Ihmiset & kulttuuri

Instagram on lähimatkailulle mahdollisuus, mutta selfie-tikku voi tulla kokemuksen tielle – "Meille parasta on, että ihmiset jakavat autenttisia ja oikeita kokemuksia"

Matkailun "instagrammoitumisen" myötä kohde itsessään saattaa muuttua turismikulissiksi.
LEHTIKUVA / Anne Salomäki
Sosiaalinen media voi olla turismille kuin ilmaista mainosta. Kuva on Norjasta Senjan saarelta.

Värikäs pipo päähän, hyvä poseerausasento, taustalle auringossa kimmeltävä meri sekä upea vuorenhuippu, joita Pohjois-Norjan Senjan saarella on riittämiin. Kuvatekstiin vielä hashtagit Norway, Senja ja livingmybestlife, elän parasta elämääni.

Kun näyttävä kuva latautuu perille sosiaaliseen mediaan, Senjan matkailuväellä on syytä hymyyn. Sosiaalinen media on alueen turismille kuin ilmaista mainosta, ja koska ihmisillä on tapana jakaa somessa nimenomaan parhaat hetkensä, saari näyttää kuvissa parhaita puoliaan.

Somejulkisuus on myös tavoite: Visit Senja Region -matkailuorganisaatio kutsuu saarta verkkosivuillaan termillä "Insta-friendly" eli sosiaalisen median kuvapalveluun Instagramiin sopivana matkakohteena. Markkinointipäällikkö Jenny Hoff kertoo STT:lle, että viime vuosina saarelta Instagramissa julkaistujen kuvien määrä on kasvanut huomattavasti, samoin Instagramin tuoma kävijäliikenne sivustolle.

Kuvien jakajissa ei ole pelkästään Instagramin vaikuttajamarkkinoijista eli influenssereista vaan myös ihan tavallisista ihmisistä.

"Meille parasta on, että ihmiset jakavat autenttisia ja oikeita kokemuksia täältä. Totta kai myös huippukuvaajien otoksista on apua."

Koska koronaviruspandemia keskeytti matkailun kauas, erityisesti kesälomien aikaan suomalaisten sosiaalisen median kanavissa näkyi Välimeren ja kaukomaiden sijaan lähiseutuja. Pohjoisen Norjan lisäksi monet suuntasivat kotimaan kohteisiin ja hieman etelämmäs, kuten Viroon Muhun saarelle.

Hoffin mukaan Senjalla kuvatuimmat kohteet ovat Okshornan-rannikkovuoret ja näkymä Segla-vuorelle Hesten-vuorelta kuvattuna. Varsinaisia ruuhkia hän ei ole hittipaikoillakaan silti havainnut.

Muutenkaan Senjalla ei olla huolissaan Instagram-julkisuuden mahdollisesti tuomista lieveilmiöistä, kuten selfie-keppien kanssa luontokohteissa jonottavien turistien laumoista. Hoff uskoo vakaasti, että kaikki halukkaat turistit mahtuvat saarelle, ja hänen mielestään Senjan kapasiteetti on rakennettu kestävästi.

"Meillä on paljon pieniä majoituspaikkoja, jotka sijaitsevat eri puolilla saarta, ja vuorenhuippuja on myös monia. Tällä hetkellä olemme vain tyytyväisiä, että turisteja kiinnostaa tulla saarelle."

Instagramissa syntyvät trendit ovat muokanneet sitä, miten matkakohteet valitaan. Lapin yliopiston matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola uskoo, että esimerkiksi lähimatkakohteiden näkyminen sosiaalisessa mediassa voi auttaa näkemään arkiympäristön uusin silmin.

"Jos pystyy lähiseutuaan tai naapurikuntaansa katsomaan ikään kuin turistina ensimmäistä kertaa, siitä saa aivan valtavasti. Se on kyky, jota matkailussa kannattaisi vaalia", hän sanoo.

Lapin yliopiston matkailututkimuksen tutkijatohtori Tarja Salmela on samaa mieltä. Hänen mukaansa lähimatkailu, niin kutsutut staycationit eli lomat omassa kotikaupungissa ja hidas matkailu ovat ajankohtaisia matkailutrendejä, joilla on mahdollisuus muuttaa matkailua kestävään suuntaan.

"Sosiaalinen media voi esimerkiksi vaikuttaa siihen, miten arjen ja lomailun suhde ymmärretään. Lisäksi sosiaalisessa mediassa voi tehdä tunnetuksi kohteita tai tapoja matkustaa sekä ottaa kantaa. Kannanotoista yksi esimerkki on varsinkin Ruotsissa ja Norjassa levinnyt lentohäpeä ​(#flygskam)", Salmela kuvailee.

Moni Suomen Instagram-matkakohde on nimenomaan luonnossa. Salmela uskoo, että sosiaalinen media on tuonut monille sekä kannustimen että uskallusta mennä luontoon. Lisäksi some voi auttaa löytämään pieniä palveluntarjoajia ja uudenlaisia palveluita.

