Ihmiset & kulttuuri

Laulajalegenda Kari Tapion matka sinivalkoiseksi ääneksi oli pitkä ja pettymysten varjostama – mustasukkaisuuden vaimoaan kohtaan hän myönsi suoraan suomalaiselle epätyypilliseen tapaan

Kirjailija Antti Heikkinen on tehnyt useita elämäkertoja suomalaisista kansantaiteilijoista. Nyt on vuorossa Kari Tapio.
Kari Tapio, Elämä -kirjan kuvitusta
Kari Tapion (1945–2010) matka kansan rakastamaksi "sinivalkoiseksi ääneksi" oli pitkä ja pettymysten varjostama. Antti Heikkinen toivoo, että hänen kirjansa avaisi silmiä, miten kova "Klabbi" oli tekemään töitä menestyksen eteen.

Nilsiäläinen kirjailija Antti Heikkinen on hieman myöhäisherännyt Kari Tapio -fani. Päälle parikymppisenä hän kuunteli Tapio Rautavaaraa ja Olavi Virtaa, mutta suurten ikäluokkien iskelmälaulaja ei oikein kiinnostanut.

Heikkinen ajatteli, että Kari Tapio ei voi olla sellainen vaatimaton kyläbaarimies, millaisen kuvan hän antoi julkisuudessa. Kesällä 2010 Antin elämä oli jostakin syystä todella hankalaa, jollaista se usein nuoruudessa on.

"Eräänä suviyönä kuulin radiosta Kari Tapion tulkitseman Valoon päin -laulun. Siinä hetkessä ja tunnetilassa se oli aika vavahduttava kokemus."

Seuraava päivä oli jo helpompi. Heikkinen osti Siilinjärven Kasurilan Shelliltä Kari Tapion kokoelmalevyn ja ihmetteli miehen jumalaista ääntä.

Puolen vuoden päästä joulukuussa 2010 Kari Tapio kuoli. Antti huomasi uutisen keskiyön maissa.

"Menin makuuhuoneeseen ja kerroin asiasta silloiselle elämänkumppanilleni. Hän käänsi kylkeä ja pyysi nukkumisrauhaa."

Syyskuussa WSOY:ltä ilmestyi Heikkisen kirjoittama Kari Tapion elämäkerta. Aikaisemmin 35-vuotias nilsiäläinen on kirjannut kansien väliin muun muassa Juice Leskisen ja Heikki Turusen elämän.

Kari Tapiosta muistetaan usein vain viimeiset suosion vuosikymmenet ja miehen alkoholismi, josta jaksettiin jauhaa lööpeissä.

Tie kansan rakastamaksi "sinivalkoiseksi ääneksi" oli pitkä ja pettymysten varjostama. Heikkinen toivoo, että kirja avaisi silmiä, miten kova Kari "Klabbi" Tapio oli tekemään töitä.

Kari Tapio teki ensimmäisen keikkansa jo 1960-luvun alussa, silloin vielä Kari Jalkasena. Kun musiikki ei tuonut leipää pysyvästi pöytään, mies hankki päivätyöksi latojan ammatin.

Hän pääsi koelaulun kautta mukaan Danny Show’hun 1972 ja alkoi saada jalansijaa vakavasti otettavana laulajana.

"Moni ei oivalla, miten iso merkitys Dannylla oli suomalaisten iskelmälaulajien nostamisessa 1960- ja 1970-luvulla."

Kari Tapion läpimurto tapahtui vuonna 1976 käännösiskelmällä Laula kanssain. Sitä seurasi esimerkiksi Viisitoista kesää ja uusi nousu 1980-luvun alussa Olen suomalainen -kappaleella.

Uran vaikein vaihe Kari Tapiolla oli 1980-luvulla, jolloin levytetyt laulut ja laulajan tyyli eivät kohdanneet.

"Levyillä oli muutamia biisejä jotka olisivat olleet esimerkiksi Frederikin ja Simo Salmisen laulamina kovia hittejä, mutta ne eivät sopineet Karille", Heikkinen pohtii.

Vasta 1995 julkaistu Myrskyn jälkeen teki Kari Tapiosta pysyvästi iskelmän kiintotähden.

Lapsuudenkoti Suonenjoella oli hyvä ja turvallinen. Joskus Kari sai kyllä kolttosista koivuvitsasta pyllylle. Jalkasilla selkäsaunan jälkeen itkivät sekä isä että poika.

"Kukapa silloin ei olisi saanut selkäänsä. Se oli normaalia lastenkasvatusta vielä myöhemminkin", Heikkinen sanoo.

Karin isä Jaakko Jalkanen jäi kesäkuussa 1944 venäläisten sotavangiksi. Kirjassa kerrotaan tieto, että Jaakko aivopestiin vankileirillä kommunistien kannattajaksi.

Vähitellen punaväri ropisi pois, ja Jaakko Jalkasesta tuli hiljaisen isänmaallinen mies, kuten pojastaan. Kari Tapio oli esimerkiksi tukemassa kokoomuslaisia Harri Holkeria ja Riitta Uosukaista presidentinvaaleissa.

