet, vessat ja keittiöt, vaikka ruuanlaitto ei asukkaalta luonnistuisikaan. Perhekoti Vipusessa jokaisella on oma huone, mutta keittiö on yhteinen ja aina kaksi asukasta jakaa yhteisen vessan.

"Kaikille se ei sovi, mutta jos ajatellaan perhettä, eihän kotonakaan ole kaikille omaa vessaa. Tämä yhteisö rakentaa perheen meidän asukkaillemme. Kun äijät asuvat samassa talossa parhaimmillaan parikymmentä vuotta, ei ole niin radikaalia joutua jakamaan vessa ihmisen kanssa, jonka kanssa on jakanut elämän niin pitkään."

Lue lisää

Markkinakatsaus: Viljapörssin ralli kiihtyi, kotimaassa vedettiin viime viikolla henkeä

Ruuan tuotanto- ja kulutustapojen on muututtava

Hallitus suosittelee kokoontumis- ja harrastusrajoituksia 7 alueelle, joissa korona on kiihtymisvaiheessa – Annika Saarikko vetosi nuoriin koronan taltuttamiseksi

Näitä uusia rajoituksia hallitus suosittaa koronan takia – katso suora lähetys klo 13:30