Luontokohteet ovat kuitenkin kävijämassoille herkempiä kuin rakennetut ympäristöt. Trendiksi nouseminen ei siis ole hyväksi silloin, jos paikallinen ekosysteemi ei kestä kävijämäärää.

Jotkut toki kulkevat tahallaan vähiten tallottuja polkuja. Veijola sanoo, että moni matkailun ongelma kiteytyy niin kutsuttuihin antituristeihin, jotka matkailevat mutta halveksuvat niin kutsuttuja perinteisiä turisteja.

Lähiseudun luontokohteissa tämä voi näkyä vaikka siten, että kansallispuistossa tai suojelualueella liikkuva kulkee tarkoituksella merkittyjen reittien ulkopuolella maksimoidakseen oman elämyksensä. Samalla hän saattaa tulla talloneeksi paikkoja, joiden on tarkoitus olla rauhassa, kun kävijöitä on pyritty rakenteilla ohjaamaan esimerkiksi pitkospuureiteille ja nuotiopaikoille.

Veijola kannustaisikin jokaista matkailijaa miettimään selfie-näkökulman sijaan laajaa kokonaisuutta ja huomioimaan, että matkailu on reilua vain silloin, kun kaikki osapuolet hyötyvät siitä.

Usein sosiaalisessa mediassa pyritään myös levittämään tietoisuutta esimerkiksi luonnon- tai lajiensuojelusta, mikä on toki hyvä asia. Veijola kuitenkin muistuttaa, että raja hyvän tarkoituksen ja hyvesignaloinnin välillä on häilyvä.

"Eleenä se voi olla tyhjä, jos joku kirjoittaa somessa, että minä tulin tänne, mutta älkää te muut vain tulko."

Matkoilla kuvaaminen ei tietenkään ole uusi ilmiö. Veijolan mukaan uutta on se, että nyt kuvaamme kohteiden sijaan ensisijaisesti itseämme ja kuvia otetaan lähtökohtaisesti seuraajille jaettaviksi.

"Kuvat vaikuttavat sekä rakenteellisesti matkailuun että olennaisesti matkakokemukseen. Jos matkan kirkkain kruunu on onnistunut otos omassa Instagram-profiilissa, se tekee kaikesta muusta kulissia", hän kuvailee.

Matkailun "instagrammoitumisen" myötä kohde itsessään saattaa muuttua turismikulissiksi. Veijola sanoo, että jos kohteet muokataan selfie-kulttuurille kelpaaviksi kuvauspaikoiksi, niitä yhdenmukaisestaan wau-efekti edellä.

Myös Salmela painottaa, että Instagram-kulttuuri tekee matkailusta entistäkin enemmän oman identiteetin esittämistä. Ihmiselle on luontaista kaivata muiden hyväksyntää, mutta kokemus voi kutistua sydänten tai peukkujen kalasteluksi, jos tavoitteena on vain hyvä kuva.

"Lähimatkailua luonnossa voi ajatella luontosuhteen vahvistajana ja rauhoittumisen hetkenä. Jos valinta tehdään performanssin perusteella ja kokemus perustuu täydelliseen Instagram-kuvaan, herää aika ilmeinenkin huoli siitä, mitä käy turistin roolille uuden ihmettelijänä ja oppijana."

Instagram-huomio saa jotkut tavoittelemaan aina vain äärimmäisempää kuvaa. Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan vuosina 2011–2017 yli 250 ihmisen tiedetään kuolleen selfietä ottaessaan.

Veijola pitää tätä merkkinä kuva edellä menemisestä.

"Itsestä tuotettava esitys voi olla todella vaativa, kun sitä vertaillaan jatkuvasti muihin. Insta-efekti vie kaikilla tavoin poispäin kulttuurisesti, sosiaalisesti, eettisesti ja identiteetin kannalta kestävästä matkailusta."

Salmela huomauttaa, että matkailua koskevat samat lieveilmiöt kuin muitakin somekuvia. Esimerkiksi influensserin staycationiltaan ottamat kuvat samppanjasta luksussviitin kylpyammeessa näyttävät ihanilta, mutta Suomessa on paljon ihmisiä, joilla ei olisi vastaavaan varaa.

"Jos aletaan tuottaa homogeenistä kuvaa siitä, mitä kotikaupunkilomalla pitää tehdä, tulos ei välttämättä ole tasa-arvoinen. Se toki näkyy muissakin someilmiöissä."

Lue lisää

Luonnon köyhtymisen ja koronan yhteys tunnustettiin EU:n ministerikokouksessa – luvassa tehokkaampia keinoja suojella monimuotoisuutta

Tilat ja lomitus kestivät koronan

Keskustan kerrottava,mikä on puolueen rooli

Euroopan kuluttajakeskukset varoittavat lennonvaraussivustoista – kuluttajaongelmat korostuneet korona-aikana