Vanhemmiltaan Elliltä ja Jaakolta Kari peri myös uskonnollisen ajattelutapansa.

"Karilla oli aika kaunis ja yksinkertainen lapsenusko. Moni pitää Jumalaa vain joulupukkina, mutta Kari muisti myös kiittää rukouksissaan."

Karista piti tulla alun perin urheilija. Mäkihyppääjät olivat hänelle Elvistä suurempia esikuvia vielä 50–60-luvun vaihteessa.

"Kiertäessään alle parikymppisenä bändin kanssa Kari nautti asemastaan Pieksämäen tunnetuimpana nuorena miehenä. Silloin hänellä alkoi leimahdella kunnianhimo laulamiseen", Heikkinen kertoo.

Insinööri Eino Viheriävaara tuli 1960-luvulla Pieksämäelle ammattikoulun rehtoriksi, perheeseen kuului myös kaunis ja vaaleatukkainen Pia-tytär, josta tuli maalaiskaupungin tavoitelluin nainen.

"Rehtori oli siihen maailman aikaan iso herra ja aiemmin perheen tiedettiin asuneen Hyvinkäällä eli melkein Helsingissä", Heikkinen sanoo.

Kari ja Pian rakkaus roihahti liekkiin Pieksämäen Lyseon tanssiaisissa 1964. Pian isä ei hyväksynyt "katulaulajaa" vävyehdokkaaksi.

Nuoren parin oli seurusteltava salaisesti viisi pitkää vuotta. Heikkinen arvelee, että se valoi pohjan, jolla parikunta kesti myös avioliiton vastoinkäymiset.

Perhe-elämää varjosti alkoholin lisäksi Kari Tapion sairaalloinen mustasukkaisuus, joka tasoittui vanhemmalla iällä.

"Mustasukkaisuus on ongelma, joka lakaistaan Suomessa helposti maton alle. Kari myönsi sen kuitenkin todella suoraan."

Heikkisen mukaan Kari Tapio oli poikkeuksellisen rehellinen mies. Hän teki aina korvaavan keikan ilmaiseksi, jos esiintyminen oli peruuntunut viinanjuonnin vuoksi. Laulajan kyky myöntää virheensä oli osasyy yleisön suosioon.

Vartuttuaan Kari Tapion pojat Jani ja Jiri Jalkanen soittivat säännöllisesti isänsä bändissä. Kolmas poika Joona oli managerina ja mukana keikkamatkoilla kulki myös äiti Pia Viheriävaara.

"Jalkasten perhe oli hyvin vahva yhteisö, kun vanhat möröt oli sovittu. Karin ja Pian rakkaustarina on omalaatuinen ja todella kaunis. He eivät tulleet ilman toisiaan toimeen."

Uransa loppuvaiheessa Kari Tapio sai iskelmälaulajaksi harvinaisella tavalla nauttia myös räp- ja rock-yleisön suosiosta. Viimeisenä kesänään hän esiintyi muun muassa Seinäjoen Provinssirockissa.

"Joskus tulee käytyä yökerhoissa ja kun dj laittaa Klabbin biisin soimaan, parikymppinen nuoriso hoilaa ja tanssii mukana."

Heikkisen mukaan aika moni savolainen on nakertanut juuriaan lähdettyään maailmalle, mutta Kari Tapio muisti aina mainita, mistä on kotoisin. Lopulta kaikki kiteytyy laulajan karismaan.

"Kari Tapio täytti tilan astuttuaan paikalle. Vaikka Karin laulujen joukossa on paljon makkelia, parhaat laulut ovat timanttia. Suurimmat hitit, kuten Myrskyn jälkeen ja Juna kulkee, ovat myös Karin itsensä sanoittamia."

Rinnan Tapion elämänkerran kanssa Heikkinen on tehnyt tietokirjaa Ponssen perustajasta Einari Vidgrénistä. "Sain itselleni paljon puhtia molemmilta ukoilta Karilta ja Einarilta. Eteenpäin elävän mieli."

Antti Heikkinen, Kari Tapio, Elämä WSOY 2020, 416 sivua.

Juho Leskinen
Nilsiäläinen Antti Heikkinen on todellinen maaseudun moniosaaja: näyttelee, laulaa ja tekee stand uppia. Hän on noussut Suomen kirjailijoiden kärkikaartiin muun muassa Pihkatappi ja Maaseudun Tulevaisuus -romaaneillaan ja tietokirjoillaan kansantaiteilijoista.
Lue lisää

Rakastetun Tiikerihai-kappaleen takaa löytyy julkisuutta kaihtanut iskelmätähti

Joel Hallikaisen lapsuus oli niin rikkinäinen, että hän kuvaa itseään vahingoksi: "Toinen vahinko on Kuurankukka"

"Viime keväänä havahduin ajatukseen, että haluan kertoa enemmän, kuinka olen kaiken sydämessäni tuntenut" – Sinivalkoisen äänen kauan odotettu elämäkerta on työn alla

Savottajätkästä patruunaksi: Metsäkonejätti Ponssen loi mies, jolla oli sydämen sivistystä – murheistaan Einari Vidgren ei kertonut edes perheelleen